Rakennusalan toimijoiden tavoitteet kohti hiilineutraalia rakentamista vaihtelevat suuresti. Vaikka suurimmat toimijat ja edelläkävijät ovat jo asettaneet tavoitteensa korkealle näyttäen suuntaa koko alalle, ei suurin osa toimijoista vielä aktiivisesti tavoittele hiilineutraaliutta.
FIGBC ja KTI selvittivät kesällä 2023 rakennusliikkeiden, kiinteistösijoittajien ja -kehittäjien hiilineutraaliudelle asettamia tavoitteita. Aiempina vuosina selvitystä on tehty keskittyen ammattimaisten kiinteistönomistajien asettamiin tavoitteisiin tarkastellen kiinteistömarkkinoiden kokoa euroissa. Kiinteistönomistajien saralla kehitys on ollut positiivista ja hiilineutraalin energiankäytön tavoitteiden asettamisesta on alalla tullut enemmän normi kuin poikkeus. Hiilineutraalin energiankäytön tavoitteiden rinnalle onkin nousemassa myös materiaalisidonnaisten päästöjen vähennys. Tämän selvityksen tarkastelussa oli eurojen sijaan rakentamisen neliöt 2020-2023 Q1 valmistuneista toimistoista ja liiketiloista sekä vuoka-asunnoista.
Suuret rakennusliikkeet vetävät markkinaa perässään
Selvityksen perusteella toimijoiden tavoitteissa on vielä toivomisen varaa. Rakennusliikkeiden osalta suuret yhtiöt erottuvat tavoitteineen selkeästi joukosta. Neliömääräisesti eniten rakentavien rakennusliikkeiden joukosta Skanska, NCC ja Peab ovat asettaneet jo selkeät koko toiminnan kattavat hiilineutraaliustavoitteet vuoteen 2045 mennessä. Kuitenkin mitä pienempiin toimijoihin siirrytään, yhä harvempi yritys on asettanut selkeitä tavoitteita päästökehitykselleen. Suuret toimijat siis vievät tällä hetkellä markkinaa eteenpäin ja monet ovat jo julkaisseet oman hiilineutraaliustyötään selkeyttävän tiekartan tai toimenpideohjelman.
Myös toimitila- ja asuntorakentamisen välillä on havaittavissa selkeä ero. Kun toimitilapuolen rakentajista hankevolyymilla painotettuna 30 % on asettanut tavoitteita hiilineutraaliudelle, asuntopuolella vastaava osuus on noin 15 %. Hiilineutraaliin rakentamisen aktiivisesti pyrkiviä rakennusliikkeitä on siis vielä vain kourallinen, mutta positiivisena voidaan nähdä suurten toimijoiden halu asettaa tavoitteita ja toimia näin edelläkävijöinä.
Sijoittajilla ja kehittäjillä vielä petrattavaa
Vaikka neliöillä mitattuna 20 suurimman kiinteistösijoittajan rakennushankkeista jo noin 25 prosentissa pyritään nykyisellään hiilineutraaliin rakentamiseen, koko volyymiin verratessa samainen prosentti jää sijoittajien osalta vielä niin asunto- kuin toimitilapuolellakin matalammiksi. Asuntosijoittamisen puolella useampi kotimainen toimija kuten NREP, Varma, Ilmarinen, Y-säätiö sekä LähiTapiola Kiinteistövarainhoito tähtäävät hiilineutraaleihin rakennushankkeisiin viimeistään 2035 mennessä – osa jo aiemmin. Toimitilojen puolella vetoa tulee kansainvälisiltä sijoittajilta Commerz Real AG ja Union Investment, joiden tavoitteet ovat tosin vasta vuodessa 2050.
Lähde: FIGBC(Hiilineutraaliustavoitteet), KTI (rakentamisen kokonaisvolyymit)] Helsinki, Espoo, Vantaa, Pääkaupunkiseudun kehyskunnat, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku.
Kiinteistökehityksen puolella hiilineutraalin rakentamisen tavoitteita on hankemäärällä painotettuna vain 15 prosentilla suurimmista toimitilakehittäjistä ja vain 10 prosentilla merkittävimmistä asuntogryndereistä. Kehittäjien kohdalla hiilineutraaliutta ei vielä laajamittaisesti tavoitella, mutta useat toimijat ovat jo asettaneet selkeästi rajattuja omaehtoisia päästövähennystavoitteita. Asetetuissa tavoitteissa tähdätään toimijasta riippuen 30–50 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä.
Rakennusliikkeiden, sijoittajien ja kehittäjien nykyiset päästötavoitteet eivät vielä riitä ja vaihtelua toimijoiden välillä on runsaasti. Positiivista kuitenkin on, että tavoitteita on asetettu ja että jokaisesta ryhmästä niin asunto- kuin toimitila -puolellakin löytyy myös toimijoita, joilta löytyy halua toimia alan edelläkävijöinä ja vetää samalla muuta toimialaa kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä.
Yhteinen ponnistus koko alalle
Muutosta alalla tarvitaan mahdollisimman nopeasti. Jotta päästökehitys saataisiin taipumaan, tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita ja toimia niin rakentamisen kuin käytön aikaisten päästöjen pienentämiselle. Edelläkävijäorganisaatiot osoittavat, että tällaisia tavoitteita voidaan asettaa ja niitä kohdin voidaan pyrkiä määrätietoisesti. Useat tavoitteita jo asettaneet organisaatiot ovat esimerkiksi lähteneet FIGBC:n 2021 julkaiseman Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman (#BuildingLife) kannattajaksi ja laatineet oman toimenpideohjelman hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Toimenpidetaulut antavat suuntaviivat omien prosessien kehittämiselle matkalla kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä 2035.
Nopeakin muutos rakennusalalla on mahdollista. Siitä yksi todiste on esimerkiksi ammattimaisten kiinteistön omistajien hiilineutraaliin energian käyttöön sitoutumisen valtavirtaistuminen. Kaikki suurimmat kiinteistön omistajat ovat jo asettaneet tavoitteekseen hiilineutraalin energian käytön viimeistään vuodelle 2035 ja osa myös materiaalisidonnaisille päästöille. Aseta siis omat tavoitteesi hiilineutraaliudelle mahdollisimman pian. Tarvittava muutos on niin suuri, ettei se onnistu ilman koko rakennusalan toimijoiden yhteisen rintaman tukea.
Lisätietoja
Heikki Moilanen
Nuorempi asiantuntija
Green Building Council Finland
Lauri Tähtinen
Kehityspäällikkö
Green Building Council Finland
