8.4.2025

Jäsentarina: Helsingin kaupunki ja FIGBC ovat tehneet yhteistyötä maapallon puolestapuhujina jo 15 vuoden ajan

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala on ollut Green Building Council Finlandin (FIGBC) jäsen yhdistyksen perustamisvuodesta 2010 lähtien. Pitkäaikaisen kumppanuuden aikana yhteistyö on keskittynyt energiamurroksen ja ilmastotyön haasteiden ratkomiseen. Nyt yhteinen huomio on ilmastonmuutokseen sopeutumisessa – monimuotoisen kaupunkiluonnon avulla.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala on ollut Green Building Council Finlandin (FIGBC) jäsen yhdistyksen perustamisvuodesta 2010 lähtien. Pitkäaikaisen kumppanuuden aikana yhteistyö on keskittynyt energiamurroksen ja ilmastotyön haasteiden ratkomiseen. Nyt yhteinen huomio on ilmastonmuutokseen sopeutumisessa – monimuotoisen kaupunkiluonnon avulla.

ARVO-hankkeen projektipäällikkö Maija Bergström.


Uusin yhteinen hanke on Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa eli ARVO, jota Helsingin kaupunki koordinoi. Hankekumppaneina ovat Green Building Council Finlandin lisäksi Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki.

”FIGBC on meille haluttu hankekumppani, jonka tekemisen tapa on ketterää ja kunnianhimoista. Toiminta ei jää kädenlämpöiseksi eikä yritä miellyttää kaikkia. Yhteistyömme etuna on, että FIGBC tuntee kiinteistö- ja rakennusalan toimijakentän ja näkee läheltä, millaista muutosta kentällä vaaditaan – ja kirittää kaikkia kohti yhteisiä tavoitteita”, kehuu ARVO-hankkeen projektipäällikkö Maija Bergström.

ARVO-hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaupunkien johdon ja päättäjien ymmärrystä kaupunkiluonnon merkityksestä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sama viesti koskee myös kiinteistönomistajia.

”Muuttuvassa ilmastossa kaupunkiluonto auttaa meitä sopeutumaan ja hallitsemaan ilmastoriskejä. Kaupunkiluonnon avulla myös kiinteistöjen arvoon kohdistuvat riskit vähenevät: kiinteistöjä ympäröivä luonto toimii esimerkiksi kiinteistöjen viilentäjänä ja suojaa tulvavahingoilta”, neuvoo Bergström.

Luonto antaa suojaa kiinteistöille

Luontopohjaiset ratkaisut, kuten uusien elinympäristöjen rakentaminen, kasvikatot ja sadepuutarhat ovat keskeisessä roolissa tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa. Näiden ratkaisujen avulla voidaan parantaa asumisen turvallisuutta ja terveellisyyttä.

”Olennaista on, että kaupunkiluonnon suunnittelu otetaan osaksi maankäytön suunnittelua. Luontopohjaiset ratkaisut voidaan suunnitella kustannustehokkaasti moneen eri käyttötarkoitukseen: esimerkiksi hulevesien suodattamiseen ja viilentämään kiinteistöjä samalla kun ne lisäävät terveytämme ja hyvinvointiamme”, kertoo Bergström.

ARVO-hankkeen konkreettinen tuotos on alueellinen viherkerroin 2025 -työkalu, jonka kehittämiseen on osallistunut kymmeniä aluekehittämisen asiantuntijoita hankkeeseen osallistuvista kaupungeista. Työkalu tulee helpottamaan maankäytön suunnittelua, sillä sen tarjoama data auttaa muodostamaan kokonaiskuvan eri alueiden tuottamasta luonnon monimuotoisuudesta, ilmastoviisaudesta ja hyvinvointihyödystä.

Työkalu antaa kuvan esimerkiksi olemassa olevista luontotyypeistä ja luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista eli siitä onko alueella esimerkiksi riittävästi luontoa imeyttämään ja viivyttämään vettä, sitomaan hiiltä ja tuottamaan ihmiselle psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Työkalun tarjoaman tiedon avulla voi rakentaa myös skenaarioita eri toimenpiteiden vaikutuksista – miten vaikkapa asfaltoituja alueita vähentämällä vaikutetaan alueiden tulvariskiin tai miten uusia luontotyyppejä lisäämällä voidaan parantaa alueen sopeutumista ilmastonmuutokseen. Työkalu osoittaa sekä kohtia, joihin luontohyödyt keskittyvät, että toisaalta katvealueita, jonne niitä tulisi suunnitella lisää.

”Olemme testanneet työkalua kaupunkisuunnittelijoiden, maanomistajien ja kiinteistökehittäjien kanssa. Keskustelut ovat osoittaneet, että työkalun yksi keskeinen etu on se, että datan avulla toimijat voivat priorisoida kehityspanoksia juuri niihin alueisiin ja toimenpiteisiin, joilla on isoin vaikuttavuus”, toteaa Bergström.

Kutsu rakennetun ympäristön toimijoille suunnittelusta toteutukseen

Parhaillaan työkalua pilotoidaan yhteensä 12 kaupungissa. Uudistunut alueellinen viherkerroin 2025 -työkalu tulee laajemmin kuntien ja kaupunkien saataville loppuvuodesta. Kaksivuotinen ARVO-hanke päättyy joulukuussa 2025. Sitä ennen hankkeen toimijat laativat kaupungeille vielä viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee huomioida jokaisella kadulla ja korttelissa, ja kaupunkivihreä on siihen kustannustehokkain ja monihyötyisin keino. Tätä muutosta tekemään haluamme mukaan kaikki rakennetun ympäristön toimijat suunnittelusta toteutukseen”, Bergström kutsuu.


Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala
Jäsen vuodesta 2010 alkaen

Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. ARVO-hankkeen toteuttavat Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit, Aalto-yliopisto sekä Green Building Council Finland. Liitännäispartnereina ovat: Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Lahti, Oulu, Porvoo, Salo, Tampere ja Turku. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun