Uusi vuosi tuo tullessaan todellakin uusia asioita. Kokosin rakennetun ympäristön kestävyysmurrokseen vaikuttavia lakimuutoksia:
Rakentamislain muutoksista ensimmäisenä voimaan purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys
Rakentamislain muutokset näkyvät arjessa asteittain. Keskeisimpiä kestävyysmurrosta edistäviä muutoksia on laissa kolme:
1. kiertotaloutta edistävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys
2. vähähiilisyyttä edistävä ilmastoselvitys sekä
3. elinkaariominaisuudet.
Ensimmäisenä arjessa näkyy purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, joka on toimitettava hankkeissa vuoden 2025 alusta. Vaikka selvityksiä on hankkeissa tehty aiemminkin, niiden sisältö on ollut vaihtelevaa, eikä tietoja ole kirjattu yhteiseen kansalliseen tietokantaan. Muutos pyrkii edistämään materiaalien kiertoa ja uudelleenkäyttöä. Jatkossa myös materiaalitiedot kirjataan uuteen kansalliseen Rapu-tietojärjestelmään.
Ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen raja-arvot tulossa uudisrakennuksille
Toinen tärkeä rakentamislain muutos, vähähiilisyyttä edistävä ilmastoselvitys, on toimitettava vuodesta 2026 alkaen. Ilmastoselvitys on toimitettava rakennuksen käyttöönoton yhteydessä. Tämä on tärkeä askel kohti vähäpäästöisempää uudisrakentamista.
Rakentamislain korjaussarjan ja vuonna 2024 eduskunnan hyväksymien muutosten myötä ilmastoselvitystä ei tarvitse toimittaa korjausrakentamisen yhteydessä tai pientaloilta. Me FIGBC:llä olemme ilmaisseet huolta siitä, että muutosten myötä ilmastoselvityksen vaikuttavuus päästöihin pieneni merkittävästi. Koska laki ei jatkossakaan vaadi ilmastoselvitystä korjausrakentamishankkeilta, jää vastuullisille yrityksille iso rooli päästöjen vähentämisessä vapaaehtoisin toimin.
Ilmastoselvitys luo pohjaa vähähiiliselle rakentamiselle ja kirjaa lakiin sen, mitä varsinkin suuret rakennusliikkeet jo arjessaan tekevät: hiilipäästöjen laskenta on keskeinen osa uudishankkeen suunnittelua. Alan laskentakäytäntöjä yhdistäväksi valmistuu keväällä 2025 laskentaohje, jota Aalto-yliopiston Matti Kuittinen ja Green Building Council Finlandin Lauri Tähtinen ovat valmistelleet. Ilmastoselvityksen sisältöä täsmentää myös juuri ennen joulua 2024 annettu asetus.
Ilmastoselvitys itsessään vasta toteaa hankkeessa syntyvät päästöt. Päästöjen vähentämisen kannalta tärkeää on asettaa hiilijalanjäljelle raja-arvo, jota rakennushankkeessa ei saa ylittää. Keväällä 2025 odotetaan lausunnoille kansallista asetusta hiilijalanjäljen raja-arvoista. Kokemuksia raja-arvoista on saatu jo tovin aikaa mm. Helsingistä, jossa kaupunki on asettanut raja-arvon uudisrakentamiselle.
Lisäksi myös EU-tasolta odotetaan lisätietoa hiilijalanjäljen laskentaan ja raja-arvoihin. Raja-arvo-ohjaus saattaa kiristyä uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD:n toimeenpanon ja asiasta odotettavan Euroopan komission delegoidun asetuksen myötä – tämä jää kuitenkin nähtäväksi.
Elinkaariominaisuudet linjassa EU-tason sääntelyn kanssa
Rakentamislain uudistuksen kolmas kestävyyttä edistävä uudistus on elinkaariominaisuuksien kirjaaminen lakiin. Lain myötä säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettävyys nousevat käsitteiksi ja suunnittelun tavoitteiksi. Käytännön velvoitteita asian huomioimiseen hankkeissa ei ole tällä erää, mutta rakentamislaki antaa ympäristöministeriölle valtuudet antaa asiasta jatkossa tarkempi asetus.
Myös lakivalmistelussa mukana olleiden kirjoittajien hyvä raportti antaa vinkkejä siihen, miten elinkaariominaisuudet voidaan sisällyttää systemaattisemmin rakentamisen hankintaan ja ohjaukseen.
