14.9.2023

Edelläkävijät tähtäävät hiilineutraaliuteen -alan syvämuutos vaatii kuitenkin yhtenäistä rintamaa 

Rakennusalan toimijoiden tavoitteet kohti hiilineutraalia rakentamista vaihtelevat suuresti. Vaikka suurimmat toimijat ja edelläkävijät ovat jo asettaneet tavoitteensa korkealle näyttäen suuntaa koko alalle, ei suurin osa toimijoista vielä aktiivisesti tavoittele hiilineutraaliutta.   FIGBC ja KTI selvittivät kesällä 2023 rakennusliikkeiden, kiinteistösijoittajien ja -kehittäjien hiilineutraaliudelle asettamia tavoitteita. Aiempina vuosina selvitystä on tehty keskittyen ammattimaisten kiinteistönomistajien asettamiin tavoitteisiin tarkastellen kiinteistömarkkinoiden […]

Rakennusalan toimijoiden tavoitteet kohti hiilineutraalia rakentamista vaihtelevat suuresti. Vaikka suurimmat toimijat ja edelläkävijät ovat jo asettaneet tavoitteensa korkealle näyttäen suuntaa koko alalle, ei suurin osa toimijoista vielä aktiivisesti tavoittele hiilineutraaliutta.  

FIGBC ja KTI selvittivät kesällä 2023 rakennusliikkeiden, kiinteistösijoittajien ja -kehittäjien hiilineutraaliudelle asettamia tavoitteita. Aiempina vuosina selvitystä on tehty keskittyen ammattimaisten kiinteistönomistajien asettamiin tavoitteisiin tarkastellen kiinteistömarkkinoiden kokoa euroissa. Kiinteistönomistajien saralla kehitys on ollut positiivista ja hiilineutraalin energiankäytön tavoitteiden asettamisesta on alalla tullut enemmän normi kuin poikkeus. Hiilineutraalin energiankäytön tavoitteiden rinnalle onkin nousemassa myös materiaalisidonnaisten päästöjen vähennys. Tämän selvityksen tarkastelussa oli eurojen sijaan rakentamisen neliöt 2020-2023 Q1 valmistuneista toimistoista ja liiketiloista sekä vuoka-asunnoista. 

Suuret rakennusliikkeet vetävät markkinaa perässään 

Selvityksen perusteella toimijoiden tavoitteissa on vielä toivomisen varaa. Rakennusliikkeiden osalta suuret yhtiöt erottuvat tavoitteineen selkeästi joukosta. Neliömääräisesti eniten rakentavien rakennusliikkeiden joukosta Skanska, NCC ja Peab ovat asettaneet jo selkeät koko toiminnan kattavat hiilineutraaliustavoitteet vuoteen 2045 mennessä. Kuitenkin mitä pienempiin toimijoihin siirrytään, yhä harvempi yritys on asettanut selkeitä tavoitteita päästökehitykselleen. Suuret toimijat siis vievät tällä hetkellä markkinaa eteenpäin ja monet ovat jo julkaisseet oman hiilineutraaliustyötään selkeyttävän tiekartan tai toimenpideohjelman

Myös toimitila- ja asuntorakentamisen välillä on havaittavissa selkeä ero. Kun toimitilapuolen rakentajista hankevolyymilla painotettuna 30 % on asettanut tavoitteita hiilineutraaliudelle, asuntopuolella vastaava osuus on noin 15 %. Hiilineutraaliin rakentamisen aktiivisesti pyrkiviä rakennusliikkeitä on siis vielä vain kourallinen, mutta positiivisena voidaan nähdä suurten toimijoiden halu asettaa tavoitteita ja toimia näin edelläkävijöinä. 

Sijoittajilla ja kehittäjillä vielä petrattavaa 

Vaikka neliöillä mitattuna 20 suurimman kiinteistösijoittajan rakennushankkeista jo noin 25 prosentissa pyritään nykyisellään hiilineutraaliin rakentamiseen, koko volyymiin verratessa samainen prosentti jää sijoittajien osalta vielä niin asunto- kuin toimitilapuolellakin matalammiksi. Asuntosijoittamisen puolella useampi kotimainen toimija kuten NREP, Varma, Ilmarinen, Y-säätiö sekä LähiTapiola Kiinteistövarainhoito tähtäävät hiilineutraaleihin rakennushankkeisiin viimeistään 2035 mennessä – osa jo aiemmin. Toimitilojen puolella vetoa tulee kansainvälisiltä sijoittajilta Commerz Real AG ja Union Investment, joiden tavoitteet ovat tosin vasta vuodessa 2050. 

Toimijoiden asettamat hiilineutraaliustavoitteet rakentamiselle toteutetuilla neliöillä painotettuna suhteessa rakentamisen koko voluumiin suurimmissa kaupungeissa.
Lähde: FIGBC(Hiilineutraaliustavoitteet), KTI (rakentamisen kokonaisvolyymit)] Helsinki, Espoo, Vantaa, Pääkaupunkiseudun kehyskunnat, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku.

Kiinteistökehityksen puolella hiilineutraalin rakentamisen tavoitteita on hankemäärällä painotettuna vain 15 prosentilla suurimmista toimitilakehittäjistä ja vain 10 prosentilla merkittävimmistä asuntogryndereistä. Kehittäjien kohdalla hiilineutraaliutta ei vielä laajamittaisesti tavoitella, mutta useat toimijat ovat jo asettaneet selkeästi rajattuja omaehtoisia päästövähennystavoitteita. Asetetuissa tavoitteissa tähdätään toimijasta riippuen 30–50 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. 

Rakennusliikkeiden, sijoittajien ja kehittäjien nykyiset päästötavoitteet eivät vielä riitä ja vaihtelua toimijoiden välillä on runsaasti. Positiivista kuitenkin on, että tavoitteita on asetettu ja että jokaisesta ryhmästä niin asunto- kuin toimitila -puolellakin löytyy myös toimijoita, joilta löytyy halua toimia alan edelläkävijöinä ja vetää samalla muuta toimialaa kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä. 

Yhteinen ponnistus koko alalle  

Muutosta alalla tarvitaan mahdollisimman nopeasti. Jotta päästökehitys saataisiin taipumaan, tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita ja toimia niin rakentamisen kuin käytön aikaisten päästöjen pienentämiselle. Edelläkävijäorganisaatiot osoittavat, että tällaisia tavoitteita voidaan asettaa ja niitä kohdin voidaan pyrkiä määrätietoisesti. Useat tavoitteita jo asettaneet organisaatiot ovat esimerkiksi lähteneet FIGBC:n 2021 julkaiseman Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman (#BuildingLife) kannattajaksi ja laatineet oman toimenpideohjelman hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Toimenpidetaulut antavat suuntaviivat omien prosessien kehittämiselle matkalla kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä 2035. 

Nopeakin muutos rakennusalalla on mahdollista. Siitä yksi todiste on esimerkiksi ammattimaisten kiinteistön omistajien hiilineutraaliin energian käyttöön sitoutumisen valtavirtaistuminen. Kaikki suurimmat kiinteistön omistajat ovat jo asettaneet tavoitteekseen hiilineutraalin energian käytön viimeistään vuodelle 2035 ja osa myös materiaalisidonnaisille päästöille. Aseta siis omat tavoitteesi hiilineutraaliudelle mahdollisimman pian. Tarvittava muutos on niin suuri, ettei se onnistu ilman koko rakennusalan toimijoiden yhteisen rintaman tukea. 

Lisätietoja

Heikki Moilanen 
Nuorempi asiantuntija 
Green Building Council Finland 

Lauri Tähtinen 
Kehityspäällikkö 
Green Building Council Finland 

Muita julkaisuja ja oppaita

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun