BuildingLife -hankkeen toisessa hiilineutraalisuuden edelläkävijöiden Leaders’ Forumissa vaihdettiin ajatuksia kiinteistö- ja rakennusalan roolista Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Puheenvuoroissa myös kaupunkien rooli ja mahdollisuudet päästövähennyksiin.
Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus (SYKE) totesi puheenvuorossaan KIRA-alalla olevan tärkeä merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ”Ala on selvästi valmistautunut myös tekemään oman osuutensa”, hän kiitteli.
Suomen ilmastopaneelin raportissa esitetään suositukset päästövähennystavoitteista ja maankäyttösektorin nettonielun suuruudesta. Vuoteen 2030 mennessä Suomen hiilidioksidipäästöjä tulisi leikata 60 %.
Seppälä halusi kuitenkin korostaa, että avoimia kysymyksiä on yhä paljon. SYKE selvittää parhaillaan energiatuotannon muutoksen ja lisääntyneen puurakentamisen vaikutuksia hiilinieluihin. Hän myös kehotti kirittämään rakennusmateriaalien valmistuksen päästövähennyksiä ja kiertotaloutta entisestään. Energian käytön tehostamista hän pitää erittäin tärkeässä roolissa.
”Jos haluamme täyttää osuutemme globaalista hiilibudjetista, on hiilineutraalisuus vain välitavoite. Suomen kaltaisen maan, jossa on paljon metsiä ja hiilinieluja, tulee vahvistaa nettonieluja ja päätyä hiilinegatiiviseksi maaksi.
Miltä näyttää rakentaminen 30-luvulla?
BuildingLife -hankkeessa tehdään parhaillaan Suomen vähähiilisyystoimenpiteiden nykytilan kartoitusta. Johtava asiantuntija Miisa Tähkänen kertasi hankkeen työpajojen tuloksena ja olemassa olevien selvitysten pohjalta koottuja kiinteistö- ja rakennusalan merkittävimpiä trendejä: miltä näyttää rakentaminen 30-luvulla?
Kiinteistö- ja rakennusalan trendit
- Yhteiskäytön ja jakamistalouden ratkaisut lisääntyvät. Neliöiden sijaan hankintaan palveluita.
- Uusiutuvan energian tuotanto halpenee jatkuvasti. Toisaalta teollisuuden sähköistyminen nostaa sähkön hintoja, joten ainakin osa kiinteistökannasta siirtyy energian kuluttajasta energian tuottajaksi.
- Puun käyttö rakennusmateriaalina lisääntyy, hybridirakentamisesta tulee uusi normi.
- Betonin käyttö todennäköisesti vähenee, isoin muutos on käytetyn betonin reseptiikassa.
- Teräksen käyttöä vähennetään myös.
- Muiden metallien, muovin ja lasin osalta siirrytään lähemmäs suljettua kiertoa, ja energiatehokkaita tuotantoprosesseja.
- Resurssihukka pienenee entisestään.
- Kierrätysmateriaalien keräys työmailta ja purkuhankkeista normalisoituu.
- Työmaiden toiminta automatisoituu ja sähköistyy.
- Uusiutuvat ja biopolttoaineet yleistyvät.
- Keskustelu planetaarisista rajoista, biodiversiteetistä yleistyy.
- Makeanveden kulutus vähenee.
Ilmasto-osaaminen osaksi kaikkea liiketoimintaa
Tähkänen korosti, että ne yritykset, jotka ovat etupainotteisesti siirtyneet ratkaisemaan ilmastokysymyksiä, ovat saavuttaneet siitä kilpailuetua. ”Toisaalta ilmasto-osaamista on lisättävä kaikilla sektoreilla, erityisesti konsulttitoiminnassa tässä on kasvumahdollisuus.”
