Kaupunkiluonnon hyödyt ovat paikallisia
Kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen yhteinen haaste on löytää tasapaino kaupunkirakenteen tiivistymisen ja monimuotoisen kaupunkivihreän välillä. Vaikka tilanne on hyvä suomalaisissa kaupungeissa keskimäärin, ovat kaupunginosien ja korttelien väliset erot suuria.
Yli kolmannes suomalaisista asuu kuuden suurimman kaupungin alueella, ja näiden kaupunkien väkimäärän on ennustettu kasvavan myös tulevaisuudessa. Kasvu keskittyy pääosin jo rakennettuihin alueisiin. Se tarkoittaa, että kaupungit tiivistyvät, mikä asettaa painetta kaupunkiluonnolle.
Kaupunkitasolla tarkasteltaessa kaikki suurimmat kaupungit ylittävät kirkkaasti Pohjoismaisen ministerineuvoston latvuspeittävyydelle asettaman 30 prosentin tavoitteen. Keskiarvot näyttävät siis hyvältä. Latvuspeittävyyden hyödyt ovat kuitenkin paikallisia – puu varjostaa ja viilentää vain siellä missä se on, eivätkä lähiluonnon muutkaan hyvät vaikutukset ulotu kovin kauas. Siksi latvuspeittävyyttä on järkevää tarkastella kaupunginosittain.
Joka viidennen kaupunginosan tilanne on luonnottoman huono
Kaupunginosittain tarkasteltuna yleiskuva on varsin hyvä: postinumerotasolla noin 80 prosenttia kaupunginosista pääsee latvuspeittävyydeltään tavoitetasoon. Kuudesta suurimmasta kaupungista löytyy kuitenkin yhteensä 54 kaupunginosaa, joissa latvuspeittävyys ei yllä tavoitetasolle. Yhteenä 370 000 ihmistä asuu näillä alueilla. Heistä 210 000 asuu Helsingissä – määrä vastaa noin 30 prosenttia helsinkiläisistä.
Latvuspeittävyys
Latvuspeittävyys tarkoittaa yli kaksimetristen puiden latvuksen peittämää pinta-alaa.
Kymmenen latvuspeittävyydeltään parasta aluetta löytyvät Espoosta, Oulusta ja Tampereelta – moni heikoimmista taas Helsingistä. Toisaalta suuri asukastiheys ei väistämättä tarkoita heikkoa latvuspeittävyyttä. Esimerkiksi Helsingissä Vallilan ja Hermannin alueella päästään korkealla asukastiheydellä (9 200 asukasta neliökilometrillä) 32 prosentin latvuspeittävyyteen. Alueelta löytyy tiiviin asumisen lisäksi esimerkiksi siirtolapuutarha-alue.
Uusien alueiden tilanne on karumpi. Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta löytyvät suurten kaupunkien latvuspeittävyydeltään kolme heikointa postinumeroaluetta, joissa latvuspeittävyys on postinumeroalueesta riippuen 6–12 prosenttia. Tämä kertoo karua kieltä nykyisestä rakentamisen tavasta, jossa latvuspeittävyys paranee vasta puiden kasvaessa. Kasvu on hidasta ja vaatii paitsi aikaa myös tilaa.
Anna julkista palautetta, kommentoi tai kysy!
Tuoko kestävyyden kuntotarkastus hyviä vai huonoja uutisia alalle? Avoin keskustelu, kannustavat kommentit ja rakentava kritiikki saavat aikaan parempia tuloksia. Kirjoita asiallisella nimimerkillä ja liitä mukaan myös omat yhteystietosi.
Huomaa, että varaamme tarvittaessa oikeuden lyhentää julkaistavia kommentteja, emmekä julkaise epäasiallisia tekstejä.
"*" näyttää pakolliset kentät