17.3.2023

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että direktiivin päivityksen perusasiat on ymmärretty samalla tavalla. Vastakkainasettelun sijaan on tärkeää kehittää parhaita ratkaisuja yhdessä. Green Building Council Finland on yleishyödyllinen järjestö, jonka toiminta kattaa […]

Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että direktiivin päivityksen perusasiat on ymmärretty samalla tavalla. Vastakkainasettelun sijaan on tärkeää kehittää parhaita ratkaisuja yhdessä.

Green Building Council Finland on yleishyödyllinen järjestö, jonka toiminta kattaa koko rakennetun ympäristön. Edustamme yli 300 kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiota, joiden tavoitteena on ympäristökestävä liiketoiminta. Kokosimme viisi faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päivityksestä.

1. Jokaisen jäsenvaltion erityistarpeet selvitetään seuraavaksi

14.3.2023 Euroopan parlamentti äänesti sen puolesta, että alkuvuonna valiokunnissa valmisteltu esitys Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä voi edetä kolmikantaneuvotteluun. Kolmikantaneuvottelussa jäsenvaltioiden päämiehistä koostuva ministerineuvosto, parlamentti ja komissio neuvottelevat lopullisesta direktiivistä tämänhetkisen esityksen pohjalta.

Parlamentti myönsi siis luvan siirtyä kolmikantaneuvotteluun valiokunnan laatiman ehdotuksen pohjalta. Kolmikantaneuvotteluun siirtyessä on tarkoitus selvittää jokaisen jäsenvaltion erityistarpeet ja kehittää direktiiviä ja sen implementointia tämän perusteella. Jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, pääsevät siis nyt vaikuttamaan direktiivin sisältöön. Lopullinen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi valmistunee loppuvuodesta 2023.

2. Direktiivit velvoittavat valtiota, ei kansalaisia

35 miljoonaa eurooppalaista elää tällä hetkellä energiaköyhyydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että he joutuvat arjessaan miettimään voivatko lämmittää kotiaan vai joutuvatko käyttämään varat esimerkiksi ruokaan. Suomalaisen näkökulmasta tämä kuulostaa kaukaiselta, mutta 8 %:lle EU:n kansalaisista se on arkipäivää. Tästä syystä rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä on esitetty rakennuksille minimienergiatehokkuusvaatimukset, jotka ovat suomalaisessa mediassa kääntyneet ”pakkoremonteiksi”.

Direktiivit eivät kuitenkaan voi velvoittaa suoraa kansalaisia, vaan valtioita. Direktiiviä implementoitaessa valtion on päätettävä, miten nämä vaatimukset täytetään: käytetäänkö keppiä vai porkkanaa? Minimienergiatehokkuusvaatimukset eivät nykyisen ehdotuksen mukaan koske historialliseksi määriteltyjä rakennuksia, mökkejä tai sellaisia tuetun asumisen muotoja, jossa remontoiminen nostaisi asumisen hintaa.

3. On tärkeää vaikuttaa siihen, millä tasolla rakennuksia vertaillaan

Direktiiviehdotus sisältää tavoitteita energialuokkien harmonisointiin EU-alueella, minkä on osaltaan tarkoitus varmistaa, että korjausaalto kohdistetaan vaikuttavasti. Yksi harmonisoinnin tavoitteista on varmistaa, että minimienergiatehokkuusvaatimukset ohjautuvat energiatehokkuudeltaan kaikista huonoimpiin rakennuksiin. Suomen olisi tärkeää nyt vaikuttaa siihen, että rakennuksia vertailtaisiin EU-tasolla, eikä maakohtaisesti.

4. Nykyinen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ei ota kantaa tärkeisiin päästövähennyksiin

Olemassa oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ei ota lainkaan kantaa rakentamisen päästöihin, minkä takia Suomen Pitkän aikavälin korjausrakentamissuunnitelmassa on todettu energiatehokkuusvaatimusten toteutuvan, kun Suomesta puretaan ja korvataan 30 % olemassa olevasta kannasta vuoteen 2050 mennessä. Nyt käsittelyssä olevassa päivityksessä on myös rakentamisen päästöt huomioitu, minkä takia fokus siirtynee purkavasta korjausrakentamisesta olemassa olevan rakennuskannan energiaremontointiin.

5. Energiaomavaraisuuden ja energiatehokkuuden kasvattaminen on tärkeää monesta eri syystä

Energiatehokkuudessa ei ole kyse vain ympäristöpäästöistä. Energiatehokkuudella voidaan laskea asumiskustannuksia, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja autoritäärisistä valtioista sekä parantaa huoltovarmuutta kriisitilanteissa.

Kuitenkin direktiiviehdotukseen on viime metreillä puristettu lievennys, jonka mukaan järjestelmiä, jotka toimivat vain osittain fossiilisilla polttoaineilla luokiteltaisiin ”ei-fossiilisiksi järjestelmiksi”. Green Building Council Finlandin mielestä olisi erittäin tärkeää, että kolmikantaneuvottelussa tämä porsaanreikä saataisiin suljettua.

+1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on luotu päivitettäväksi eli kiristettäväksi teknologian kehittyessä. Nyt esitettyjen vaatimusten vaikutus alkaisi 2030-luvun alussa ja on syytä olettaa, että viimeistään silloin ryhdytään myös suunnittelemaan seuraavaa kiristyskierrosta.

Lisätietoja:

Green Building Council Finland ry.
Miisa Tähkänen, johtava asiantuntija p. 040 080 3237
Antti Ruuska, toimitusjohtaja p. 040 176 3142

Korjaus 20.3.2023 Kolmikantaneuvotteluja käy parlamentin ja komission kanssa ministerineuvosto eli kunkin maan sektoriministeri .

Muita julkaisuja ja oppaita

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun