Lehdistötiedote 21.9.2021
Kiinteistöalalla halu siirtyä hiilineutraaliksi on vahva. Useat merkittävät kiinteistönomistajat ovat sitoutuneet nollahiilisyyteen kiinteistöjen käyttövaiheessa viimeistään vuoteen 2030 mennessä, esimerkiksi allekirjoittamalla World Green Building Councilin (WGBC:n) Net Zero Carbon Buildings (NZCB)-sitoumuksen.
Vaikka monet ovat jo tehneet nollahiilisitoumuksensa, pelisäännöt ja keskeiset käsitteet hiilineutraaliuden ja hiilinegatiivisuuden suhteen ovat monelta osin vielä avoimet.
Yli sadan rakennusalan ammattilaisen yhteinen tahto
Green Building Council Finlandin Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunta julkaisee 21.9.2021 Kiinteistön hiilineutraalin energiankäytön ohjeen, joka on tarkoitettu organisaatioiden oman toiminnan arviointiin ja hiilineutraaliuusväittämän tekemiseen.
Toimikunta koostuu yli 130 rakennusalan ammattilaisesta. Kyseessä on siis merkittävä yhteistyö ja yhteisen tahtotilan ilmaus.
Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunta julkaisi aiemmin, vuonna 2020, julkaisun Askeleet vähähiiliseen kiinteistöjen energiankäyttöön, jossa esitettiin ammattimaiselle kiinteistön omistajalle periaatteita ja konkreettisia askeleita siirtymässä kohti kestävää energiankäyttöä ja vähähiilisyyttä.
Hiilineutraaliuden määritelmä
Ohje vastaa kiinteistö- ja rakennusalan yleisessä keskustelussa nousseisiin kysymyksiin siitä, mitä hiilineutraalius oikeastaan tarkoittaa, miten se lasketaan ja mitkä ovat tärkeimmät periaatteet siirryttäessä kohti hiilineutraalia kiinteistöliiketoimintaa. Julkaisun keskeinen tavoite on antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.
Perusperiaatteena on rakennuksen vuosittaisten energiankäytön ilmastopäästöjen ja potentiaalisten ilmastohyötyjen tasapaino, joka saavutetaan
- selvittämällä rakennuksen energiankäytön päästöt, parantamalla energiatehokkuutta mahdollisimman paljon
- selvittämällä rakennuksen potentiaaliset ilmastohyödyt ja niiden kasvattaminen
- ja tarvittaessa loppujen päästöjen kompensoiminen esimerkiksi kansainvälisiä VCS- ja Gold Standard -standardien mukaan sertifioituja päästöyksiköitä ja nieluhyvityksiä, sekä CDM- ja Red Plus -mekanismien mukaisia päästövähennysyksiköitä ja nieluhyvityksiä hyödyntäen.
Hiilineutraaliuden määritelmä
Kiinteistön hiilineutraalin energiankäytön ohjeessa keskitytään olemassa olevan rakennuksen hiilineutraaliin energiankäyttöön vuositasolla. Rakennuksen käytön päästöt koostuvat monesta eri osatekijästä, kuten energiasta, siivouksista, jätehuollosta ja korjauksista. Tämä ohje keskittyy vain näistä merkittävimpään eli kiinteistön energiankäytön päästöihin ja määrittelee, mitä kiinteistön hiilineutraali energiankäyttö tarkoittaa.
Nollapäästöisyys
Suomen ilmastopaneeli on määritellyt hiilineutraaliuden tilaksi, jossa aiheutetut kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat vuosittain nolla. Toisin sanoen kasvihuonekaasupäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran, kuin niitä pystytään sitomaan. Omien päästöjen vähentämisen lisäksi hiilineutraaliuteen liittyy siis usein myös jäljelle jäävien päästöjen kompensointi. Hiilineutraalius on siis eri asia kuin nollapäästöisyys, jossa kasvihuonekaasuja ei synny lainkaan.
Hiilineutraali rakennus
Termi ”hiilineutraali rakennus” puolestaan viittaa koko elinkaarensa aikana hiilineutraaliin rakennukseen. Se sisältää käytetyt materiaalit, rakentamisen, käytön ja purkamisen. Siksi ”hiilineutraali rakennus” -termiä ei voi käyttää, kun puhutaan vain hiilineutraalista energiankäytöstä.
Kompensaatiot ja viherpesun riski
Kompensaatiomarkkinan ja yleisemmin vapaaehtoisen päästökauppamarkkinan volyymin ennakoidaan kasvavan rajusti lähivuosina. Ala on kuitenkin vasta kehittyvä ja monia perusperiaatteita on vielä ratkomatta. Viherpesun riski kompensaatioita hankittaessa on tällä hetkellä erittäin suuri. Alan läpinäkyvyyden parantaminen on yksi keskeisimpiä haasteita, jotta kompensaatiomarkkinan kautta saadaan aitoja ratkaisuja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Tällä hetkellä jopa kansainvälisesti vakiintuneiden standardien puitteissa kaupattavat kompensaatiot tai hiilikrediitit kärsivät useista ongelmista, kuten esimerkiksi lisäisyyden puutteista, ongelmista hiilinielujen pysyvyydessä ja vertailuskenaarioiden epärealistisuudesta. Hankkeissa on todettu myös ihmisoikeusrikkomuksia. Kiinteistön hiilineutraalin energiankäytön ohjeessa päästökompensaatioiden ovat viimeinen keino päästövähennysten ja ilmastohyötyjen jälkeen.
Kirjoittajaryhmä:
Antti Ruuska, Ylva
Pirjo Jantunen, Helen / Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry.
Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland
Lisätietoja:
Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland
Green Building Council Finland on Suomen laaja-alaisin kestävän rakennetun ympäristön yleishyödyllinen ja puolueeton yhteistyöverkosto. Kokoamme kestävän kehityksen osaamista Suomessa. Toimintamme ulottuu koko rakennettuun ympäristöön ja sen elinkaareen. Edistämme kestävään rakennettuun ympäristöön liittyvien, innovatiivisten ratkaisujen hyödyntämistä ja tuotamme puolueetonta tietoa alan hyödyksi. Kuulumme maailmanlaajuiseen World Green Building Council -verkostoon, joka koostuu noin 70 kansallisesta Green Building Councilista.
Toimikunnat ovat jäsentemme edustajista koostuvia monialaisia asiantuntijaverkostoja, joissa verkostoidutaan, jaetaan parhaita käytäntöjä, kehitetään alaa yhdessä. Toimikunnat painottavat yhteistyömahdollisuuksiin tarttumista ja kestävyyden edistämistä.