30.3.2021

Kannanottomme Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailuun

FIGBC:n strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2021 kuuluu varmistaa, että kaikissa merkittävissä rakennushankkeissa on ymmärretty rakennetun ympäristön vaikutus ilmastonmuutokseen ja kiertotalouden toteutumiseen. Otamme kantaa sekä kilpailutöihin että kilpailuohjelmaan. Kilpailuohjelmassa ei ole mielestämme tarpeeksi selvästi osoitettu, että hankkeiden ilmastokestävyydelle on asetettava kunnianhimoiset tavoitteet. Arvioimme kannanotossamme kunkin kilpailuesityksen erikseen sekä lausumme ilmastokestävyyden sisällyttämisestä jatkosuunnitteluun yleisesti. Albergo Kilpailuehdotuksessa esitetään tavoitteita […]

FIGBC:n strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2021 kuuluu varmistaa, että kaikissa merkittävissä rakennushankkeissa on ymmärretty rakennetun ympäristön vaikutus ilmastonmuutokseen ja kiertotalouden toteutumiseen.

Otamme kantaa sekä kilpailutöihin että kilpailuohjelmaan. Kilpailuohjelmassa ei ole mielestämme tarpeeksi selvästi osoitettu, että hankkeiden ilmastokestävyydelle on asetettava kunnianhimoiset tavoitteet. Arvioimme kannanotossamme kunkin kilpailuesityksen erikseen sekä lausumme ilmastokestävyyden sisällyttämisestä jatkosuunnitteluun yleisesti.

Albergo

Kilpailuehdotuksessa esitetään tavoitteita ilmastokestävyydelle, mutta tavoitteille ei esitetä numeerisia arvoja. Kilpailuehdotuksessa esitellään laaja määrä ratkaisuja epämääräisesti.

Materiaaliksi on esitetty matalahiilinen betoni ja puuelementit. Näitä yhdistelemällä on mahdollista saavuttaa matala hiilijalanjälki. Rakennuksen katolla esitetään tuotettavan aurinkoenergiaa.

Näemme, että tämän esityksen perusteella on mahdollista jalostaa vähähiilinen kokonaisuus.

Eliel

Kilpailuehdotuksessa ei ole pohdittu ilmastonäkökulman tärkeyttä, ei lueteltu ympäristötehokkaan rakentamisen periaatteita, eikä kuvailtu hankkeen suunnittelua sen tarkemmin. Sen sijaan kaikki tieto on tiivistetty muutamaan riviin, joissa on selkeät toimenpiteet ilmastovaikutusten hallintaan.

Päämateriaaliksi on esitetty puuta. Rakennuksen julkisivut vuorataan luonnonkivellä ja kuparilla. Näitä yhdistelemällä on mahdollista saavuttaa matala hiilijalanjälki. Rakennuksen katolla esitetään tuotettavan aurinkoenergiaa.

Näemme, että tämän esityksen perusteella on mahdollista jalostaa vähähiilinen kokonaisuus.

Elielinsaaristo

Kilpailuehdotuksessa on mietitty biodiversiteettiä laajasti ja tasokkaasti. Kiertotalouden periaatteita on hyödynnetty. Rakenteiden hiilijalanjälkeä ei olla pyritty minimoimaan.

Rakennuksen rungon voidaan olettaa olevan teräsrakenteinen sen monimutkaisen muodon vuoksi. Välipohjat ja julkisivut tuotetaan betonielementeistä. Julkisivuissa hyödynnetään kierrätettyjä tiiliä, mikä voi osaltaan vähentää rakennuksen ilmastokuormaa.

Emme näe, että tämän esityksen perusteella olisi mahdollista jalostaa vähähiilistä kokonaisuutta.

Klyyga

Kilpailuehdotuksessa esitetään kunnianhimoisia tavoitteita kierrätysmateriaaleista, teollisuuden hukkavirtojen hyödyntämisestä sekä purettavaksi ja kierrätettäväksi suunnittelusta. Ehdotuksessa esitetään myös konkreettisia ratkaisuja tavoitteiden toteuttamiseksi.
Materiaaleiksi on valittu puu ja teräs. Puurakentamisessa luotetaan elementtitekniikkaan ja teräksen osalta on jo määritelty käytettävä palkkirakenne. Julkisivuun on esitetty kunnianhimoinen aurinkokeräinten ja varjostusjärjestelmä.

Näemme, että kilpailuehdotuksen mukaan toteutettu hanke olisi poikkeuksellisen vähähiilinen.

Platta

Kilpailuehdotuksessa käytetään ilmastokestävyyden muotisanastoa, mutta varsinaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden esittäminen jää melko ohueksi. Kilpailuehdotuksessa on korvattu laatu määrällä.

Rakennuksen rungon voidaan olettaa olevan teräsrakenteinen sen monimutkaisen muodon vuoksi. Välipohjat ja julkisivut ovat todennäköisesti betonielementeistä. Rakennuksen muoto ei ole ympäristötehokas.

Emme näe, että tämän esityksen pohjalta olisi mahdollista jalostaa vähähiilistä kokonaisuutta.

Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ilmastokestävyyteen

Toivomme, että jatkosuunnitteluun valitaan Albergo, Eliel tai Klyyga.
Toivomme, että suunnittelukilpailun tuomaristoon pyydetään rakenteiden elinkaariasiantuntija, joka voisi tarvittaessa sparrata suunnitteluryhmiä jatkosuunnittelussa. Toivomme jatkosuunnittelussa kiinnitettävän erityistä huomioita suunnitteluryhmien sitoutumiseen ja osaamistasoon ilmastokestävyyden suhteen.

Toivomme, että jatkossa tämän tasoisissa kilpailuissa esitetään jo kilpailuohjelmassa selkeät, numeeriset tavoitteet rakentamisen ilmastokestävyydelle ja muille hankkeen kannalta relevanteille planetaarisille rajoille.

Lisätietoja lausunnosta antavat johtava asiantuntija Miisa Tähkänen ja toimitusjohtaja Mikko Nousiainen. Sähköpostisoitteemme ovat etunimi.sukunimi (at) figbc.fi.

Elielinaukion varjoarvostelu – osallistu keskusteluun LinkedInissä.

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun