Kiertotalouden green dealin seitsemästä ensimmäisestä sitoutuneesta organisaatiosta neljä on Green Building Council Finlandin jäseniä. A-Insinöörit, Skanska ja Ylva esittelivät sitoumuksiaan kiertotalouden green dealin lähtölaukaus -juhlassa, yhdessä Porvoon kaupungin kanssa.
”Kiertotalouden green deal pohjaa vuonna 2021 valmistuneeseen Kiertotalouden strategiseen ohjelmaan, jossa asetimme tavoitteeksi vähentää luonnonvarojen käyttöä”, kertoi Heikki Sorasahi, ympäristöministeriön erityisasiantuntija.
Kiertotalouden green dealissä on viisi erilaista muutosaluetta, joista resurssiviisas rakennettu ympäristö on yksi. Sorasahi kiitteli, että ensimmäisistä sitoutuneista peräti viisi on juuri rakennetun ympäristön sektorilta. Lisäksi työn alla on lukuisia sitoumuksia, hän lisäsi.
Kiinteistö- ja rakennusala tarvitsee kiertotalouden edelläkävijöitä
Kiinteistö- ja rakennusalan merkittävimmät päästöt syntyvät energiankäytöstä ja tuotesidonnaisista päästöistä, eli rakennusmateriaaleista. Luonto- ja ilmastohaasteet ratkaistaan siis energiamurroksella ja onnistuneella kiertotaloudella.
Toistaiseksi liian monet kira-alalla elävät kuitenkin yhä rajattomien resurssien kuplassa. Materiaalit, joita käytämme rakentamisessa, ovat periaatteessa ikuisia, mutta rakennuksia kohdellaan vielä kertakäyttötuotteina , totesi Antti Ruuska, FIGBC:n toimitusjohtaja.
FIGBC julkaisee marraskuun lopussa raportin, jossa tarkastellaan, kuinka olemme onnistuneet luonnon, ilmaston, energiamurroksen ja kiertotalouden parantamisessa. Raportti tulee sisältämään myös case-esimerkkejä parhaista ratkaisuista.
”Ja tarvitsemme tietoa parhaista ratkaisuista, sillä systeemistä muutosta ei tehdä yksin, se tehdään yhdessä. Sen lisäksi tarvitsemme alaa eteenpäin vieviä edelläkävijöitä, kuten tänään kuultavia Kiertotalouden green dealin ensimmäisiä sitoutujia”, kiitteli Ruuska.
Ylva haastaa rakentamaan uutta korjausrakentamisen päästöillä
Kiinteistöliiketoimintaa ja ravintolatoimintaa harjoittavan Ylvan sitoumusta esitteli Eelis Rytkönen, Chief Impact Leader. Ylvan sitoumus on jatkoa aiemmin julkaistulle Vastuuttomuusraportille.
Raportissa esitetään seitsemän väittämää, joista esimerkiksi kohdassa viisi todetaan, että ”ylpeilemme uudisrakennushankkeellamme, vaikka tiedämme sen olevan ilmastopahis”, kertoi Rytkönen.
”Rakentaminen on kuitenkin erittäin päästöintensiivistä hommaa”, totesi Rytkönen. Siksi Ylvan sitoumuksessa vaalitaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä, kasvatetaan kiinteistökannan vuokrausastetta ja käyttöastetta, lisätään korjausrakentamisen osuutta ja vähennetään luontovaikutuksia.
”Nyt haastetaan siis alaa. Jos päädymme rakentamaan uutta, otamme lähtökohdaksi korjausrakentamisen päästötason”, kertoi Rytkönen. Lisäksi Ylva ryhtyy etsimään yhteistyökumppaneiden kanssa kustannustehokasta tapaa kiinteistökannan käyttöasteen mittaamiseen.
A-Insinöörit mittaa aktiivisuuttaan ympäristökädenjälkimittarilla
A-Insinöörien sitoumusta esitteli Liisa Jäätvuori, vastuullisuus- ja kehitysjohtaja. ”Sitoumuksemme lähti oman roolimme hahmottamisesta”, kertoi Jäätvuori. ”Voisi odottaa passiivisesti, että tilaaja osaa kysyä jokaiselta suunnittelijalta erikseen, että kuinka saavuttaa kiertotalouden tavoitteita. Me sen sijaan tahdomme olla aktiivinen ja tuoda ratkaisuja pöytään.” Jäätvuori myös haastoi alaa: ”Tilaajan sanalla on niin paljon painoarvoa. Teillä on vaikutus siihen, että alalla käydään kehittämään ratkaisuja.”
A-Insinööreillä on kehitetty toimenpidemalli, jota he kutsuvat ympäristökädenjäljeksi. ”Tilaajien puolesta emme voi luvata mitään, mutta omaa aktiivista rooliamme voimme mitata”.
A-Insinöörit siis keräävät dataa ympäristökädenjälkimittarilla toimeksiannoista, joissa heillä on ollut aktiivinen rooli kiertotalouden, materiaalitehokkuuden pitkäaikaiskestävyyden, muunto- ja käyttöjoustavuuden edistämisessä. Lisäksi mittareissa on muunlaisten kiertotalouspalveluiden kasvu, kuten purkukartoitukset.
Skanska hyödyntää ReCreaten oppeja
Laura Eklund, ympäristöpäällikkö, esitteli Skanskan sitoumusta. Kahdesta esitellystä toimenpiteestä ensimmäinen on lisätä betonielementtien ja muiden rakennustuotteiden, kuten esimerkiksi ontelolaattojen, pilarien, palkkien, teräsrakenteiden ja tiilien uudelleenkäyttöä. Taustalla ovat ReCreate -hankkeesta saadut opit.
Eklund totesi olevansa iloinen A-Insinöörien puheenvuorosta. ”Se, että suunnittelija ehdottaa ratkaisuja kiertotalouteen, helpottaa taas meidän työtämme rakentajana.”
Toisena toimenpiteenä Skanskan sitoumuksessa on asettaa kiertotaloustavoitteet omaperusteiselle tuotannolle ja oman osaamisen ja toimintajärjestelmien kehittämiselle.
Porvoon kaupunki panostaa maamassojen hallintaan
Kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta kertoi Porvoon kaupungin sitoumuksesta. Porvoon sitoumuksessa vähennetään tilojen vajaakäyttöä ja panostetaan maamassojen hallintaan niiden kierron lisäämiseksi.
Maamassojen hallinnan toimenpiteissä ovat kaavoitus, suunnittelu ja toteutus, sekä laaja yhteistyö. Esimerkkeinä Päivärinta kertoi maamassojen käyttöön suunniteltavasta verkkokoulutuksesta, jota olisi mahdollista jakaa myös muiden kuntien käyttöön. Lisäksi suunnitelmissa on kiertotalousyhteistyön kehittäminen naapurikuntien ja alueellisen jäteyhtiön kanssa.
Tilojen käyttöasteen tehostamisen Päivärinta totesi haasteelliseksi, sillä esimerkiksi jo käyttöasteen laskenta eri tilavarausjärjestelmistä on ollut vaikeaa. Siksi todellisen käyttöasteen tehostaminen toteutetaan Porvoossa vaiheittain.
Kaupungit mukaan Kiertotalouden green dealiin
Porvoon kaupunki on ollut mukana Kiertotalouden green dealin kehittämistyössä alusta saakka. ”Kaupungeilla on toki kaavamonopoli, mutta ennen kaikkea kaupungit ovat paikallistason toimijoita, joilla on yhteys niin asukkaisiin kuin yrityksiinkin”, kertoi Päivärinta päätöspuheenvuorossaan.
Hän näkee, että Kiertotalouden green dealiin liittyminen tukee kiertotaloutta edistävää työtä ja tarjoaa myös poliittisen selkärangan kiertotaloustoimien edistämiselle. ”Sitoumuksilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus pitkällä aikavälillä.”
Päivärinta siteerasi esityksessään Kuntalain ensimmäistä pykälää:
”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”
Tähän pohjaten hän päätti puheenvuoronsa, ettei oikeastaan keksi syytä, miksi kunta tai kaupunki ei liittyisi Kiertotalouden green dealiin.
Liity Kiertotalouden green dealiin
Green Building Council Finland toimii organisaatioiden tukena rakennetun ympäristön osalta ja muilla muutosalueilla sitoumukseensa saa tukea Kiertotalous-Suomelta.
”Jokaisella muutosalueella on toimenpiteitä, joista sitoutujan on valittava kaksi”, kertoi Elina Samila, Kestävän kehityksen asiantuntija, FIGBC.
Sitoutuva organisaatio määrittelee omasta lähtötasostaan katsoen kunnianhimoiset konkreettiset toimenpiteet, tavoitteet ja mittarit. Sitoumuksia arvioi arviointiryhmä ja vasta sitoumusta koordinoivien ministeriöiden hyväksynnän jälkeen sitoumus julkaistaan sitoumus2050 -sivulle. Edistymistä myös seurataan kolmen vuoden välein.
”Sitoumuksen, oman lähtötason ja toimenpiteiden valintaan saa siis sparrausta”, kannusti Samila ja kertoi, että infotilaisuudet ja muut tapahtumat kootaan kaikki Kiertotalous-Suomen tapahtumakalenteriin.
Lopuksi Samila haastoi alaa. ”Tänään julkistimme seitsemän sitoutuneen nimen. Voimmeko vuoden päästä juhlistaa useamman kymmenen sitoumuksen allekirjoittajaa?”
Green Building Council Finlandin jäsenistä myös Suunnittelutoimisto Fyra sitoutui Kiertotalouden green dealiin ensimmäisessä aallossa. Fyran sitoumus lisätään Sitoumus2050.fi -sivustolle myöhemmin.