Tässäkin muutoksessa on kyse isommasta ajattelutavan muutoksesta. Muutokset ovat myös linjassa laajemman sääntelyn, rahoitusta ohjaavan taksonomian ja vastuullisuusraportoinnin vaateiden kanssa.
CSRD-raportointivelvollisuus laajenee ja tuottaa uutta tietoa myös kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuudesta
Keväällä 2025 eletään kiinnostavia aikoja vastuullisuusraportoinnin osalta.
Yli 500 henkilöä työllistävien listattujen yritysten on julkaistava ensimmäiset CSRD-direktiivin velvoitteiden mukaan laaditut raportit. Myös kiinteistö- ja rakennusalan suuret yritykset raportoivat siis tulevana keväänä aivan uudella tavalla.
Raportointivelvoitteet myös laajenevat koskemaan yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi kohtaa seuraavista kriteereistä:
- työllistävät vähintään 250 henkilöä
- nettoliikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa tai
- taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa.
Näiden yritysten tulee raportoida toiminnastaan CSRD:n mukaisesti vuonna 2026 vuoden 2025 tietojen pohjalta.
Vuonna 2026 raportointi laajenee edelleen koskemaan listattuja pk-yrityksiä, jolloin niiden on julkaistava ensimmäiset raportit vuonna 2027 vuoden 2026 tiedoilla. Pk-yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää kahden vuoden siirtymäaikaa raportoinnin aloittamisessa, mutta ne ovat velvollisia ilmoittamaan toimintakertomuksessaan syyt raportoimatta jättämiselle.
Käytännössä käynnissä ovat siis suuret mallioppimisen vuodet: pienempien yritysten kannattaa tutkia suurten yritysten raportteja mielenkiinnolla ja oppia niiden pohjalta sekä raportoinnista että varsinaisen liiketoiminnan kehittämisestä. Suurin hyöty tulee niille toimijoille, jotka raportoinnin myötä myös kehittävät toimintaansa kestävämpään suuntaan.
Lainsäädäntöputkessa 2025
Tulevina vuosina muutoksia on luvassa, sillä valmistelussa olevia lainsäädäntöhankkeita on useita. Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmurrokseen vaikuttavia asioita ovat muun muassa:
- Uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n kansallinen toimeenpano. Tämän prosessin ensimmäisten lakimuutosten odotetaan tulevan lausunnoille keväällä 2025. Direktiivin tavoitteena on edistää rakennusten energiatehokkuutta, ja kansallisen tason vaatimukset täsmentyvät 2026 kevääseen mennessä.
- Jätelain muutos kiertotalouslaiksi. Lakimuutoksen tavoitteena on selkeyttää jätealan sääntelyä ja luoda pohjaa kiertotaloudelle. FIGBC:n tuore lausunto aiheeseen liittyen kommentoi lakimuutosten ensimmäistä vaihetta, jatkoa seuraa tänä vuonna.
- Julkisten hankintojen ekologiset kriteerit määrittelyssä. Tämä antaa julkisille toimijoille raamit ekologisten kriteerien huomioimiseen hankinnoissa ja edistää siten kestäviä hankintoja. (Lue FIGBC:n lausunto.)
- Luonnonarvomarkkinoiden määrittely käynnissä, joka luo pohjaa myös kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden positiivisten luontotoimien arvottamiselle.
- EU-tasolla mm. rakennustuotesääntely CPR etenee.
Kaikkien näiden hankkeiden konkreettiset vaikutukset kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden arkeen täsmentyvät.
Muutostahti on siis kova, mutta edelleen jää paljon myös vapaaehtoisuuden ja edelläkävijäyritysten varaan.
Lainsäädäntömuutokset ohjaavat koko alaa kestävämpään suuntaan, asettavat kaikille tekemisen minimitason. Kaikkein vaikuttavin muutos asustaa yhä yritysten johtopaikoilla, joissa rimaa korotetaan suorastaan kilpaa – ja samalla vahvistetaan koko Suomen kilpailukykyä.
Syntyikö ajatuksia? Ole yhteydessä – juttelen näistä mieluusti!
Liina Länsiluoto
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
liina.lansiluoto@figbc.fi
+358 40 835 4900
