11.6.2021

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ville Reinikainen, Granlund

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Olen suurimman osan työurastani työskennellyt energiatehokkuuden, uusien energiaratkaisujen ja vastuullisuuteen liittyvien teemojen ympärillä. En ole päätynyt vahingossa näiden teemojen pariin, vaan jo hyvin nuoresta iästä lähtien olen leikkisästi sanoen saarnannut ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun […]

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Olen suurimman osan työurastani työskennellyt energiatehokkuuden, uusien energiaratkaisujen ja vastuullisuuteen liittyvien teemojen ympärillä. En ole päätynyt vahingossa näiden teemojen pariin, vaan jo hyvin nuoresta iästä lähtien olen leikkisästi sanoen saarnannut ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun puolesta, joten kun mahdollisuus ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi aukesi, koin hyvin luontevaksi ilmoittautua mukaan. Koen myös, että nykyinen roolini yrityksemme liiketoiminnan kehitysjohtajana ja substanssiosaaminen aiheeseen liittyen antavat minulle hyvät edellytykset toimia lähettiläänä.   

Millä tavoin Granlund edesauttaa muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Mielestäni Granlundin tärkein tehtävä rakennetun ympäristön kestävän kehityksen edistämisessä on auttaa meidän asiakaitamme onnistumaan omassa kestävän kehityksen työssään. Rakennetun ympäristön kestävä kehitys on Granlundin syvintä corea ja on ollut sitä koko yrityksemme historian ajan, 61 vuotta.

Erityisesti energiatehokkuus on ollut yrityksemme vahvuusalueita. Kehitimme ensimmäiset omat energiasimulointijärjestelmämme jo 70-luvulla ja olemme olleet vuosikymmenten saatossa kehittämässä kiinteistö- ja rakennusalan käytäntöjä sekä lainsäädäntöä niin Suomessa kuin EU-areenoilla.

Olemme ilolla seuranneet, että asia, joka on ollut meille kovin tärkeä jo hyvin pitkään, on noussut yhdeksi yhteiskuntamme keskeisimmistä puheenaiheista. On hienoa, että energiaratkaisujen lisäksi myös vastuullisuuden kysymykset laajasti ovat nousseet kiinteistö- ja rakennusalalla yritysten strategioissa korkealle. Tämä on tarjonnut Granlundille mahdollisuuden tarjota osaamistamme ja auttaa asiakkaitamme entistä laajemmin kestävän kehityksen kysymyksissä.

Miten Granlundilla toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta tai koko elinkaaren päästöjen vähentämistä käytännössä?

Oman toimintamme osalta tulemme olemaan hiilineutraaleja vuoden 2021 aikana. Tämän tavoitteen saavuttamisessa me hyödynnämme osittain kompensaatioita, mutta konkreettisina toimenpiteinä olemme panostaneet jo pitkään toimipisteidemme energiatehokkuuteen, liikkumisen vähähiilisyyteen ja muun muassa aurinkoenergian paikalliseen hyödyntämiseen. Lisäksi meillä on olemassa investointisuunnitelma, jolla pienennämme kompensaatioiden osuutta systemaattisesti.

Tärkeämpänä on kuitenkin meidän hiilikädenjälki, eli meidän tapauksessa se, miten paljon pystymme auttamaan asiakkaitamme vähähiilisissä ratkaisuissa ja päästöjen vähentämisessä. Meillä on tällä hetkellä käynnissä hiilikädenjäljen laskenta ja tavoitteena on, että jatkossa kaikkien meidän palvelujemme, myös niiden, joita ei suoraan mielletä päästövähennystoimiksi, hiilivaikutukset on laskettuna auki. Luonnollisesti kaikissa niissä palveluissa, jotka lähtökohtaisesti tähtäävät päästövähennyksiin, palveluiden päästövaikutukset on raportoitu kattavasti jo pitkään.  

Millä rakennetun ympäristön osa-alueilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Tähän taitaa olla helppo vastaus energiatehokkuus ja uudet energiaratkaisut. Tälläkin puolella on vielä kuitenkin paljon tehtävää muun muassa älykkäiden ohjausratkaisujen ja energian varastoinnin saralla.

Materiaalitehokkuus on hyvällä tavalla lähtenyt teemana nousemaan yhä tärkeämmäksi ja tällä puolella tekemistä riittää. Viime aikoina olemme saaneet entistä useammin lukea uutisia liittyen luonnonvarojen niukkuuteen ja raaka-aineiden hintojen nousuun. Ympäristötehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat lähes aina tavalla tai toisella systeemivaikutteisia ja systeemitason ratkaisujen osalta meillä on vielä paljon tekemistä.

Tästä yhtenä yksikertaisena esimerkkinä on akkuihin käytettävät raaka-aineet ja näiden kestävä hyödyntäminen. Vielä emme ole ratkaisseet liikenteen sähköistymisen raaka-aineongelmaa. Toinen iso asia on biodiversiteetin kestävyys. Maankäyttö ja sen ohjaus ovat keskeisessä roolissa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä raaka-aineiden kestävän hyödyntämisen lisäksi.

Mitä toivot ##BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Aivan suurimpana toiveena on, että #BuildingLife saa aikaan konkreettisia tekoja eikä siitä muodostu vain patsastelukerho, jossa hymyillään ja puhutaan kauniita. Ja tämä luonnollisesti hankkeen tavoitteena onkin. Mielelläni haastan kaikkia mukana olevia organisaatioita kilpailemaan parhaista ja kestävimmistä ilmastoteoista keskenään, sekä kannustamaan muita toimijoita mukaan kisaan. Hanke toivottavasti nostaa ilmastoasiat yrityksissä merkityksellisempään rooliin ja vastuullisuuteen liittyvät asiat opitaan näkemään entistä laajemmin liiketoiminnan kehittämisenä pakkopullan sijaan. Ja tästähän meillä riittää todisteita jo vaikka kuinka paljon, että vastuullinen liiketoiminta on parempaa liiketoimintaa myös euroja laitettaessa jonoon.

Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille a) Suomen hallituksessa, b) kunta- ja maakuntatasolla?

Hallitustasolla toivoisin kovasti, että ilmastoasioihin liittyvät päätökset tehdään vankkaan tutkimustietoon perustuen, ymmärtäen Suomen rooli uusien ratkaisujen kehittäjänä. Ilmastopolitiikkaan ei pitäisi tarpeettomasti sotkea ideologisia elementtejä, vaan ilmastopolitiikka pitäisi tehdä Suomen tulevaisuuden rakentamisen näkökulmasta puoluetaustasta riippumatta.

Suomessa on mahdollisuus luoda ratkaisuja ja teknologioita, jotka ovat hyödynnettävissä globaalisti ilmaston muutoksen vastaisessa taistelussa ja näin lisätä hyvinvointia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tämä sama pätee mielestäni Suomen hallitus- kuin kunta- ja maakuntapäättäjätasolla.

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun