Johdanto
Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt.
EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen, kuten kiertotalousstrategian, Green New Dealin, taksonomian, New European Bauhausin sekä odotettujen EPBD päivitysten taustalla on Level(s)-viitekehys. Viitekehys tarjoaa laajasti testatun järjestelmän vaikutusten arviointiin rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Level(s)-viitekehyksen laajempi käyttöönotto vähentäisi rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksia merkittävästi. Tämän takia kahdeksan eurooppalaista Green Building Councilia perustivat LIFE Level(s)-projektin vuonna 2019. Projekti jatkuu vuoden 2022 syksyyn asti.
Miksi hyödyntää Level(s)-viitekehystä?
Ottaessaan käyttöön Level(s)-viitekehyksen rakennetun ympäristön toimijalle avautuu mahdollisuus hyödyntää kattavasti testattuja kestävyysmittareita ja tehdä niiden avulla ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja rakennuksen koko elinkaaren aikana. Level(s)-viitekehyksellä arvioidaan hankkeiden kestävyys kolmella tasolla (eli Levelillä): laadullinen arvio hankesuunnittelussa (Level 1), numeerinen arvio yleissuunnittelu- ja tuotantovaiheissa (Level 2) sekä mittatulokset kiinteistön ylläpidon aikana (Level 3).
Kiinteistö- ja rakennusalalla on suuri potentiaali vähentää ympäristökuormitusta käyttämällä aikaisen vaiheen arviointityökaluja ja perustamalla hankesuunnitteluvaiheen päätökset tutkittuun tietoon. Hankesuunnittelua auttavia työkaluja on olemassa useita ja menetelmät ovat vaihtelevia. Level(s)-viitekehystä on kehitetty usean vuoden ajan laajassa yhteistyössä ympäri Eurooppaa. Todellisen muutoksen aikaansaamiseksi on olennaista, että toimijat osaavat valita parhaat työkalut ja osaavat käyttää näitä työkaluja, joten viitekehystä on haluttu testata konkreettisissa rakennushankkeissa ennen viimeistelyä.
Level(s)-viitekehyksen ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2017, jonka jälkeen aloitettiin parin vuotta kestänyt testivaihe. Viitekehyksen toimivuutta testattiin 74:ssä asuinrakennuksessa ja 63:ssa muussa rakennuksessa ympäri Euroopan. Suomalaiset olivat aktiivisia viitekehyksen testaamisessa: testasimme yhteensä 23 hanketta – Euroopan eniten! Testiraporttien perusteella viitekehystä päivitettiin ja viimeistelty, nykyinen versio julkaistiin kesällä 2020.
LIFE Level(s)-projektin tavoitteet
Euroopan komission rahoittama LIFE Level(s)-projekti pyrkii lisäämään kiinteistö- ja rakennusalan tietoisuutta Level(s)-viitekehyksestä ympäri Eurooppaa. Projektissa myös edesautetaan laadukkaan, verifioidun, tiedon käyttämistä päätöksenteon tukena, sillä vain laadukkailla lähtötiedoilla voidaan tehdä oikeita päätöksiä.
Muutoksen aikaansaaminen tiedottamalla ja opastamalla on melko hidasta, joten projektissa on lähdetty vaikuttamaan suoraan Euroopan suuriin ympäristösertifiointijärjestelmiin. Ympäristösertifiointijärjestelmät ovat laajasti käytössä jo valmiiksi, ja varmistamalla, että ne ovat linjassa Level(s)-viitekehyksen kanssa, voimme varmistaa, että myös Level(s)-viitekehys on laajasti käytössä. Samalla parannamme ympäristösertifiointijärjestelmien luotettavuutta.
Miten siirrymme käytönaikaisesta päästöarvioinnista elinkaariarvioon?
Yleisesti ottaen rakennushankkeista seuraa kahdenlaisia päästöjä: rakennusmateriaalien valmistuksesta ja kuljetuksesta syntyneitä päästöjä sekä rakennuksen käyttämän energian valmistuksesta aiheutuneita päästöjä. Energian valmistuksen päästöjä ohjataan sekä kovalla että pehmeällä sääntelyllä, mutta materiaalipäästöjen ohjaaminen rakennustasolla on melko heikkoa. Keskittymällä pelkästään energiapäästöihin aiheutamme pahimmillaan reaktion, jossa tuotamme enemmän päästöjä nyt säästääksemme itseämme päästöiltä tulevaisuudessa. Energiateollisuuden vähentäessä päästöjään suunnitellut edut voivat jäädä saamatta, mutta tuotettuja päästöjä ei enää voida peruuttaa.
Jotta rakennuksen päästöt voidaan arvioida luotettavasti koko elinkaaren ajalta, tarvitsemme yhteisen laskentamenetelmän ja laadukkaat lähtötiedot. Level(s)-viitekehyksessä luotetaan laskentamenetelmän osalta EN-standardiin EN15978, joka käsittää rakennuksen elinkaaren rakennusmateriaalien raaka-aineiden hankinnasta rakennuksen purkamiseen ja purkumateriaalin kierrättämiseen asti.
Kaavoitus- ja rakentamislain uudistuksen yhteydessä kehitettävä kansallinen rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä perustuu samaiseen EN-standardiin ja Level(s)-viitekehykseen. Menetelmiä verrattaessa on syytä kiinnittää huomioita niiden käyttötarkoituksiin. Standardien mukainen laskenta on yksityiskohtaista, sillä sen tarkoitus on määrittää rakentamisesta aiheutuneet päästöt mahdollisimman tarkasti. Ympäristöministeriön ehdottoman menetelmän tarkoitus tuottaa laskelma, jota voidaan soveltaa lakisääteiseen vähähiilisyyden arviointiin. Tämän takia menetelmään on jouduttu tekemään yksinkertaistuksia. Vastaavaa lainsäädäntöä on kehitteillä pitkin Eurooppaa.
Laadukkaista lähtötiedoista saamme laadukkaita tuloksia
Kiinteistön energiankäytön päästöjen arviointi on alalla tuttua ja lähtötiedot energian tuotannon päästöistä sekä rakennuksen energiankäytöstä on tyypillisesti helposti saatavilla. Valitettavasti rakennusmateriaalien osalta tilanne ei ole aivan sama. Samannäköiset materiaalit eivät välttämättä ole ympäristövaikutuksiltaan veljekset: raaka-aineiden hankinnassa ja tuotannon energiankäytössä voi olla suuriakin eroja.
Paras tapa varmentaa rakennusmateriaalin todelliset ympäristövaikutukset, on pyytää sen valmistajalta ympäristöseloste eli EPD (Environmental Product Declaration). EPD:tä laatiessa on simuloitu tuotteen valmistusprosessi ja arvioitu tuotteen valmistuksen päästöt raaka-aineen hankinnasta, tuotantolaitosten energiankulutuksesta, kuljetuksista ja prosessipäästöistä. Simuloinnin tuloksena saadaan melko tarkka arvio tuotteen valmistuksen ympäristövaikutuksista esimerkiksi suhteessa ilmastonmuutokseen, makean veden kulutukseen, rehevöitymiseen ja ilmansaasteisiin.
EPD:tä eli ympäristöselosteita myöntää useampi toimija Euroopassa ja Suomessa voidaan hyödyntää kaikkien toimijoiden ympäristöselosteita. EPD:n verifioi aina erikseen hyväksytty EPD-verifioija, eli objektiivinen kolmas osapuoli. Näin voidaan varmentaa datan laatu. Suomessa ympäristöselosteet myöntää Rakennustietosäätiö. Rakennustietosäätiön tietokannassa on vajaa 200 tuotenimikettä, mutta laskelmia voi täydentää esimerkiksi norjalaisen tietokannan avulla, jossa nimikkeitä on yli tuhat kappaletta.
EPD:tä vertailemalla voidaan arvioida vaihtoehtoisista tuotteista ympäristövaikutuksiltaan lievin. EPD:tä tutkimalla saadaan myös parempi käsitys koko rakennustuoteteollisuuden arvoketjun ympäristövaikutuksista ja voidaan paremmin ymmärtää, miksi tietyt tuotteet ovat päästöintensiivisiä ja toiset eivät. Koska niiden laatiminen on rakennustuoteteollisuudelle vapaaehtoista, EPD:tä ei aina ole saatavilla ja suunnittelijan tai rakennuttajan on tyydyttävä muihin tietolähteisiin.
Toisaalta rakennushankkeiden aikaisissa vaiheissa harvoin vertaillaan tuotteita keskenään, vaan keskitytään suurempiin kokonaisuuksiin. Tällöin tarvitaan yleisemmän tason tietoa erityyppisten materiaalien päästöistä. Tähän käyttötarkoitukseen paras työkalu on geneerinen päästötietokanta. Geneeristen päästötietokantojen tietojen laatu on vaihtelevaa, joten on ensisijaisen tärkeää varmistaa, että tietokannan ylläpidosta vastaa luotettava taho. Suunnitelmien tarkentuessa geneerisen tietokannan tiedot korvataan tuotekohtaisilla arvoilla.
Lähtötiedot kunnossa – entä menetelmä?
Kun tiedämme, mistä saamme lähtötiedot, tulee katseet kiinnittää siihen, mitä sisällytämme laskentaan. Kun vertaillaan eri tahojen laatimia laskelmia esimerkiksi suunnittelu- tai urakkakilpailussa, on olennaista tietää mitä on laskettu ja mitä on jätetty laskelmista pois. Jos laskennan rajaus ei ole identtinen saatetaan epähuomiossa valita päästöintensiivisempi ratkaisu vähäpäästöisemmän sijaan. LIFE Level(s)-projektissa laaditaan tarkastuslistaa, jonka avulla voi varmistaa, että laskenta on tehty Level(s)-viitekehyksen mukaisesti.
Kaavoittaminen, suunnittelu ja rakentaminen on pitkällinen prosessi ja rakennusala muuttuu hitaasti. Keräämällä vertailukelpoista tietoa projekteista voimme varmistaa, että sääntelytyö ja kilpailujen ehdot ovat ajantasaisia. Olennaisinta vertailukelpoisen tiedon saavuttamiseksi on keskittyminen luotettaviin lähtötietoihin ja yhtenäisen laskentamenetelmään. Ilman vertailukelpoista saatamme tehdä ilmaston kannalta vääriä valintoja.
Suomessa on ollut käytössä useita hiilijalanjäljen arviointimenetelmää. Eri ympäristösertifiointijärjestelmillä on omat menetelmänsä, yritykset saattavat käyttää omia menetelmiään, sekä tietenkin Level(s)-viitekehys. Suomessa kehitteillä oleva lainsäädäntö rakennusten vähähiilisyydestä on vaatinut kansallisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän kehittämisen. Menetelmä perustuu Level(s)-viitekehykseen.
Ympäristöministeriön ehdottama menetelmä rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnille on kasvattanut markkinaosuuttaan merkittävästi, ja on nyt olennaisin käytössä oleva menetelmä. Menetelmän ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2019, jonka jälkeen menetelmää testattiin käytännön kohteissa. Pilotoinnin jälkeen menetelmään tehtiin parannuksia. Ympäristöministeriön asetusluonnos rakennuksen ilmastoselvitykseksi eteni lausuntovaiheeseen kesällä 2021.
Muissa pohjoismaissa on kehitetty vastaavaa lainsäädäntöä ja pohjoismaisen yhteistyön avulla on pyritty pitämään menetelmät mahdollisimman samanlaisina. Elinkaariarviointiin liittyvää lainsäädäntöä on kehitteillä myös esimerkiksi Ranskassa ja Alankomaissa.
Miten ympäristösertifiointijärjestelmien kehittäminen edistää Level(s)-viitekehyksen käyttöä?
Koska LIFE Level(s) -projektin tavoitteena on saada Level(s)-viitekehys mahdollisimman laajaan käyttöön, päätettiin hyödyntää olemassa olevia kanavia rakennushankkeisiin vaikuttamiseen: ympäristösertifiointijärjestelmiä. Valitakseen oikeat sertifiointijärjestelmät, joita lähestyä, projektitiimi kehitti valintakriteerit: alueellinen kattavuus, järjestelmän käytön vakiintuneisuus, potentiaali ja innokkuus olla linjassa EU-lainsäädännön kanssa.
Valittujen ympäristösertifiointijärjestelmien yhteensopivuus Level(s)-järjestelmän kanssa testattiin tarkoitusta varten kehitetyllä työkalulla. Työkalun tuloksena saadun raportin avulla hahmotettiin miltä osin ympäristösertifiointi järjestelmiä olisi kehitettävä yhteensopivuuden varmistamiseksi. Varmistamalla Level(s)-yhteensopivuus parannettiin myös ympäristösertifiointijärjestelmien laatua: rakennushankkeista saadaan nyt vertailukelpoista kansainvälistä tietoa, mutta kansalliset järjestelmät varmistavat, ettei paikallisia näkökulmia unohdeta. Suomessa tutkittiin yhteensopivuutta RTS-ympäristöluokitukseen. Yhteensopivuus oli melko hyvä varsinkin hiilijalanjälkilaskennan osalta.
Vertailutyökalusta jatkotyöstettiin Level(s)-järjestelmän oma raportointityökalu. Raportointityökalusta ilmenee kaikki Level(s)-järjestelmän indikaattorit ja niiden laskentaohjeet. Raportointityökalua hyödyntämällä voidaan vertailla rakennushankkeita keskenään. Raportointityökalu käännettiin kesällä 2021 suomeksi ja sen käyttöön laadittiin suomenkieliset ohjeet.
Projektin seuraavat askeleet
LIFE Level(s)-projektissa alkaa kolmas ja viimeinen vuosi. Projektin elinkaaren aikana ala on kehittynyt merkittävästi ja ympäristökestävyydestä on tullut tärkeä osa lähes kaikkia rakennushankkeita. Vaikka markkina kehittyy huomattavaa vauhtia, tehty työ ole riittävää, vaan ilmastonmuutos jatkaa kiihtymistään.
Muutokseen tarvitaan koko rakentamisen arvoketju, minkä takia projektissa aiotaan sitouttaa julkisten toimijoiden hankintayksiköt asettamaan kunnianhimoisia kestävyyskriteereitä hankinnoissaan. Näin ohjaus valuu tilaajilta urakoitsijoiden kautta materiaalivalmistukseen. Ohjausta tukeakseen vuonna 2022 projektissa aiotaan tuottaa oppimateriaalia, järjestää koulutuksia sekä jakaa alan parhaita käytäntöjä kestävyysindikaattoreiden käytöstä.
Lisätiedot
LIFE Level(s) on eurooppalainen hanke, jossa pyritään lisäämään Euroopan komission Level(s)-viitekehyksen käyttöä julkisissa hankinnoissa.
Lisätietoja hankkeesta: Miisa Tähkänen, johtava asiantuntija, miisa.tahkanen(at)figbc.fi
