Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teetti konsulttiyhtiö Sitowisella selvityksen, jonka mukaan suomalaisissa kunnissa on ryhdytty aktiivisesti ilmastotalkoisiin. Tekemistä kuitenkin riittää vuoteen 2035 – ja sen jälkeenkin. Selvityksen mukaan yli kaksisataa kuntaa on asettanut toiminnalleen ilmastotavoitteen. Jos nämä tavoitteet täyttyvät, vähenevät Suomen kansalliset päästöt noin puolella.
Selvityksessä kerrotaan, että kuntien tavoitteiden laatu on vaihtelevaa. Yli kolmasosalla ilmastotavoitteen asettaneista kunnista tavoitteen tueksi annetut tiedot olivat niin puutteellisia, ettei selvityksen yhteydessä kyetty laatimaan määrällisiä päästövähennysarviointia tai – tavoitetta.
Suurimmat päästövähennykset energiasektorilla
Kunnissa on myös ollut paljon onnistumisia: yhteenlasketut päästöt olivat vähentyneet 15 % vuosien 2005–2018 välillä, todetaan selvityksessä. Suurimmat päästövähennykset oli saavutettu energiasektorilla. Onnistujia oli erityisesti ”muissa kaupunkimaisissa kunnissa”, jossa lämmitykseen liittyvät päästöt olivat pudonneet keskimäärin viidenneksellä.
Green Building Council Finland kannustaa kaupunkeja ja kuntia parantamaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja uusiutuvaan energiaan siirtymistä edelleen. Esimerkiksi kansainvälinen Net Zero Carbon Buildings Commitment on lupaus siirtyä kiinteistöissä hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 mennessä. Sitoumukseen voivat liittyä yritykset, organisaatiot, kaupungit tai kunnat. Motiva puolestaan koordinoi vapaaehtoisia energiatehokkuussopimuksia. Energiatehokkuussopimukset ovat pienemmällekin kunnalle mahdollisuus pienentää energiakustannuksia ja vähentää päästöjä tavoitteellisesti.
Kunnat ovat ratkaisijan roolissa
Haastateltavat mainitsivat Sitran selvityksessä haasteeksi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa johtajuuden puuttumisen, kielteiset asenteet ja resurssipulan. Selvityksen mukaan haastateltavat olivat kokeneet valtuustokauden liian lyhyeksi suurien muutosten aikaansaamiseksi ja asenteiden muuttuvan vahvasti valtuustokaudesta toiseen.
Green Building Council Finland ehdottaa ensisijaisesti, että rakennushankkeiden tavoitteissa hyödynnetään selkeää mittaristoa, ja sellaiseksi soveltuu esimerkiksi Level(s). Mittariston avulla huomioidaan hiilidioksidipäästöjen lisäksi terveellinen sisäilma. Terveellisiin sisäolosuhteisiin panostaminen on kaikkien etu.
Rakennetun ympäristön rakentaminen ja käyttö tuottaa noin kolmanneksen Suomen päästöistä. Kunnat ovat näiden päästöjen leikkaamisessa tärkeässä roolissa. Oman rakennuskannan kehittämisen lisäksi kunnat voivat ohjata päästöjen pienentämistä kaavoituksessa ja tontinluovutuksen ehdoilla. Rakentaminen ja rakennukset myös kuluttavat paljon raaka-aineita, joten kunnan siirtyminen kiertotalouteen on taloudellisesti vain järkevää, kun materiaalit eivät päädy turhaan jätteiksi.
Kestävän rakentamisen saralla tapahtuu paljon kehitystä ja kaikkien osapuolien osaamisen kehittäminen vaatii määrätietoista etenemistä, joka on niin organisaation kuin yksilön omallakin vastuulla. FIGBC on koonnut täydennyskoulutuspaletin organisaatioista, jotka järjestävät vähähiiliseen kiertotalouteen liittyvää täydennyskoulutusta KIRA-alan ammattilaisille.
