4.3.2024

#BuildingLife työpajoissa syntyy tiekarttoja!

Kuinka laatia organisaatiolle oma hiilitiekartta? #Buildinglife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma toimii hyvänä viitekehyksenä. #BuildingLife -kannattajille on tarjolla myös tiekarttatyöpajat. Mitä ensimmäisen työpajasarjan osallistujat ajattelevat? Tervetuloa uudet kannattajat Ecopanel ja Kohina!

Kiinteistö- ja rakennusalalle on pedattu kestävyyskriisien ratkaisijan roolia, ja edelläkävijät ovat asettaneetkin tavoitteensa korkealle. Suurin osa alalla toimijoista kuitenkin empii ja suhtautuu varovaisesti hiilineutraaliuden tavoitteluun, sillä keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat osittain hämärän peitossa.

Samanaikaisesti oman toiminnan päästöjen vähentämiseen ohjaa sekä säätely että markkina, kun tietoja myös organisaation suunnitelmallisesta päästöjen vähennyksestä julkaistaan yhä useammin esimerkiksi osana vastuullisuusraportointia.

Laadi oman organisaatiosi tiekartta FIGBC:n työpajassa

FIGBC:n julkaisema Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma toimii hyvänä viitekehyksenä organisaation oman hiilitiekartan laadintaan. Konkreettista tukea oman organisaation tiekartan laatimiseen saa myös FIGBC:n #BuildingLife tiekarttatyöpajoissa.

Työpajasarjan aikana osallistujat saavat tietoa ja ohjatun prosessin organisaation oman hiilitiekartan tekemiseen, verkostoitumista ja vertaisoppimista muiden työpajoihin osallistuvien kesken, sekä näkyvyyttä oman tiekartan julkistukselle.

Kokemuksia ensimmäisestä työpajasarjasta

Castellumin, Aura Rakennuksen ja Spondan edustajat – yhdessä 11 muun osallistujan kanssa – osallistuivat ensimmäiseen järjestettyyn työpajasarjaan. Vertaisoppiminen ja työpajojen aikataulutus tuki oman tiekartan kanssa työskentelyä.

“Oli erittäin hyvä, että tällainen työpajasarja järjestettiin. Tavoitteenamme oli päivittää Spondan tiekarttaa, erityisesti nyt Scope 3 osalta. Työpajasarja asetti työlle tavoitteet ja aikataulun. Erityisen arvokasta oli sparrailu omassa ryhmässä – olisin itse asiassa toivonut enemmänkin kiinteistönomistajia mukaan”, kertoo Johanna Mero-Petit, ESG Manager, Sponda.

Myös Elmeri Kauko, vastuullisuuskoordinaattori, Castellum Finland, koki vertaisoppimisen ja keskustelut hyväksi tueksi oman suunnitelman laatimiselle. “Oli äärimmäisen antoisaa keskustella muiden toimijoiden kanssa pienryhmissä. Oppimiskokemus kertaantui moninkertaiseksi, kun sai kuulla mielipiteitä, kannustusta ja tuli myös rakentavalla tavalla haastetuksi.”

Kauko kiitteli myös työpajasarjan aikataulutusta. “Se rytmitti tekemistä. Mielestäni koko konseptin pihvi oli kuitenkin se, että työpajojen välillä sai myös hyvinkin konkreettista tukea tiekartan laajuuden ja eri scopejen määrittelyyn. Tällainen fasilitoitu törmäyttäminen toimi erinomaisesti.”

Haasteitakaan ei tarvitse taklata yksin

FIGBC:n ohjeen mukaan hyvässä tiekartassa on yksiselitteisiä, mitattavia ja saavutettavia tavoitteita tuleville viidelle vuodelle. Myöhempiä toimenpiteitä voidaan tarkentaa jatkossa. Vaikka kaikkia ratkaisuja ei siis ole vielä tunnistettu, olennaisinta on asettaa tavoite.

