#BuildingLife – projektin toiselle Expert Forum -kierrokselle saimme yli 90 ilmoittautumista. Ilmoittautuneet jaettiin seitsemään ryhmään arvioimaan rakennetun ympäristön päästövähennystoimenpiteitä hankkeiden eri vaiheissa. Työpajoissa jakauduttiin pienryhmiin pohtimaan kolmea tehtävää.
Ulkopuoliset ajurit
Aluksi katseet kiinnitettiin kiinteistö- ja rakennusalan ulkopuolisiin ajureihin. Ulkopuoliset ajurit vaikuttavat alan päästöihin muuttamalla toimintaympäristöä. Useassa työpajassa keskustelun aiheeksi nousi EU-taksonomia. Taksonomiakriteerit vaikuttavat siihen, minkälaiset kohteet kiinnostavat sijoittajia jatkossa. Kuluttajien ja muiden asiakkaiden mieltymysten uskottiin myös muuttuvan, toisaalta monipaikkaisuuden uskottiin lisääntyvän ja kuluttajien koettiin käyvän vaativammaksi tuotteiden ympäristövaikutusten suhteen. Energiateknologian kehityksen ja materiaalipuolen innovaatioiden uskottiin vievän alaa tehokkaasti kohti vähäpäästöisyyttä.
Konkreettisia toimenpiteitä
Toisessa tehtävässä pyydettiin osallistujia pohtimaan toimenpiteitä, joilla erilaisten hankkeiden eri vaiheiden päästöjä voidaan vähentää. Välittömiksi toimenpiteiksi kaikille alan toimijoille kaivattiin oman osaamisen kehittämistä, parhaiden käytäntöjen jakamista ja yhteisten määritelmien kehittämistä. Konkreettisia mahdollisuuksia nähtiin hankkeiden hiilijalanjäljen ohjauksessa, kaluston ja kuljetusten sähköistämisessä sekä materiaalikierron tehostamisessa. Materiaalikiertoa toivottiin tehostettavan lisäämällä purkukartoituksia ja eri teollisuuden alojen välistä yhteistyötä. Kehitystä on hidastanut kierrätettyjen materiaalien laatutason vaihtelut sekä kansallinen regulaatio. Keskusteluissa toistui myös olemassa olevan kiinteistökannan tehokkaampi hyödyntäminen korjaamista ja monipaikkaisuutta suosimalla.
Hiilikädenjäljen kasvattaminen
Viimeisessä tehtävissä pyydettiin pohtimaan alan mahdollisuuksia kasvattaa omaa hiilikädenjälkeään. Tehtävä oli selkeästi osallistujille vaikein, mikä korostaa tarvetta keskittyä päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin. Energian ylituotannon koettiin olevan mahdollista tietyissä kiinteistöissä, mutta ei koettu että kiinteistökanta voisi kokonaisuudessaan olla energiapositiivinen. Tuotteisiin sitoutuneen hiilen ja viherrakentamisen hiilinielujen määrää toivottiin lisättävän. Useammassa työpajassa kuitenkin koettiin, että merkittävimmät hiilikädenjälkitoimenpiteet tulisivat todennäköisesti kompensoinnista.
Työpajoissa saatiin kerättyä arvokasta tietoa syksyllä julkaistavaan Hiilineutraalin kiinteistö- ja rakennusalan toimintaohjelmaan. Toimintaohjelmassa esitetään päästövähennyspolut alan eri toimijoille sekä asetetaan alalle yhteiset tavoitteet.
Projektista vastaa Lauri Tähtinen (etunimi.sukunimi@figbc.fi). Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat osallistua projektin toimintaan!
