Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että direktiivin päivityksen perusasiat on ymmärretty samalla tavalla. Vastakkainasettelun sijaan on tärkeää kehittää parhaita ratkaisuja yhdessä.
Green Building Council Finland on yleishyödyllinen järjestö, jonka toiminta kattaa koko rakennetun ympäristön. Edustamme yli 300 kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiota, joiden tavoitteena on ympäristökestävä liiketoiminta. Kokosimme viisi faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päivityksestä.
1. Jokaisen jäsenvaltion erityistarpeet selvitetään seuraavaksi
14.3.2023 Euroopan parlamentti äänesti sen puolesta, että alkuvuonna valiokunnissa valmisteltu esitys Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä voi edetä kolmikantaneuvotteluun. Kolmikantaneuvottelussa jäsenvaltioiden päämiehistä koostuva ministerineuvosto, parlamentti ja komissio neuvottelevat lopullisesta direktiivistä tämänhetkisen esityksen pohjalta.
Parlamentti myönsi siis luvan siirtyä kolmikantaneuvotteluun valiokunnan laatiman ehdotuksen pohjalta. Kolmikantaneuvotteluun siirtyessä on tarkoitus selvittää jokaisen jäsenvaltion erityistarpeet ja kehittää direktiiviä ja sen implementointia tämän perusteella. Jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, pääsevät siis nyt vaikuttamaan direktiivin sisältöön. Lopullinen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi valmistunee loppuvuodesta 2023.
2. Direktiivit velvoittavat valtiota, ei kansalaisia
35 miljoonaa eurooppalaista elää tällä hetkellä energiaköyhyydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että he joutuvat arjessaan miettimään voivatko lämmittää kotiaan vai joutuvatko käyttämään varat esimerkiksi ruokaan. Suomalaisen näkökulmasta tämä kuulostaa kaukaiselta, mutta 8 %:lle EU:n kansalaisista se on arkipäivää. Tästä syystä rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä on esitetty rakennuksille minimienergiatehokkuusvaatimukset, jotka ovat suomalaisessa mediassa kääntyneet ”pakkoremonteiksi”.
Direktiivit eivät kuitenkaan voi velvoittaa suoraa kansalaisia, vaan valtioita. Direktiiviä implementoitaessa valtion on päätettävä, miten nämä vaatimukset täytetään: käytetäänkö keppiä vai porkkanaa? Minimienergiatehokkuusvaatimukset eivät nykyisen ehdotuksen mukaan koske historialliseksi määriteltyjä rakennuksia, mökkejä tai sellaisia tuetun asumisen muotoja, jossa remontoiminen nostaisi asumisen hintaa.
3. On tärkeää vaikuttaa siihen, millä tasolla rakennuksia vertaillaan
Direktiiviehdotus sisältää tavoitteita energialuokkien harmonisointiin EU-alueella, minkä on osaltaan tarkoitus varmistaa, että korjausaalto kohdistetaan vaikuttavasti. Yksi harmonisoinnin tavoitteista on varmistaa, että minimienergiatehokkuusvaatimukset ohjautuvat energiatehokkuudeltaan kaikista huonoimpiin rakennuksiin. Suomen olisi tärkeää nyt vaikuttaa siihen, että rakennuksia vertailtaisiin EU-tasolla, eikä maakohtaisesti.
4. Nykyinen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ei ota kantaa tärkeisiin päästövähennyksiin
Olemassa oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ei ota lainkaan kantaa rakentamisen päästöihin, minkä takia Suomen Pitkän aikavälin korjausrakentamissuunnitelmassa on todettu energiatehokkuusvaatimusten toteutuvan, kun Suomesta puretaan ja korvataan 30 % olemassa olevasta kannasta vuoteen 2050 mennessä. Nyt käsittelyssä olevassa päivityksessä on myös rakentamisen päästöt huomioitu, minkä takia fokus siirtynee purkavasta korjausrakentamisesta olemassa olevan rakennuskannan energiaremontointiin.
5. Energiaomavaraisuuden ja energiatehokkuuden kasvattaminen on tärkeää monesta eri syystä
Energiatehokkuudessa ei ole kyse vain ympäristöpäästöistä. Energiatehokkuudella voidaan laskea asumiskustannuksia, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja autoritäärisistä valtioista sekä parantaa huoltovarmuutta kriisitilanteissa.
Kuitenkin direktiiviehdotukseen on viime metreillä puristettu lievennys, jonka mukaan järjestelmiä, jotka toimivat vain osittain fossiilisilla polttoaineilla luokiteltaisiin ”ei-fossiilisiksi järjestelmiksi”. Green Building Council Finlandin mielestä olisi erittäin tärkeää, että kolmikantaneuvottelussa tämä porsaanreikä saataisiin suljettua.
+1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on luotu päivitettäväksi eli kiristettäväksi teknologian kehittyessä. Nyt esitettyjen vaatimusten vaikutus alkaisi 2030-luvun alussa ja on syytä olettaa, että viimeistään silloin ryhdytään myös suunnittelemaan seuraavaa kiristyskierrosta.
Lisätietoja:
Green Building Council Finland ry.
Miisa Tähkänen, johtava asiantuntija p. 040 080 3237
Antti Ruuska, toimitusjohtaja p. 040 176 3142
Korjaus 20.3.2023 Kolmikantaneuvotteluja käy parlamentin ja komission kanssa ministerineuvosto eli kunkin maan sektoriministeri .