”Tiekarttatyöpajoissa on pystytty jakamaan ajatuksia oman työryhmän kesken, mikä on ollut hyvä asia. Meillä, kuten monilla, lyhyen aikavälin toimenpiteet ovat selkeitä, mutta pidemmän aikavälin tutkiminen ja tulevan ennakointi on haasteellista. Näissä asioissa on ollut erittäin hyvä saada sparrata ja huomata, että moni painii samojen kysymysten kanssa”, toteaa Anssi Virkki, Kehitysinsinööri, Aura Rakennus Oy.

Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä

Ensimmäisessä työpajasarjassa Hilti ja Skanska olivat kertomassa omista tiekartoistaan osallistujille. Erilaisten toimijoiden tiekarttoihin tutustuminen konkretisoi yhteistyön ja yhteisen innovoinnin merkityksen.

“Meidän kaikkien tiekartat linkittyvät toisiinsa arvoketjujen kautta suoraan tai välillisesti. Näin ollen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta yhteiseen vähähiiliseen tavoitteeseen päästään”, pohti Johanna Mero-Petit.

Yhteistyön välttämättömyys mietityttää myös Anssi Virkkiä. ”Tavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä rakennustuotevalmistajien kanssa. Samalla myös esimerkiksi kaavoituksessa tulisi olla yhä selkeämpiä kannustimia vähähiiliseen rakentamiseen”.

#BuildingLife työpajat: Organisaation hiilitiekartta

Seuraava #BuildingLife työpajasarja uudelle ryhmälle järjestetään 17.4.2024 alkaen. Nyt on siis oikea hetki ilmoittautua mukaan!

Työpaja on tarkoitettu #BuildingLife -kannattajille. Työpajaan mahtuu 20 ensimmäistä ilmoittautunutta.

Onko yrityksenne kiinnostunut #BuildingLife -kannattajuudesta? Tutustu #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmaan ja ilmoittaudu kannattajaksi. Lisätietoja ja yhteystiedot löydät #BuildingLife -verkkosivuilta.

Jo yli 70 #BuildingLife kannattajaa

#BuildingLife -kannattajat sitoutuvat kiinteistö- ja rakennusalan yhteisten tavoitteiden mukaisesti toimimaan kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä 2035. Kannattajat sitoutuvat laatimaan toimintaohjelman (tai tiekartan) päästöjen vähentämiseksi. Viitekehyksenä toimii #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma. Esimerkkinä ja inspiraationa alalle toimivat kannattajien jo julkaisemat tiekartat kohti hiilineutraaliutta.

Uusina kannattajina joukkoon liittyvät nyt Ecopanel ja Kohina!

EcoPanel pyrkii kohti kestävämpää rakennusalaa Suomessa kehittämällä toimivia vähähiilisiä rakenneratkaisuja olkilevyillä ja -eristeillä. “Tuotteemme on kierrätettävä rakennuslevy, joka koostuu sulakepuristetusta vehnän oljesta. Tuotteelle on laadittu EN 15804 standardin mukaiset EPD-tiedostot. Tavoitteemme on kuitenkin kehittää kokonaisuudessaan kestäviä rakenneratkaisuja, joiden seurauksena tavoite olkilevyn kiertokulusta toteutuisi, kerrotaan Ecopanelista.

Organisaation hiilitiekartan laatiminen
on olennainen osa Kohinan vastuullisuustoimia. ”Suunnittelemme toimistoja, kaupallisia tiloja ja peruskorjauksia  datapohjaisesti ja strategialähtöisesti. Kestävä kehitys on ollut keskeinen arvo jo Kohinan perustamisesta lähtien. Olemme toimineet alalla yli 17 vuotta. Toimimme esimerkkinä oman yrityksemme vastuullisista käytännöistä. Olemme nyt aktiivisesti mukana sekä FIGBC:ssä että Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmassa. Keskuskauppakamari tarjoaa meille ohjausta yrityksemme hiilijalanjäljen laskentaan, ja laskenta valmistuu kevään aikana. Tavoitteenamme on pienentää yrityksemme hiilijalanjälkeä samalla kun kasvatamme hiilikädenjälkeämme. Liittyminen #Buildinglife -kannattajaksi on luonteva askel vastuullisuustyömme jatkumolle”, kertovat Kohinalaiset.

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun