Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!
”Voi jumpe – meidän allas on leventyny!!” kuului läheisen kerrostalon parvekkeelta elokuisena aamuna, kun olimme ottamassa vesinäytteitä Rauman hulevesikosteikolla. Lyhyen, mutta rankan kuuron jälkeen hulevesikosteikon vedenpinta oli kohonnut aivan silmissä kosteikon tulvatasanteen korkeudelle. Tuo huudahdus ilahdutti meitä: asukas koki kotinsa vieressä olevan hulevesikosteikon omakseen!
Papinpellon hulevesikosteikko sijaitsee Rauman Pyynpään kaupunginosassa, jota täydennysrakennetaan ja uusia kerrostalokoteja valmistuukin parhaillaan kosteikon ympärille. Hulevesikosteikko on siten talojen piha-alueella todellista lähiluontoa. Lintuperspektiivistä katsottuna kahdeksikon muotoinen kosteikko on noin 100-150 m pitkä ja leveimmiltä kohdiltaan muutamia kymmeniä metrejä leveä. Kosteikko valmistui vuonna 2018 tavoitteenaan viivyttää vajaan 2 km2 suuruisen kaupunkivaluma-alueen hulevesiä sekä ajoittaisia meritulvia, sillä kosteikolta on vajaan kilometrin matka läheiseen merenlahteen. Kosteikolla on tärkeä tehtävä pidättää hulevesien raskasmetalleja, hygienian tasoa indikoivia bakteereja ja ravinteita vesikasvillisuuden avulla ja hidastaa virtausta, jotta savihiukkasten tai orgaanisen aineksen mukana kulkeutuvat haitta-aineet laskeutuisivat altaan pohjalle. Toinen, merkityksellinen kosteikon tehtävä tiivistyy edellä kerrotun asukkaan huudahdukseen: kosteikon toiminnan seurantaan ja siitä oppimiseen.
Me Pyhäjärvi-instituutissa arvioimme 2021-2022 aikana kosteikon rakenteen ja kosteikkokasvillisuuden toimivuutta haitta-aineiden pidättämisessä ympäristöministeriön vesien tehostamisohjelman myöntämällä rahoituksella. Näytteenottojen, virtaamamittausten ja kasvillisuusarviointien lisäksi tärkeää on vuorovaikutteinen yhteistyö kaupungin eri toimijoiden kanssa sekä tiedottaminen kaupunkihulevesien käsittelystä sekä alueen asukkaille, että yleensä taajamien asukkaille Suomessa.
Vuonna 2014 voimaantulleet maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain uudistukset ja Kuntaliiton hulevesiopas ohjaavat hulevesien hallinnan järjestämiseen. Hulevedet pyritään käsittelemään ja hyödyntämään syntypaikallaan. Näin erityisesti kesäaikana imeyttävien viheralueiden, painanteihin istutettujen perennaryhmien eli sadepuutarhojen tai puoliläpäisevien kivetysmateriaalien avulla. Jos tämä ei ole enää tiiviissä kaupunkirakenteessa mahdollista, tällöin hulevesien kulkua pyritään ohjaamaan ja samalla haihduttamaan avokourujen tai kivikkoisten painanteiden avulla kohti yleisillä alueilla oleville hidastus- ja viivytysalueille, kuten Raumalla edellä mainitulle Papinpellon hulevesikosteikolle.
Kaupunkirakenteen tiivistyessä riski hulevesistä kaupunkitulviksi kasvaa
Kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä kaupunkitulvien hallintaan on 2010-luvulta lähtien alettu kiinnittää enemmän huomiota eri puolilla Suomea. Useiden iImastonmuutosmallinnusten mukaan vuoden lämpötilakeskiarvon nousu jatkaa kasvuaan lähivuosikymmeninä ja sateisuus lisääntyy Fennoskandiassa, etenkin talvikuukausina. Tällöin avokourujen, ojien, viivytyspainanteiden ja kosteikkojen kapasiteetti toimia myös tulvareitteinä ja -altaina on hyvin merkityksellinen verrattuna kesän kasvukauden haihduttaviin ja vettä pidättäviin olosuhteisiin. Mikäli varsinaisia tulvareittejä ei ole suunniteltu, kaupunkitulvat voivat ohjautua omille reiteilleen, mikä voi aiheuttaa laajoja vahinkoja teiden ja rakennusten rakenteille sekä ihmistoiminnalle. Näihinkin on meidän kyettävä varautumaan osana kaupunkien sujuvaa toimivuutta ja osana asuin-, virkistys- ja luonnonympäristöjen kestävää kehittämistä.
Kirjoittajat: Reija Hietala (FT) ja Elisa Mikkilä (FM) työskentelevät hulevesien kuin muidenkin ympäristönhoidollisten teemojen parissa Pyhäjärvi-instituutissa Eurassa