Tähkäsen mukaan rakennustuoteteollisuudessa on jo vahva osaaminen energiatehokkuuden parissa. Nyt materiaalitehokkuuden ja uusien rakennusmateriaalien kehittäminen ovat avainasemassa. Samaan aikaan työkoneiden sähköistys ja automatisoituminen asettaa vaatimuksia akkuteknologian kehitykselle. Uusiutuvien ja biopohjaisten polttoaineiden saatavuus on mahdollinen pullonkaula, johon täytyy varautua vähentämällä riippuvuutta ja toisaalta parantamalla niiden saatavuutta. Kierto- ja jakamistalous tuo mukanaan liiketoimintamahdollisuuksia, joita emme osaa vielä edes hahmottaa.
Uudistuvat liiketoiminta- ja tuotekehitysprosessit edellyttävät onnistuakseen uudenlaisia rahoitusratkaisuja ja kehityksen mahdollistavaa lainsäädäntöä. Säädösohjauksen tulisi varmistaa, että myös vähemmän kunnianhimoiset yritykset päätyvät kehittämään toimintaansa.
Yksityisen rakentamisen ohjaus on merkittävin teko
Panu Pasanen, Bionovan toimitusjohtaja ja #BuildingLife -hankkeen lähettiläs kertoi Carbon Neutral Cities Alliance:n ja Bionovan tuottamasta toimintaohjelmasta, joka ohjaa kaupunkeja päästöjen leikkaamisessa.
Ohjelma on laadittu yhteistyössä 11 eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen kaupungin kanssa. Suomesta Helsinki on ilmoittautunut lähtevänsä mukaan ja Pasanen kannusti myös muiden kaupunkien edustajia olemaan häneen yhteydessä, jos toimintaohjelma kiinnostaa.
Suomessa tilanne on erityinen verraten muihin maihin: uudisrakennusten hiilijalanjäljelle on tulossa rakennustyyppikohtaiset päästörajat.
Pasanen ehdotti Suomen olosuhteisiin soveltuvia politiikkatoimia:
- Julkinen hankinta: edellytä avainmateriaaleilta pienempiä päästöjä kuin kansallisen päästötietokannan vertailuluvut (co2data.fi)
- Tontin luovutus: edellytä, varmenna ja pisteytä päästölaskenta kohteille.
- Rakennuslupa: vaadi päästölaskentaa jo vuodesta 2022 alkaen ja ohjaa betonin päästöjä vähähiilisyyteen.
- Kaavoitus: aseta kaavoitukselle materiaalien päästötavoitteet, edellytä matalapäästöistä rakentamista.
”Päästölaskentaa voidaan hyvin ruveta harjoittelemaan jo 2022 alkaen”, kehotti Pasanen ja totesi, että hänen mielestään regulaatio on ainoa merkittävä keino saavuttaa tavoitteet.
Täytyy uskaltaa ohjata ja vaatia
Kaisa-Reeta Koskinen, Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman projektinjohtaja kertoi Helsingin konkreettisista toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi. ”Helsingin päästöistä lämmitys tuottaa lähes 60 %”, kertoi Koskinen.
Helenin toimenpiteet kattavat päästöjen leikkaamisesta siten merkittävän osan, mutta yhä iso osa päästöistä liittyy tavalla tai toisella rakennuksiin ja niiden energiankäyttöön. ”Haasteena on se, että rakennuskannan näkökulmasta 15 vuotta on erittäin lyhyt aika”, huomautti Koskinen. Siksi kaupungissa todettiin, etteivät pienet pistemäiset teot riitä, vaan tarvitaan valtavaa volyymia, jossa kaikki toiminta on linjassa päästövähennystavoitteiden kanssa.
Ensimmäisenä kohteena oli kaupungin oma rakennuskanta. HEKAn asunnoille, palvelurakennuksille ja toimitiloille laadittiin ennätyksellisen tiukka energiaohjelma sekä uudisrakentamisen että peruskorjausten osalta. Tämän lisäksi tonttikilpailuita ohjataan hiilijalanjäljellä ja tontin luovutusehdoissa on viime keväästä asti vaadittu A-energialuokkaan rakentamista.
Yksityisen rakennuskannan parannuksiin maksutonta tukea
Energiatehokkuusparannukset ovat taloyhtiöille investointina todella kannattavia, mutta miksi remontit eivät etene? ”Siksi, että ne ovat vaikeita – taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat usein maallikoita ja remontin aloitus tai tarjousten vertailu on hyvin vaikeaa”, totesi Koskinen. Niinpä Helsingissä käynnistettiin Energiarenessanssi -toimintamalli. Tiimi tarjoaa taloyhtiöille insinöörien ammattiapua energiatehokkuusremontteihin.
”Entäs ne hiilikasat”, tokaisi Koskinen itsekin. Kaupunki lanseerasi helmikuussa 2020 kansainvälisen Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun miettimään Helsingin energiaohjelmaa. Kymmenestä finalistista valittiin neljä voittajaa.
Seuraavaksi katseet siirtyvät kohti rakentamisalueiden elinkaaren aikaisia ilmastopäästöjä. ”Nyt rakennettavien alueiden täytyy olla jo hiilineutraaleja. Mittakaavat on ymmärrettävä ja keskityttävä isoihin asioihin, parasta kokonaisuutta on haettava eri suuntaan vaikuttavien tekijöiden välillä.”
”Päästöt vähenevät tekemällä tekoja, jotka vähentävät päästöjä. Vain konkreettiset teot lasketaan. Tämä viisaus meiltä ilmastotekoja tehdessä joskus hukkuu. Julistuksilla ja tiekarttoja tekemällä päästöt eivät vähene, vain konkreettiset teot lasketaan”, Koskinen totesi ja kehotti siksi rohkeuteen uskaltaa ohjata ja vaatia.
Hankkeemme jatkuu
Nykytilakartoitus julkaistaan Vähähiilisen rakentamisen vuosiwebinaarissa 20.4.2021.
Seuraavat työpajat järjestetään kesäkuussa 2021. Ilmoittautuminen avataan myöhemmin, voit ilmoittaa kiinnostuksestasi osallistua ennakkoon.
Esitysmateriaalit
- Suomen Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi ja KIRA-alan rooli tavoitteiden saavuttamiseksi, Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus
- Vähähiilisyystoimien nykytila rakennetussa ympäristössä, Miisa Tähkänen, Green Building Council Finland
- Kaupunkien mahdollisuudet merkittäviin materiaalisidonnaisten päästöjen vähennyksiin, Panu Pasanen, One Click LCA / Bionova
- Pääkaupungin konkreettiset toimet päästöjen vähentämiseksi, Kaisa-Reeta Koskinen, Helsingin Kaupunki
Leaders’ Forum 2 25.3.2021 tallenne.
Lisätietoja #BuildingLife -hankkeesta
Lauri Tähtinen, kehityspäällikkö, p. 040 486 5400.
Miisa Tähkänen, johtava asiantuntija, p. 040 080 3237.
Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)figbc.fi.
BuildingLife Leaders’ Forum on avoin yhteistyöverkosto kaikille, jotka haluavat olla toteuttamassa toimialan muutosta vähähiilisemmäksi. Forumin tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja ymmärrystä kiinteistö- ja rakennusalan sekä energiasektorin sisällä hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön tähtäävien toimenpiteiden konkretisoimiseksi. Leaders’ Forumin tilaisuuksissa 2021 kuullaan alan parhaat esimerkit ja toimet, opitaan toisiltamme ja käydään avointa keskustelua parhaista toimenpiteistä hiilineutraaliuuden saavuttamiseksi.
#BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeisiksi ilmastotavoitteiksi. Suomessa hankkeen keskeisenä tavoitteena on koota hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma, joka antaa kaikille alan toimijoille konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit oman toimintansa kehittämiseksi.
Green Building Council Finland on Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakennusalan toimintaa. FIGBC on yksi maailmanlaajuisen World Green Building Council -verkoston noin 70 kansallisesta Green Building Councilista. FIGBC:n jäseninä on yli 200 Suomessa kiinteistö- ja rakennusalalla toimivaa yritystä ja yhteisöä.
Edit: tekstiä päivitetty 30.3. ennakkoilmoittautumistiedoilla.
