Green Building Council Finlandin kommentit on toimitettu määräaikaan 31.12.2024 mennessä.
Taustaa tavoite-ehdotuksille
Ympäristöministeriö valmistelee julkisille hankinnoille kansallisia ekologisia tavoitteita vuoteen 2035. Tässä avoimessa kommentoinnissa toivottiin laajempaa sidosryhmien näkemystä erityisesti yrityksiltä, hankintayksiköiltä, tutkijoilta, järjestöiltä sekä muilta sidosryhmiltä. Avoimen kommentoinnin pohjalta työstetään hankkeen ohjausryhmälle ehdotus tavoitteista ja niiden seurannan tavoista, jonka pohjalta valmistellaan keväällä 2025 valtioneuvostonperiaatepäätöstä.
Ekologisia tavoite-ehdotuksia esitetään ympäristövaikuttavuudeltaan keskeisimmille hankintakategorioille tutkimustietoon perustuen (tarkemmin hankeikkunassa). Kansalliset tavoitteet mahdollistavat yhteisen strategisen tiekartan hankintayksiköille ja toimittajille ja valmistavat tulevan EU-sääntelyn vaatimuksiin. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on yksi harvoista OECD-maista, joissa ei ole julkisten hankintojen ekologisia tavoitteita tai kansallisia ympäristövähimmäisvaatimuksia.
Ekologisten tavoitteiden toteuttamisen tueksi valmistellaan erillinen taustamuistio, johon kootaan ei-täydellinen listaus kategoriakohtaisista vaikuttavimmista vaatimuksista, oppaista sekä huomioitavista säädöksistä. Ohjausryhmä koostuu VM:n, MMM:n, TEM:n, LVM:m, STM:n, VNK:n sekä YM:n edustajista.
Rakentamisen hiilijalanjälkeä koskevat tavoite-ehdotukset
Uudisrakentamisen hankinnoille sekä korjausrakentamisen yhteydessä tehtäville hankinnoille ehdotettu hiilijalanjäljen vähentämistavoite on -40% v. 2035 mennessä (vrt. 2019), perustuen HILMA-datasta tehtyyn ENVIMAT-malliin pohjautuvaan kansallisen tason laskentaan.
Tavoite on mielestämme liian vaatimaton. Hiilijalanjäljen vähentämistavoitetta voi kiristää -50 %:iin. Tämä olisi linjassa mm. Rakennusteollisuuden päivitetyn tiekartan sekä Green Building Council Finlandin #BuildingLife-toimintaohjelman kanssa, joissa tavoitteeksi on määritetty vähentää tuotesidonnaisia päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Oletamme, että talonrakentamisen hankintojen hiilijalanjäljen laskentatapa tulee olemaan sama kuin valmisteilla olevan ilmastoselvityksen laskentatapa, eli se huomioi rakennuksen elinkaaripäästöt. Tällöin olisi hyvä olla erikseen tavoite materiaalipäästöjen vähentämiselle, sillä energian päästöt näyttävät jatkavan jyrkkää laskuaan, mutta seuraavan viiden vuoden aikana tuotesidonnaisten päästöjen osuus rakentamisen kokonaispäästöistä tulee olemaan 50 prosenttia. (Lähde: FIGBC,Kestävyyden kuntotarkastus, 2024)
Tavoitteeksi tulisi asettaa myös, että julkisissa hankkeissa tulee suosia vähähiilisiä rakennusmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan. Jos julkisen sektorin hankkeissa vähähiilisten materiaalien kysyntä kasvaa, kehittää se koko markkinaa. Olisi hyödyllistä, että päästövähennyksiä etsittäisiin energiaratkaisujen lisäksi myös rakennusmateriaalien päästövähennyksistä. Julkiset hankinnat voivat toimia esimerkkinä myös yksityiselle sektorille, minkä lisäksi julkinen kysyntä kannustaa tuotevalmistajia kehittämään vähähiilisiä materiaaleja. Julkinen hankinta on tärkeä tapa tukea kansallista tavoitetta päästöjen vähentämiseksi.
Ilman rakennusmateriaaleista syntyvien päästöjen radikaalia vähenemistä ja positiivisten vaikutusten innovointia Suomen kiinteistö- ja rakennusala ei pysty hoitamaan sille kuuluvaa osuutta ilmastotavoitteista ja Pariisin sopimuksen 1,5 asteen hiilibudjetti ylitetään (lähde: FIGBC, Kestävyyden kuntotarkastus, 2024)
Erittäin hyvä on, että tavoite asetetaan uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamiselle. Näin julkinen hankinta näyttää mallia siitä, että myös korjausrakentamisessa päästöjä tulisi vähentää, vaikka rakentamislaki ei nyt korjaussarjan myötä ilmastoselvitystä edellytäkään korjausrakentamiselta.
Tilasuunnittelu/tilamuutokset on tärkeä saada mukaan korjausrakentamisen vaihtoehtoihin.
Infrarakentamisen hankinnoille ehdotettu hiilijalanjäljen vähentämistavoite on -30% v. 2035 mennessä (vrt. 2019), perustuen HILMA-datasta tehtyyn ENVIMAT-malliin pohjautuvaan kansallisen tason laskentaan.
Tavoite on mielestämme liian vaatimaton. Infrarakentamisen tuotesidonnaiset päästöt kattavat 31 % rakentamisen kaikista tuotesidonnaisista päästöistä. Hiilijalanjäljen vähentämistavoitetta kannattaisi kiristää -50 %:iin samaan tapaan kuin edellisessä kohdassa.
Käytettävä infrarakentamisen hankintojen hiilijalanjäljen laskentamenetelmä tulee määrittää periaatepäätöksen yhteydessä. Infrarakentamisen hankintojen hiilijalanjäljen laskentamenetelmäksi voidaan määritellä Väyläviraston julkaisema Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä (2023), joka se huomioi infrarakentamisen elinkaaripäästöt. Arviointiin ei tässä vaiheessa myöskään sisälly kunnossapito tai peruskorjaus, joiden osuus koko elinkaaressa on merkittävä.
Rakentamisen kiertotaloutta koskevat tavoite-ehdotukset
Kiertotaloustavoitteet uudisrakentamisen hankinnoille sekä korjausrakentamisen yhteydessä tehtäville hankinnoille vuodelle 2035:
- muunneltavuus-vaatimus
- uudisrakentamisen minimikäyttöikä xx vuotta.
- primaarimateriaalin maksimiosuus 70%
- kierrätysastetavoite/purkumateriaalin hyödyntämisselvitys
- uudelleenkäytettyjen materiaalien osuus 10% painoprosentteina.
Tavoite on mielestämme liian vaatimaton. Tavoitteet voivat olla sopivia tällä erää, mutta niiden kiristämiseen on varauduttava. Materiaalien hyödyntämisen ja siirtymä kiertotalouteen vaatii suurta muutosta, jota kohti nämä askelet ovat hyviä, mutta eivät vielä riitä maapallon kantokyvyn näkökulmasta. Esimerkiksi primaarimateriaalin maksimiosuus tulisi saada pienemmäksi. Toisaalta eteneminen askelittain on sikäli välttämätöntä, että mahdollisuutta tavoitella suurempia prosenttiosuuksia ei ole välttämättä vielä markkinan kehittyessä.
Uudisrakentamisen minimikäyttöikä: Ehdotamme, että uudisrakentamisen minimikäyttöikä on 100 vuotta, mikä olisi linjassa valtion Kiertotalouden green deal –ohjelman tavoitteiden kanssa. Kiertotalouden green deal –ohjelman periaatteiden mukaan: “Vuonna 2035 asuin- ja julkisten rakennusten sekä infra- ja taitorakenteiden suunnittelukäyttöikä on lähtökohtaisesti 100 vuotta. Lyhytikäiset rakennukset ja rakenteet rakennetaan purettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi. Pitkäikäiset rakennukset rakennetaan monikäyttöisiksi ja muunneltavaksi.”
Primaarimateriaalin maksimiosuus 70%: Uudisrakentamisen osalta tavoite on pääosin linjassa EU-taksonomian Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen teknisten arviointikriteerien kanssa. Korjausrakentamisen (olemassa olevien rakennusten korjaamisen) osalta tavoite on matalampi kuin EU-taksonomian tavoite.
Kierrätysastetavoite/purkumateriaalin hyödyntämisselvitys: Kierrätysaste laahaa nyt kaukana 70 % tavoitteesta. Nykykehityksen perusteella voimme odottaa jäävämme vielä vuonna 2035 vaatimattomalle 60 prosentin tasolle. Haaste on myös kierrätysasteen laskentatapa. Kierrätysastetavoite tulisi myös tässä asettaa 70% tavoitteeseen, jos tavoite asetetaan kokonaisuuden arviointiin eikä materiaalikohtaisesti. Materiaalikohtaiset tavoitteet ovat esimerkiksi taksonomiassa osin tiukemmat, osin löyhemmät.
Uudelleenkäytettyjen materiaalien osuus 10% painoprosentteina: Kiertotalouden green deal -ohjelman mukaan: “Rakennusosat ja -tuotteet ovat irrotettavia ja ne käytetään uudelleen. Rakennustuotteiden valmistuksessa hyödynnetään sivutuotteita ja jätteitä. Jätteet jalostetaan mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteiksi.” Julkisen hankinnan kriteerien tulee olla linjassa tämän kanssa.
Kiertotalouden edistämisen tavoite infrarakentamisen hankinnoille vuodelle 2035: primaarimateriaalin maksimiosuus on 90%.
Tavoite on mielestämme liian vaatimaton. Kiertotalouden green deal – ohjelman mukaan: “Maa- ja kiviainekset hyödynnetään ja kierrätetään tehokkaasti, ja neitseellisten maa- ja kiviainesten otto on vähentynyt merkittävästi nykyisestä.” Julkisten hankintojen ekologisten tavoitteiden tulisi olla linjassa tämän kanssa.
Monissa kaupungeissa infrahankkeissa hyödynnetty massakoordinaation malli on tuonut merkittäviä tuloksia maamassojen kierrätysasteeseen. Tätä tulisi laajentaa.
Rakentamisen luontojälkeä koskevat tavoite-ehdotukset
Uudisrakentamisen hankinnoille, korjausrakentamisen yhteydessä tehtäville hankinnoille sekä infrarakentamisen hankinnoille on ehdotettu luontojalanjäljen vähentämistavoitteeksi -15% v. 2035 mennessä (vrt. 2022), perustuen HILMA-datasta tehtyyn ENVIMAT- ja EXIOBASE-malleihin pohjautuvaan kansallisen tason laskentaan.
Kansainvälisiä tavoitteiden mukaan luontopositiivisuus pyritään saavuttamaan viimeistään vuonna 2035, ja monimuotoisuuden tulisi tuolloin olla vähintään vuoden 2020 tasolla. Jos rakentamisen luontojalanjälkeä vähennetään tuohon mennessä vain 15 %, täytyy rakentamisen luontokädenjäljen kattaa kaikki muu aiheutuva luontohaitta.
Hyvä tavoite julkisille hankinnoille voisi olla, että julkisten rakennushankkeiden tai korjausrakentamisen hankkeiden yhteydessä on selvitettävä tai laskettava luontovaikutukset ja pyrittävä luontopositiiviseen lopputulokseen. Tämä olisi myös hyvä konkreettinen teko tukemaan esimerkiksi 10 suurimman kaupungin tekemän, luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tehdyn sitoumuksen konkretiaa.
Lisäksi viisasta olisi edellyttää julkisilta rakennushankkeilta myös selvitystä, voidaanko hankkeella tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Rakennusalalla ei ole vakioitua menetelmää tai tapaa laskea luontovaikutuksia.
Rakennushankkeiden ja rakennustuotteiden luontojalanjälkilaskennasta saadaan ensimmäisiä tuloksia ja kokemuksia vuonna 2025 Granlundin johtamassa selvityshankkeessa. Tämä työ luo myös hyvää pohjaa rakennusalan kansalliselle luontojalanjäljen laskentamenetelmälle, johon Green Building Council Finland on kiinnostunut tuottamaan ohjeistuksen.
Ilman esimerkkilaskelmia luontojalanjäljen tavoitetason kunnianhimoisuudesta tai sen toteuttamiskelpoisuudesta on vaikea sanoa.
Hiilijalanjäljen pienentäminen on merkittävä osa luontojalanjäljen pienentämistä. Varmasti keskustelua tulee herättämään, onko tärkeämpää pienentää kokonaisluontojalanjälkeä vai yksittäistä ajuria sen ”sisällä”, esim. CO2- tai vesivaikutuksia.
Ehdotuksemme taustamuistoon koottavista vaikuttavimmista vaatimuksista, oppaista sekä huomioitavista säädöksistä
Kestävyyden kuntotarkastuksen taustamuistiot, jotka avaavat tutkittua dataa tarkemmalla tasolla:
Kiertotalouden green dealin pelisäännöt
Kaupunkien luontofoorumi 2024 – Kaupunkien julkilausuma
Lisätietoja:
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900
