7.5.2021

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ilkka Tomperi, Varma

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Rakennetun ympäristön rooli maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Olemme Varmassa tehneet määrätietoisesti töitä kiinteistöjen vastuullisuusasioiden eteen jo vuosia. #BuildingLife -lähettiläänä voin tuoda omaa esimerkkiämme myös entistä paremmin esille ja samalla kannustaa muita rakennuttajia ja […]

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Rakennetun ympäristön rooli maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Olemme Varmassa tehneet määrätietoisesti töitä kiinteistöjen vastuullisuusasioiden eteen jo vuosia. #BuildingLife -lähettiläänä voin tuoda omaa esimerkkiämme myös entistä paremmin esille ja samalla kannustaa muita rakennuttajia ja kiinteistönomistajia toimimaan arjessaan entistä vastuullisemmin.

Millä tavoin Varma edesauttaa suomalaista muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Olemme tehneet panostuksia kiinteistöjemme energiatehokkuuden, sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen pienentämiseksi vuosia. Tältä osin olemme jo siirtyneet vaiheeseen, jossa pelkkien säästötoimien ja optimoinnin lisäksi olemme tehneet investointeja mm. maalämpöön, lämmöntalteenottoon sekä aurinkopaneeleihin. Tämä on tarpeen, sillä tavoittelemme 2030 mennessä päästöttömyyttä kiinteistöjemme energiankulutuksen osalta.

Voimme tarjota entistä vastuullisempia toimitiloja yritysasiakkaillemme mutta myös puhtaampiin energiaratkaisuihin pohjautuvia vuokra-asuntoja ihmisille. On ollut hienoa saada asukkailtamme positiivista palautetta vanhoihin asuinkiinteistöihimme toteutetuista energiaremonteista. Tämä todistaa, että kuluttajat arvostavat vastuullisia ratkaisuja myös asumisen osalta.

Olemme ottaneet konkreettisia askeleita kohti hiilineutraalia rakentamista. Puurakenteiset Keilaniemen Portti ja Katajanokan Laituri ovat merkittäviä lippulaivahankkeita meille ja tuovat vastuullisuuden toimitilarakentamisessa uudelle tasolle. On myös ilo työskennellä yhdessä Stora Enson kanssa Katajanokan hankkeessamme, sillä oikeat kumppanit ovat tärkeitä etenkin, kun olemme toteuttamassa meillekin uudella tekniikalla rakennettavaa kiinteistöä.

Miten Varmalla toteutetaan konkreettisesti vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta käytännössä?

Käytännössä työ on hyvin arkista ja integroitu jo meillä ihmisten DNA:han. Tavoitteemme on, että olemassa olevien kohteiden osalta kaikki merkittävät kiinteistömme tulevat ympäristösertifioiduiksi 2025 mennessä. Meillä on jo yli 50 BREEAM-sertifikaattia toimitilakiinteistöillä ja tänä vuonna sertifioimme ensimmäiset asuinkiinteistöt.

Uudiskohteiden osalta tarkastellaan mm. lämmitysratkaisut hyvissä ajoin, jolloin voidaan minimoida käytönaikaiset päästöt myös tältä osin. Mikäli paikalliset päästöttömät tai uusiutuvat energiaratkaisut eivät ole riittäviä tai mahdollisia, voimme käyttää myös päästövapaata kaukolämpöä, kuten olemme Salmisaaressa jo ottaneet käyttöön. Peruskorjausten yhteydessä kiinnitetään myös erityistä huomiota niin energiatehokkuuteen kuin kiertotalouden osalta esimerkiksi purkuosien kierrätykseen. Esimerkiksi Outokummun entinen pääkonttorikiinteistö konvertoitiin muutama vuosi sitten 500 oppilaan Uusikummun kouluksi Espoossa. Kohteelle myönnettiin BREEAM Excellent -tasoinen sertifikaatti.

Vuoden 2021 alussa liityimme Green Deal -sopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa purkujätteen lajittelua, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Tavoitteemme on päästä 70 prosentin kierrätysasteeseen jo kuluvana vuonna.  Edelleen pyrimme lisäämään viestintää ja kanssakäymistä myös vuokralaisasiakkaidemme kanssa mm. energiankulutuksesta ja jätteiden kierrätyksestä.

Millä rakennetun ympäristön toimialoilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Energiatehokkuuden ja -ratkaisujen osalta on monia toimijoita, jotka tarjoavat kiinteistönomistajille ja rakentajille hyviä ratkaisuja myös helposti käyttöönotettavaksi. Rakentamisen osalta tehokkuutta ja vastuullisuutta pystytään varmasti lisäämään entisestään ja samalla tarjoamaan laadukkaampia ratkaisuja ja parempaa asiakaskokemusta niin rakennuttajille kuin kiinteistöjen käyttäjillekin. Tärkeää on myös intressien yhtenäistäminen käytönaikaisten investointien, kustannusten ja päästöjen optimoimiseksi. Monet ratkaisut, joita tehdään suunnittelupöydällä tai valinnat, joita tehdään rakentamisen aikana, eivät välttämättä näyttele erityisen huomattavaa lisäkustannusta, mutta niiden seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Institutionaalisena kiinteistösijoittajana Varmalle on erityisen tärkeää tarkastella kiinteistöjen elinkaarikustannuksia.

Mitä toivot #BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Tärkeintä on nostaa kaikkien kiinteistöalan osapuolten tietoisuuttaa kestävistä ratkaisuista kiinteistö- ja rakennusalalla. Kun mukana on toimijoita ja lähettiläitä hyvin erilaisista organisaatioista ja erilaisilla taustoilla on mahdollista parantaa monipuolista keskustelua osapuolten välillä. Ehkä myös rakentaa siltoja vielä jäljellä olevien kuilujen yli ja siten löytää yhteinen punainen lanka, joka johtaa entistä parempaan tulevaisuuteen.

Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille a) Suomen hallituksessa, b) kunta- ja maakuntatasolla?

Monet asiat #BuildingLife -kampanjan tiimoilta ovat Suomessa jo erinomaisella tolalla ja myös vastuullisuusasiat otetaan vakavasti. Niin valtion kuin kuntienkin tasolla asetut tavoitteet vastuullisuuden osalta toimivat jo arjessa ohjaten niin virkamiesten kuin poliittisten päättäjienkin toimia.
Uskon itse positiivisten kannusteiden voimaan. Hiilineutraalien tai päästöttömien kiinteistöjen osalta mahdollinen suopeampi kohtelu vaikkapa kiinteistöverojen osalta voisi olla esimerkki tällaisesta. Kaavoitus- ja rakennuslupavaiheessa tietyt kriteerit täyttävät hankkeet voisivat saada etuoikeuden käsittelyjärjestyksessä tai hiilineutraalien kiinteistöjen osalta sallittaisiin maltillinen ylitys vaikkapa tontin rakennusoikeuden määrissä.
Luovasti toimimalla, voidaan kannustaa vastuulliseen toimintaan ilman isoja taloudellisia panostuksia tai tukia, jotka eivät tyypillisesti ole erityisen kestävä polku pidemmän päälle. Arjen valinnat, joita niin yritykset kuin yksityishenkilötkin tekevät, ohjaavat tarjontaa. Vastuullinen toiminta on pidemmän päälle kaikessa ainut kestävä ratkaisu.

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun