14.9.2022

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Päästövähennystavoitteet ohjaavat liikenteen päästöjen lisäksi pohtimaan myös rakentamisen ja ylläpidon elinkaaripäästöjä ja niiden vähentämismahdollisuuksia. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Ramboll […]

Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen.

Vantaan kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Päästövähennystavoitteet ohjaavat liikenteen päästöjen lisäksi pohtimaan myös rakentamisen ja ylläpidon elinkaaripäästöjä ja niiden vähentämismahdollisuuksia. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa.

Ramboll on laatinut Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen, jossa se arvioi erilaisiin ympäristöihin toteutettavien pyöräväylien elinkaarivaikutuksia erityisesti infrarakentamisen, kunnossapidon ja liikkumisen päästöjen kannalta. Pyöräväylien toteuttamisen ilmastovaikutuksista ja hiilijalanjäljestä ei ole aiemmin juurikaan tehty kartoituksia.

‒ Muihin liikenneinfrahankkeisiin verrattuna kiinnostava näkökulma on, missä ajassa pyöräväylien rakentamisen tai parantamisen liikenteelliset vaikutukset voivat kompensoida rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvia päästöjä ja millä edellytyksillä, toteaa selvitystyötä vetänyt projektipäällikkö Kari Hillo Rambollista.

Infrarakentamisen päästöt koostuvat materiaalien tuotannon päästöistä, kuljetusmatkoista, pohjanvahvistuksesta ja taitorakenteista. Rakentamisen kustannukset kulkevat päästöjen kanssa käsi kädessä. Kunnossapidon päästöt muodostuvat lumen aurauksesta, siirrosta, liukkauden torjunnasta, katujen pesusta ja sulanmaan aikaisesta puhtaanapidosta ja vihertöistä. Polttoaineen kulutuksen merkitys on rakentamiseen verrattuna vähäinen, vaikka kunnossapito onkin kaupunkitasolla merkittävä toiminto.

‒ Infrarakentaminen on päästöintensiivistä, ja rakennusmateriaalit, pohjaolosuhteet ja taitorakenteet muodostavat jopa 90 prosenttia päästöistä. Tulevissa rakennusurakoissa ja kunnossapidossa hiilineutraaliustavoitteet tulisi ottaa nykyistä vahvemmin lähtökohdaksi, Hillo sanoo.

Liikkumisessa päästövähennyspotentiaalia on henkilöautoliikenteen suoritteessa sekä ajoneuvojen energiatehokkuudessa ja käyttövoimissa. Vihreä siirtymä edellyttää laajaa, monipuolista ja päämäärättietoista keinovalikoimaa.

‒ Tarpeeksi laajoina ja laadukkaina kokonaisuuksina toteutettuna pyöräliikenteen infra palvelee hiilineutraaliustavoitetta. Pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen ei välttämättä tarvitse uutta infraa. Jakamalla katutilaa vihreiden kulkutapojen tarpeista voidaan kaupunkia kehittää kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti. Edistämällä pyöräliikennettä saadaan päästövähennysten lisäksi muitakin hyötyjä, kuten viihtyisyyden, kaupunkitilatehokkuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen.

Selvityksen tilaajana oli Vantaan kaupunki ja se oli Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustushanke. Hanke toteutettiin 2—6/2022 ja siinä hyödynnettiin muun muassa Rambollin päästösuunnittelun työkaluja (ZeroInfra) ja liikkumisen skenaariomallinnusta (Brutus).

Muita julkaisuja ja oppaita

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun