20.11.2023

EU-taksonomian rooli kuntien kestävän kehityksen työkaluna

EU:n taksonomiaraportointi ei tällä hetkellä suoranaisesti velvoita kuntia, mutta sen vaikutus ulottuu myös niiden toimintaan. Kunnat ovat merkittäviä toimijoita kestävän kehityksen edistämisessä, ja EU-taksonomia voi tarjota niille arvokkaan työkalun näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Turun kaupunki käyttää EU-taksonomiaa ilmastobudjetin sekä investointien ympäristöohjauksen viitekehyksenä. EU-taksonomia on osa Euroopan komission kestävän kasvun rahoittamista koskevaa toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on ohjata […]

EU:n taksonomiaraportointi ei tällä hetkellä suoranaisesti velvoita kuntia, mutta sen vaikutus ulottuu myös niiden toimintaan. Kunnat ovat merkittäviä toimijoita kestävän kehityksen edistämisessä, ja EU-taksonomia voi tarjota niille arvokkaan työkalun näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Turun kaupunki käyttää EU-taksonomiaa ilmastobudjetin sekä investointien ympäristöohjauksen viitekehyksenä.

EU-taksonomia on osa Euroopan komission kestävän kasvun rahoittamista koskevaa toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on ohjata pääomavirrat kestäviin investointeihin ja näin edistää kestävää talouskasvua ja ympäristöystävällistä kehitystä. Se perustuu tiukkoihin ympäristökriteereihin ja auttaa sijoittajia, yrityksiä ja organisaatioita tunnistamaan kestävän taloudellisen toiminnan mahdollisuudet. Tämä ei kuitenkaan rajoitu vain yritysmaailmaan, sillä EU-taksonomia voi hyödyttää myös kuntia monin eri tavoin.

Taksonomian mukaisen kestävyysraportoinnin soveltamisala määräytyy tällä hetkellä direktiivin 2013/34/EU ja sitä täydentävän direktiivin 2014/95/EU (NFR-direktiivi) mukaan. Velvollisuus raportoida koskee erityisesti rahoitusalan yrityksiä, kuten rahoitus- ja vakuutuslaitoksia, sijoittajia sekä kaikkia yli 500 henkilöä työllistäviä pörssiyhtiöitä. EU laajentaa kestävyysraportoinnin uudistuksessa yritysten kestävyysraportoinnin velvollisuuksia. Tämän yhteydessä NFR-direktiivi tullaan korvaamaan CSR-direktiivillä, joka velvoittaa suurempaa toimijajoukkoa tulevaisuudessa.

Toiminnan taksonomian mukaisuuden selvittäminen koskee myös epäsuorasti laajaa joukkoa toimijoita, jotka haluavat hyödyntää vihreän rahoituksen mahdollisuuksia. Kunnille vihreän rahoituksen mahdollisuudet näyttäytyvät sekä rahoituslaitosten tarjoamien vihreiden lainojen hintahyötyinä sekä EU:n ja ympäristöministeriön rahoitusmahdollisuuksien saatavuutena.

Yhteistyö Euroopan Investointipankin kanssa loi pohjaa Turun ilmastobudjetoinnille

Rahoituslaitokset kuuluvat taksonomiaraportoinnin soveltamisalaan, ja niiden on muun muassa tarkasteltava lainakantaansa ja rahoitusvirtaansa EU-taksonomian vaatimusten mukaisesti. Tämä saattaa johtaa siihen, että tulevaisuudessa rahoittajat yhtenäistävät sijoitustuotteidensa lainaehtoja ja raportointivaatimuksia EU-taksonomian sääntelyn kanssa. Yksi esimerkki tästä kehityksestä on Euroopan Investointipankki (EIP), joka kasvattaa asteittain ilmastotoimiin ja ympäristön kestävyyteen osoitetun rahoituksensa osuutta ja arvioi rahoittamiensa investointien kestävyyttä EU-taksonomian teknisten kriteerien mukaan. EIP on yksi Turun kaupungin suurimmista rahoittajista.

Turun kaupunki ja Euroopan Investointipankki valmistelivat vuosien 2021 ja 2022 aikana uuden ”Turku Education Infrastructure” -investointikokonaisuuden, jonka laajuus on noin 405 miljoonaa euroa. EIP rahoittaa investointipakettia 190 miljoonalla eurolla. Rahoitusyhteistyön ansiosta lainapaketin korkoehdot olivat edullisempia kuin perinteisissä lainoissa.

Yhteistyö myös opetti Turkua arvioimaan investointeja järjestelmällisesti ilmastonäkökulmasta ja loi pohjaa taksonomian mukaiselle ilmastobudjetoinnille. Vuoden 2023 alussa Turku on käynnistänyt laajamittaisen arvioinnin toimitila- ja infrahankkeidensa taksonomianmukaisuudesta. Samalla kaupunki on ryhtynyt toteuttamaan useita toimenpiteitä varmistaakseen taksonomianmukaisuuden ja mahdollistaakseen jatkossakin vihreän rahoituksen hyödyntämisen. Euroopan Investointipankin kanssa tehtävän yhteistyön suurimpana etuna onkin nähty kaupungin parantunut valmius täyttää vihreän rahoituksen vaatimukset sekä raportoida tehokkaammin.

Taksonomian vaikutukset kuntien rahoitukseen todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa

Vihreän lainarahoituksen lisäksi osa EU:n ja ympäristöministeriön avustuksista on kytketty taksonomian kriteereihin. Lisätäkseen investointeja kestäviin hankkeisiin komissio on yhdistänyt taksonomian viitekehyksen Kestävän Euroopan investointisuunnitelmaan, InvestEU-ohjelmaan sekä muihin olennaisiin EU-rahastoihin. Kunnat ja kaupungit voivat osallistua moniin eri EU-ohjelmiin. Näistä vihreän siirtymän ohjelmaa toteuttavat ohjelmakaudella 2021–2027 useat eri rahoitusohjelmat.

Suomessa taksonomian ”Do no significant harm” (DNSH) -periaatetta sovelletaan esimerkiksi Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoittamien investointien valmistelussa ja seurannassa. DNSH-periaatteen päämääränä on varmistaa, että kun hankkeet edistävät voimakkaasti yhtä ympäristötavoitetta, ne eivät samanaikaisesti aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille.

Rahoituspäätöksiä tekevien viranomaisten valmiutta arvioida DNSH-kriteereitä osana rahoitusehtoja ja seurantaa pyritään kehittämään ja tukemaan tulevaisuudessa. Ympäristöministeriö on tätä varten käynnistänyt ”DNSH in Finland” -hankkeen, joka tarjoaa viranomaisille ja rahoituksen hakijoille ohjeistuksia, joiden avulla voidaan arvioida vihreää siirtymää tukevien investointien mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Tämänhetkinen kehitys, jossa EU:n rahoitusohjelmat entistä vahvemmin liittyvät taksonomiaan sekä Suomen valtion valmistautuminen taksonomia-arviointiin rahoituspäätöksissään, osoittaa, että taksonomian vaikutusalue laajenee epäsuorasti ja monipuolisesti myös kuntien investointiprosesseihin.

Taksonomia toimii suuntaviivana kestävälle rahoitukselle, ja sen vaikutus kuntien rahoitukseen tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Kuntien on siksi tärkeää seurata taksonomian kehitystä ja sopeutua sen vaatimuksiin varmistaakseen rahoituksen saatavuuden ja tukeakseen kestävää kehitystä omilla alueillaan.

Taksonomian tekniset arviointikriteerit toimivat tehokkaana työkaluna investointien ympäristöohjauksessa

Turun kaupunki hyödyntää investointien ohjauksessa EU-taksonomian viitekehystä. Vaikka taksonomia ei suoranaisesti velvoita kaupunkeja, sen kriteerien integrointi investointien ohjaukseen nähdään hyödyllisenä. Teknisiä arviointikriteerejä voidaan hyödyntää strategisena työkaluna organisaatioissa, jotka pyrkivät osallistumaan globaalin ympäristökriisin ratkaisemiseen ja edistämään vihreää siirtymää. Taksonomian merkittävänä etuna voidaan nähdä usean ympäristötavoitteen samanaikainen huomioiminen investointiprosessin eri vaiheissa.

Turun tavoitteena on hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin. Samanaikaisesti kaupunki tunnistaa ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja haavoittuvuudet, sekä valmistelee ja toteuttaa tehokkaita sopeutumistoimia. Turun kaupunkistrategian mukaisena tavoitteena on lisäksi, että vuonna 2030 Turku on yksi maailman johtavista ilmasto- ja luontokaupungeista ja että kaupungin luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Kaupungin tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnässä, sopeutumisessa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä pyritään saavuttamaan resurssiviisauden keinoja hyödyntäen.

Ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen, luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden toimenpiteiden integroiminen kaupunkikonsernin investointiprosesseihin on keskeisessä asemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyön on oltava sujuvaa kaavoituksen, toteutussuunnittelun, rakennuttajien, kunnossapidon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan välillä, jotta kaupunkistrategian asettamat ilmastotavoitteet voidaan huomioida suunnittelusta käytännön toteutukseen. Tämä lähestymistapa vaatii koordinoitua investointien ohjausta sekä tavoitteiden käytännön toteutuksen jatkuvaa seurantaa. EU-taksonomia voi osaltaan selkeyttää investointien ohjauksen systemaattisuutta.

Taksonomian tekniset arviointikriteerit auttavat soveltamaan ympäristötavoitteita käytäntöön

Erityisen merkittävä piirre EU-taksonomiassa on sen laajuus. Sen kriteerit eivät rajoitu yksittäiseen investointiprosessin vaiheeseen, vaan ne tulee huomioida koko prosessin ajan. Tämä tarkoittaa, että taksonomian kriteerejä on noudatettava kaikissa kaupungin investointiprosessin vaiheissa, mukaan lukien kaavoitus, suunnittelu, toteutus ja kunnossapito. Koko investointiprosessin kattava hankkeiden ympäristöperusteinen arviointi voi myös antaa arvokasta tietoa investointiprosessin tiedonkulun ja -hallinnan pullonkauloista.

Koko investointiprosessin kattavan tarkastelun lisäksi taksonomian hyötynä voidaan nähdä siihen kytkeytyvä DNSH-periaatteen (Do No Significant Harm) mukainen arviointi. Periaatteen mukaisesti millekään ympäristötavoitteelle ei aiheuteta merkittävää haittaa yhtä ympäristötavoitetta edistettäessä. Tämä lähestymistapa on äärimmäisen arvokas investointien ympäristöohjauksessa, jossa saattaa syntyä ristiriitoja eri ympäristötavoitteiden välillä.

DNSH-kriteerit tarjoavat kunnille monipuolisen ja tehokkaan välineen investointien ohjauksessa. Ne varmistavat, että investoinnit ovat ympäristön kannalta vastuullisia, lainmukaisia ja edistävät kestävää kehitystä. Taksonomian tekniset arviointikriteerit konkretisoivat ylätason ympäristötavoitteita ja auttavat niiden soveltamisessa käytännön hankkeisiin. Tämä tekee niistä merkittävän osan kunnallisen päätöksenteon työkalupakkia ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

Taksonomian soveltamiseen kuntakentällä liittyy myös haasteita

Taksonomian soveltamisessa on otettava huomioon, että se on EU:n laajuinen luokittelujärjestelmä, joka ei ole ensisijaisesti suunniteltu kuntien tarpeisiin. Siksi ei voida taata, että kaikki taksonomiakriteerit soveltuvat suoraan suomalaiskaupungin toimintaan. Kaupunkien toiminnot ovat moninaisia, ja osa niistä saattaa olla tällä hetkellä vaikeasti sovitettavissa taksonomian raameihin. Lisäksi jotkut hankkeet voivat kattaa useita eri taksonomian mukaisia toimintoja, mikä monimutkaistaa arviointiprosessia.

Taksonomia ei myöskään ota kantaa siihen, olisiko hankkeen toteuttamatta jättäminen ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Sen sijaan se keskittyy arvioimaan toiminnan kestävyyttä investointipäätöksen jälkeisestä näkökulmasta. Hankkeiden todelliset ympäristövaikutukset ovat kuitenkin keskeinen osa investointien ohjausta, ja Turun kaupunki pyrkii täydentämään omaa investointien ohjausmekanismiaan eri ympäristövaikutuksia kuvaavilla indikaattoreilla, jotka on esitelty osana kaupungin ilmastobudjettia.

On tärkeä huomata, että taksonomia on suhteellisen uusi järjestelmä, ja se kehittyy jatkuvasti. Siksi sen soveltamisessa kannattaa hyödyntää eri toimijoiden luomia soveltamisohjeita ja hyviä käytäntöjä.

Taksonomian soveltamisen mahdollisista haasteista huolimatta luokitusjärjestelmä voi tarjota kunnille strategista tietoa ja lisäarvoa, kun erilaiset rajoittavat tekijät pidetään mielessä. Turun kaupungin toimitila- ja infrainvestointien taksonomianmukaisuutta on seurattu ja raportoitu osana kaupungin ilmastobudjettia vuodesta 2023 lähtien. Kaupungin hankkeiden taksonomian mukainen arviointi syventyy ja laajenee jatkuvasti. Voit tarkastella Turun ilmastobudjetin kehitystä ja vuoden 2024 ilmastobudjettia täältä.

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun