ARVO-hankkeessa on vahvistettu kaupunkien välistä yhteistyötä ja samalla kehitetty yhdessä Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelmää, joka auttaa aiempaa paremmin määrittelemään luonnon arvon kaupunkisuunnittelussa. Hanketta on koordinoinut Helsingin kaupunki ja hankekumppaneina mukana ovat olleet Aalto-yliopisto, Green Building Council Finland, Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki. Lisäksi mukana ovat olleet Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Lahti, Oulu, Porvoo, Salo, Tampere ja Turku.
Suomen kymmenen suurinta kaupunkia sitoutuivat vuonna 2024 luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. On ryhdytty keskustelemaan siitä, että luonnon monimuotoisuus ei ole pelkkä ympäristökysymys. Itse asiassa luonto liittyy suoraan alueiden vetovoimaan, kaupunkien kestävyyteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Luonnon arvostus näkyy kaupunkien strategioissa, mutta vaatii edelleen toimintatapojen kehittämistä ja tiedonjakoa. ARVO-hankkeessa edelleen kehitetty Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit, eli rytyt, ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.
Hankkeessa on panostettu yhteiskehittämiseen. Osallistujat ovat verkostoituneet työpajoissa ja seminaareissa. Lisäksi keskustelua on käyty yhteisellä keskustelukanavalla ja kahdella opintomatkalla on voitu vertailla erilaisia näkökulmia ja havaintoja.
Luonto on nyt näkyvästi mukana kaupunkistrategioissa
Ville Selonen toimii ympäristösuunnittelijana Vantaan kaupungilla ja osallistui hankkeessa rakennetun ympäristön luontotyyppien määrittelyyn. Leena Buller puolestaan edustaa hankkeen liitännäispartneria Jyväskylää. Molemmat kertovat, että kyseisissä kaupungeissa luontotavoitteet ovat nousseet merkittävään rooliin kaupunkien strategioissa.
”Luontotavoitteet näkyvät tulevassa kaupunkistrategiassa entistä selkeämmin, ja ARVO-hanke on mainittu osana tavoitteita,” kertoo Ville Selonen.
Jyväskylän kaupungin maisema-arkkitehti Leena Buller näkee saman trendin:
”Kaupunkiluonnon renessanssi on käynnissä. Kaupunkiluontoon liittyvät asiat kiinnostavat myös asukkaita paljon ja he osaavat vaatia kaupungilta luontotoimia – näin vahvaa painetta ei ollut vielä 5–10 vuotta sitten.”
Itse suunnittelutyössä on siirrytty kaupunkiluonnon määrän tarkastelusta myös laadun selvittämiseen. Vantaalla luonnon monimuotoisuuden kokonaistilaa kuvataan luonnonarvohehtaareilla. Myös ARVO-hankkeessa määritellyt rakennetun ympäristön luontotyypit, eli rytyt, otetaan käyttöön mittareina.
Suomen luonnon luontotyypit ovat vakiintuneet ja ekologista kompensaatiota Suomessa edistävä BOOST-hanke on määritellyt niille ekologisen tilan mittarit. BOOST:n kanssa yhteistyössä määritellyt rakennetun ympäristön luontotyyppien viimeistellyt kuvaukset julkaistaan vuoden 2025 loppuun mennessä.
Jyväskylässä käytössä on lähtötietoselvitys, joka ohjaa huomioimaan myös kaupunkiluonnon näkökulmat kaavahankkeessa.
”Lähtötietoselvitys on sisäinen työkalu, jota on kaavahankkeissa kokeiltu ja todettu hyväksi. Sen avulla huomataan tarkistaa kaupunkiluonnon näkökulmat, joita ei välttämättä muutoin tulisi huomioitua”, kertoo Leena Buller.
Resurssipula ja asenteet hidastavat kehitystä
Kaupunkiluonnolla on moninainen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja alueiden viihtyisyydessä. Haasteena on, ettei viherrakenteen ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ei ole ollut kaupunkisuunnittelussa riittävän korkealla prioriteetilla tai samassa arvossa kuin muut suunnittelunäkökulmat.
”Perustekemiseen menee paljon aikaa, eikä kaikki kädet tahdo riittää”, Selonen kertoo haasteista, mutta korostaa samalla, että esteitä on ollut paljon vähemmän kuin mitä hän työtä aloittaessaan oletti. Vantaalla satsataan Luontopositiivinen Vantaa -tavoitteeseen.
Buller korostaa tiedon jakamista ja taloudellista näkökulmaa yleisesti. ”Luonto on yhä usein viimeinen aihe, josta puhutaan. Tarvitaan kaupunkiluonnon euroistamista, eli hyötyjen ymmärtämistä taloudellisestakin näkökulmasta.”
Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Lataa nykytilakatsaus (pdf).
Alueellinen viherkerroin -menetelmä innostaa
Alueellinen viherkerroin on paikkatietopohjainen menetelmä, joka tuotiin Suomeen alun perin Virtuaalivehreä-hankkeessa. ARVO-hankkeessa menetelmää on siis kehitetty edelleen, jotta se soveltuu kaupunkiviherrakenteen arviointiin entistä paremmin.
Ensin alueen kaikki kasvulliset alueet luokitellaan luontotyyppeihin. Nämä voivat olla Suomen luonnossa esiintyviä luontotyyppejä, esimerkiksi metsiä, sekä ihmisen luomia rakennetun ympäristön luontotyyppejä, esimerkiksi puustoisia puistoja tai kangasmetsiä.
Alueellinen viherkerroin menetelmän avulla voidaan arvioida eri luontotyyppien ekologinen tila ja siten määrittää numeeriset arvot alueen luonnon monimuotoisuudelle, ilmastoviisaudelle ja hyvinvointihyödyille.
Selonen odottaa työkalun laajaa käyttöä: ”Tottakai kaikki lähtee tätä käyttämään – miksi ei? Työkalu ottaa luonnon laadun huomioon aivan ainutlaatuisella tavalla.”
Buller pohtii työkalun hyödyntämistä eri mittakaavoissa. ”Jo ekologisen tilan arviointi on hyvä apu argumentointiin, vaikka ei aina tekisi laskentaa loppuun saakka. Kartat auttavat myös niin sanotusti hoksauttamaan kaupunkiluonnon arvoja.”
Yksi yhteiskehittämiseen perustuvan työn hyvä puoli onkin syvempi ymmärrys, jonka avulla on mahdollista räätälöidä ratkaisuja omaan tilanteeseen sopivaksi.
Yhteiskehittäminen tutustutti eri kaupunkien asiantuntijat
ARVO-hankkeessa mukana on ollut kolme kaupunkia hankepartnerina ja liitännäispartnereina yhdeksän kaupunkia. Yhteistyö on ollut tiivistä. Molemmat asiantuntijat kiittävätkin hankkeen työpajoja ja avoimuutta.
”Keskustelu kollegoiden kanssa oli arvokasta, aina sai apua kysymyksiinsä”, Buller kiittelee muun muassa yhteisellä verkkokanavalla käytyä keskustelua.
Molemmat myös kokevat, että jatkossa on helpompi olla yhteydessä eri kaupunkien asiantuntijoiden kesken, kun on jo tutuksi tultu hankkeen parissa. Se mahdollistaa yhteistyön jatkumista jatkossakin.
ARVO – hanketta koordinoi Helsingin kaupunki. Hankekumppaneina toimivat Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki ja Green Building Council Finland. Liitännäispartnereina mukana pilotoimassa: Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Lahti, Oulu, Porvoo, Salo, Tampere ja Turku.
ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (10/2023-12/2025) vahvistetaan viherrakennetta ja tunnistetaan sen tuottamia arvoja tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi.
Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
