14.9.2022

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Päästövähennystavoitteet ohjaavat liikenteen päästöjen lisäksi pohtimaan myös rakentamisen ja ylläpidon elinkaaripäästöjä ja niiden vähentämismahdollisuuksia. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Ramboll […]

Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen.

Vantaan kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Päästövähennystavoitteet ohjaavat liikenteen päästöjen lisäksi pohtimaan myös rakentamisen ja ylläpidon elinkaaripäästöjä ja niiden vähentämismahdollisuuksia. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa.

Ramboll on laatinut Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen, jossa se arvioi erilaisiin ympäristöihin toteutettavien pyöräväylien elinkaarivaikutuksia erityisesti infrarakentamisen, kunnossapidon ja liikkumisen päästöjen kannalta. Pyöräväylien toteuttamisen ilmastovaikutuksista ja hiilijalanjäljestä ei ole aiemmin juurikaan tehty kartoituksia.

‒ Muihin liikenneinfrahankkeisiin verrattuna kiinnostava näkökulma on, missä ajassa pyöräväylien rakentamisen tai parantamisen liikenteelliset vaikutukset voivat kompensoida rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvia päästöjä ja millä edellytyksillä, toteaa selvitystyötä vetänyt projektipäällikkö Kari Hillo Rambollista.

Infrarakentamisen päästöt koostuvat materiaalien tuotannon päästöistä, kuljetusmatkoista, pohjanvahvistuksesta ja taitorakenteista. Rakentamisen kustannukset kulkevat päästöjen kanssa käsi kädessä. Kunnossapidon päästöt muodostuvat lumen aurauksesta, siirrosta, liukkauden torjunnasta, katujen pesusta ja sulanmaan aikaisesta puhtaanapidosta ja vihertöistä. Polttoaineen kulutuksen merkitys on rakentamiseen verrattuna vähäinen, vaikka kunnossapito onkin kaupunkitasolla merkittävä toiminto.

‒ Infrarakentaminen on päästöintensiivistä, ja rakennusmateriaalit, pohjaolosuhteet ja taitorakenteet muodostavat jopa 90 prosenttia päästöistä. Tulevissa rakennusurakoissa ja kunnossapidossa hiilineutraaliustavoitteet tulisi ottaa nykyistä vahvemmin lähtökohdaksi, Hillo sanoo.

Liikkumisessa päästövähennyspotentiaalia on henkilöautoliikenteen suoritteessa sekä ajoneuvojen energiatehokkuudessa ja käyttövoimissa. Vihreä siirtymä edellyttää laajaa, monipuolista ja päämäärättietoista keinovalikoimaa.

‒ Tarpeeksi laajoina ja laadukkaina kokonaisuuksina toteutettuna pyöräliikenteen infra palvelee hiilineutraaliustavoitetta. Pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen ei välttämättä tarvitse uutta infraa. Jakamalla katutilaa vihreiden kulkutapojen tarpeista voidaan kaupunkia kehittää kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti. Edistämällä pyöräliikennettä saadaan päästövähennysten lisäksi muitakin hyötyjä, kuten viihtyisyyden, kaupunkitilatehokkuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen.

Selvityksen tilaajana oli Vantaan kaupunki ja se oli Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustushanke. Hanke toteutettiin 2—6/2022 ja siinä hyödynnettiin muun muassa Rambollin päästösuunnittelun työkaluja (ZeroInfra) ja liikkumisen skenaariomallinnusta (Brutus).

Muita julkaisuja ja oppaita

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta.

Indicator for Circular construction – The role of public procurement

How to include circular construction criteria in public procurement? This study has been conducted using a combination of desk research and interviews.

Policy Pathways for Fostering Circular Transition in Construction in the Nordic Region

Executive Report seeks to synthesise the essential findings from Nordic Networks for Circular Construction (NNCC) -project.

Accelerate Circular Construction – Recommendations for Public Authorities

As a part of a transition to more sustainable, circularity is gaining more and more attention from the Nordic construction sectors.

Metrics for circularity

To establish a common Nordic framework for monitoring circularity in construction, this report suggests new voluntary indicators.

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun