Miten sinä muuttaisit ihmisten asenteita, että oppisimme arvostamaan ”huolittelemattomankin” näköisiä ryteiköitä? Asenteet muuttuvat kielen ja puheen muuttuessa. Yhteiskunta kehittyy kielen kehittymisen mukana.
Näin kirjoittelin melko tarkasti puoli vuotta sitten blogissani, kun ryhdyimme työstämään luontosanakirjaa kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille.
Rakentamisen luontosanakirja on nyt julkaistu ja se on vapaasti ladattavissa ja luettavissa FIGBC:n julkaisupankista!
Sanakirjaa työstettiin yhdessä jäsenistömme luontoasiantuntijoiden sekä viheralan asiantuntijoiden kanssa, lämmin kiitos kaikille työhön osallistuneille.
Alalla on myös luontojalanjälki
Sanakirjan tavoitteena selkeyttää sanastoa ja tehdä luonto- ja biodiversiteettiteeman konsepteja tunnetuksi. Yhteistä ymmärrystä ja tietoa tarvitaan, sillä myös kiinteistö- ja rakennusalan on reagoitava kiihtyvään luontokatoon. Luontojalanjäljen laskeminen on nousemassa hiilijalanjäljen laskemisen rinnalle kovaa vauhtia. (Tästä lisää Kestävyyden kuntotarkastuksessa.) Luontojalanjälki mittaa rakentamisen, rakennuksen tai rakennustuotteen luontovaikutuksia koko arvoketjun osalta globaalilla tasolla.
ARVO-hankkeessa kehitettävä Alueellinen viherkerroin mittaa rakentamisen luontovaikutuksia yksittäisen alueen näkökulmasta: alueen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen. Työkalu valmistuu käyttöön ensi vuonna.
Rakennusala aiheuttaa noin 30 % maailmanlaajuisesta luontokadosta, joten tiedolle ja osaamiselle on tarvetta. Seuraavaksi käymmekin työstämään FIGBC:n verkkokurssitarjontaan luontoaiheista peruskurssia. Vuonna 2025 on luvassa myös Nrepin ja KIRA-kasvuohjelman kanssa toteutettava KIRA-luontohaaste.
Ella Lahtinen
Johtava asiantuntija
ella.lahtinen@figbc.fi
+358 40 512 2193
PS. Huomasitko muuten, että Suomen Luonto valitsi vuoden turhakkeeksi nurmikon. Mitä turhaa nurmikossa muka on? Turhuuden syy on yksinkertainen mutta moniosainen:
Muiden eliölajien näkökulmasta nurmikko on aavikko, joka ei tarjoa ravintoa tai suojaa. Nurmikko vaatii työtä pysyäkseen lyhyenä, sammalettomana, rikkaruohottomana … eli aavikkona. Työn turhuutta lisää, että nurmikonleikkuun yhteydessä sieltä viedään pois leikkuujäte, joka voisi toimia lannoitteena – ja tuodaan tilalle (fossiilista) lannoitetta 🤦
Kaupunkisuunnittelussa nurmikoita sekä muita tapojamme on alettua kyseenalaistaa osana laajempaa biodiversiteettikäännettä. Nyt tämä käänne on ulotettava koko rakentamisen arvoketjuun.
