Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen.
Vantaan kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Päästövähennystavoitteet ohjaavat liikenteen päästöjen lisäksi pohtimaan myös rakentamisen ja ylläpidon elinkaaripäästöjä ja niiden vähentämismahdollisuuksia. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa.
Ramboll on laatinut Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen, jossa se arvioi erilaisiin ympäristöihin toteutettavien pyöräväylien elinkaarivaikutuksia erityisesti infrarakentamisen, kunnossapidon ja liikkumisen päästöjen kannalta. Pyöräväylien toteuttamisen ilmastovaikutuksista ja hiilijalanjäljestä ei ole aiemmin juurikaan tehty kartoituksia.
‒ Muihin liikenneinfrahankkeisiin verrattuna kiinnostava näkökulma on, missä ajassa pyöräväylien rakentamisen tai parantamisen liikenteelliset vaikutukset voivat kompensoida rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvia päästöjä ja millä edellytyksillä, toteaa selvitystyötä vetänyt projektipäällikkö Kari Hillo Rambollista.
Infrarakentamisen päästöt koostuvat materiaalien tuotannon päästöistä, kuljetusmatkoista, pohjanvahvistuksesta ja taitorakenteista. Rakentamisen kustannukset kulkevat päästöjen kanssa käsi kädessä. Kunnossapidon päästöt muodostuvat lumen aurauksesta, siirrosta, liukkauden torjunnasta, katujen pesusta ja sulanmaan aikaisesta puhtaanapidosta ja vihertöistä. Polttoaineen kulutuksen merkitys on rakentamiseen verrattuna vähäinen, vaikka kunnossapito onkin kaupunkitasolla merkittävä toiminto.
‒ Infrarakentaminen on päästöintensiivistä, ja rakennusmateriaalit, pohjaolosuhteet ja taitorakenteet muodostavat jopa 90 prosenttia päästöistä. Tulevissa rakennusurakoissa ja kunnossapidossa hiilineutraaliustavoitteet tulisi ottaa nykyistä vahvemmin lähtökohdaksi, Hillo sanoo.
Liikkumisessa päästövähennyspotentiaalia on henkilöautoliikenteen suoritteessa sekä ajoneuvojen energiatehokkuudessa ja käyttövoimissa. Vihreä siirtymä edellyttää laajaa, monipuolista ja päämäärättietoista keinovalikoimaa.
‒ Tarpeeksi laajoina ja laadukkaina kokonaisuuksina toteutettuna pyöräliikenteen infra palvelee hiilineutraaliustavoitetta. Pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen ei välttämättä tarvitse uutta infraa. Jakamalla katutilaa vihreiden kulkutapojen tarpeista voidaan kaupunkia kehittää kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti. Edistämällä pyöräliikennettä saadaan päästövähennysten lisäksi muitakin hyötyjä, kuten viihtyisyyden, kaupunkitilatehokkuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen.
Selvityksen tilaajana oli Vantaan kaupunki ja se oli Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustushanke. Hanke toteutettiin 2—6/2022 ja siinä hyödynnettiin muun muassa Rambollin päästösuunnittelun työkaluja (ZeroInfra) ja liikkumisen skenaariomallinnusta (Brutus).
