24.9.2021

Kaupunkihulevesien viivytyksestä elämäniloa ja luontoarvoja ympäristön parhaaksi

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! ”Voi jumpe – meidän allas on leventyny!!” kuului läheisen kerrostalon parvekkeelta elokuisena […]

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

”Voi jumpe – meidän allas on leventyny!!” kuului läheisen kerrostalon parvekkeelta elokuisena aamuna, kun olimme ottamassa vesinäytteitä Rauman hulevesikosteikolla. Lyhyen, mutta rankan kuuron jälkeen hulevesikosteikon vedenpinta oli kohonnut aivan silmissä kosteikon tulvatasanteen korkeudelle. Tuo huudahdus ilahdutti meitä: asukas koki kotinsa vieressä olevan hulevesikosteikon omakseen!

Papinpellon hulevesikosteikko sijaitsee Rauman Pyynpään kaupunginosassa, jota täydennysrakennetaan ja uusia kerrostalokoteja valmistuukin parhaillaan kosteikon ympärille. Hulevesikosteikko on siten talojen piha-alueella todellista lähiluontoa. Lintuperspektiivistä katsottuna kahdeksikon muotoinen kosteikko on noin 100-150 m pitkä ja leveimmiltä kohdiltaan muutamia kymmeniä metrejä leveä. Kosteikko valmistui vuonna 2018 tavoitteenaan viivyttää vajaan 2 km2 suuruisen kaupunkivaluma-alueen hulevesiä sekä ajoittaisia meritulvia, sillä kosteikolta on vajaan kilometrin matka läheiseen merenlahteen. Kosteikolla on tärkeä tehtävä pidättää hulevesien raskasmetalleja, hygienian tasoa indikoivia bakteereja ja ravinteita vesikasvillisuuden avulla ja hidastaa virtausta, jotta savihiukkasten tai orgaanisen aineksen mukana kulkeutuvat haitta-aineet laskeutuisivat altaan pohjalle. Toinen, merkityksellinen kosteikon tehtävä tiivistyy edellä kerrotun asukkaan huudahdukseen: kosteikon toiminnan seurantaan ja siitä oppimiseen.

Me Pyhäjärvi-instituutissa arvioimme 2021-2022 aikana kosteikon rakenteen ja kosteikkokasvillisuuden toimivuutta haitta-aineiden pidättämisessä ympäristöministeriön vesien tehostamisohjelman myöntämällä rahoituksella. Näytteenottojen, virtaamamittausten ja kasvillisuusarviointien lisäksi tärkeää on vuorovaikutteinen yhteistyö kaupungin eri toimijoiden kanssa sekä tiedottaminen kaupunkihulevesien käsittelystä sekä alueen asukkaille, että yleensä taajamien asukkaille Suomessa.

Vuonna 2014 voimaantulleet maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain uudistukset ja Kuntaliiton hulevesiopas ohjaavat hulevesien hallinnan järjestämiseen. Hulevedet pyritään käsittelemään ja hyödyntämään syntypaikallaan. Näin erityisesti kesäaikana imeyttävien viheralueiden, painanteihin istutettujen perennaryhmien eli sadepuutarhojen tai puoliläpäisevien kivetysmateriaalien avulla. Jos tämä ei ole enää tiiviissä kaupunkirakenteessa mahdollista, tällöin hulevesien kulkua pyritään ohjaamaan ja samalla haihduttamaan avokourujen tai kivikkoisten painanteiden avulla kohti yleisillä alueilla oleville hidastus- ja viivytysalueille, kuten Raumalla edellä mainitulle Papinpellon hulevesikosteikolle.

Kaupunkirakenteen tiivistyessä riski hulevesistä kaupunkitulviksi kasvaa

Kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä kaupunkitulvien hallintaan on 2010-luvulta lähtien alettu kiinnittää enemmän huomiota eri puolilla Suomea. Useiden iImastonmuutosmallinnusten mukaan vuoden lämpötilakeskiarvon nousu jatkaa kasvuaan lähivuosikymmeninä ja sateisuus lisääntyy Fennoskandiassa, etenkin talvikuukausina. Tällöin avokourujen, ojien, viivytyspainanteiden ja kosteikkojen kapasiteetti toimia myös tulvareitteinä ja -altaina on hyvin merkityksellinen verrattuna kesän kasvukauden haihduttaviin ja vettä pidättäviin olosuhteisiin. Mikäli varsinaisia tulvareittejä ei ole suunniteltu, kaupunkitulvat voivat ohjautua omille reiteilleen, mikä voi aiheuttaa laajoja vahinkoja teiden ja rakennusten rakenteille sekä ihmistoiminnalle. Näihinkin on meidän kyettävä varautumaan osana kaupunkien sujuvaa toimivuutta ja osana asuin-, virkistys- ja luonnonympäristöjen kestävää kehittämistä.

Kirjoittajat: Reija Hietala (FT) ja Elisa Mikkilä (FM) työskentelevät hulevesien kuin muidenkin ympäristönhoidollisten teemojen parissa Pyhäjärvi-instituutissa Eurassa

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun