6.9.2023

Regeneratiivisuus osana kestävyyssiirtymää 

Regeneratiivinen suunnittelu ei vain vähennä aiheutettua haittaa tai suojele luonnon monimuotoisuutta. Se on luontoa elvyttävää toimintaa, jossa ympäristön tilaa parannetaan aiemmasta. Kiertotalouden yhtenä tavoitteena on ympäristön regenerointi, eli luonnon prosessien tukeminen ja inspiraation hakeminen luonnosta ja luonnon kiertokulusta. Tutuin linkki kiertotalouden ja regeneratiivisuuden mestarin, eli luonnon välillä on jätteiden hyödyntäminen: luonnossa ei jätettä ole.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Tämän vuoden teema on #BuildingTheTransition – Kestävyyssiirtymä.

Regeneratiivinen suunnittelu ei vain vähennä aiheutettua haittaa tai suojele luonnon monimuotoisuutta. Se on luontoa elvyttävää toimintaa, jossa ympäristön tilaa parannetaan aiemmasta. Kiertotalouden yhtenä tavoitteena on ympäristön regenerointi, eli luonnon prosessien tukeminen ja inspiraation hakeminen luonnosta ja luonnon kiertokulusta. Tutuin linkki kiertotalouden ja regeneratiivisuuden mestarin, eli luonnon välillä on jätteiden hyödyntäminen: luonnossa ei jätettä ole.

Luontopohjaiset ratkaisut

Luontopohjaisilla ratkaisuilla pyritään saamaan resurssit suljettuun kiertoon ja vähentämään uusien luonnonvarojen kulutusta. Luontopohjaiset ratkaisut voivat myös vähentää energiantarvetta, sillä passiiviset ratkaisut vähentävät lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon tarvetta, vähentää lämpösaarekeilmiötä ja parantaa ilmanlaatua. Selvää on, että luontopohjaiset ratkaisut kytkeytyvät vahvasti myös ilmastokriisiin sopeutumiseen.

Kaupungeissa on paljon potentiaalia kääntää kaupungistumisen kiihdyttämät ilmasto- ja biodiversiteettikriisin trendit. Kestävien kaupunkien on pystyttävä regeneroimaan kulutettavia luonnonvaroja, kuten energiaa, ruokaa ja vettä. Tällainen urbaanin alueen paranneltu ekosysteemi-infrastruktuuri parantaa myös kaupungin omavaraisuutta ja resilienssiä. Urbaanissa regeneratiivisessa kehityksessä keskitytään ihmiseen ja toimiviin yhteisöihin.

Biomimiikka

Regeneratiivisuuden mestarilta voimme kopioida 3,8 miljardin vuoden validoimia metodeja. Luonnon kopiointi eli biomimiikka on biologian ja teknologian yhdistelyä. Meidän ei kannata kopioida pelkästään biologisia tai teknisiä tuloksia, vaan oppia myös evoluution prosesseista ja sen onnistumisen mittareista. Biomimiikkaa on jo hyödynnetty tekstiili- ja lentokoneteollisuudessa ja sairaaloissa. Rakennusteollisuus voi aivan hyvin olla seuraava vaikuttavan biomimiikan toimiala!

Biomimiikan innoittamalle kiertotaloudelle voidaan tiivistää esimerkiksi tällaiset neljä periaatetta:

  • Käytä vain tarpeellinen määrä ainetta.
  • Tähtää mieluummin resilienssiin kuin tehokkuuden maksimointiin.
  • Käytä yksinkertaisia materiaaleja elinkaaren lopun prosessien helpottamiseksi.
  • Käytä resursseja yhä uudelleen ja uudelleen.

Mikä on luonnon arvo?

Meidän on ensin asetettava luontopääomalle arvo, jotta pystymme huomioimaan maapallon tuottamat korvaamattomat ekosysteemipalvelut päätöksissämme ja laskelmissamme. WWF on asettanut luontopääoman arvon 145 biljoonaan dollariin, mikä on tuplasti maailman yhteenlasketun BKT:n verran.

Kohtaamme kiertotaloudelle tutut haasteet myös regeneratiivisuudessa: tutkimustieto on puutteellista etenkin pitkäaikaisvaikutusten ja ihmisten terveysvaikutusten osalta, julkista rahoitusta ei ole riittävästi, ja implementointi on hankalaa ilman mittareita, jotka varmistavat epätoivottujen sosiaalisten ja ympäristöllisten seurausten välttämisen. Kiertotalouden mittareiden tutkimus on tulikuuma aihe, ja niiden kehittyessä saamme työkaluja rahoituspäätöksiin sekä pitkäaikaistutkimukseen.

Kirjoittaja: Ella Lahtinen, Green Building Council Finland

Tekstin pohjana on käytetty WorldGBC:n Circular Economy Playbook -julkaisua.

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun