23.9.2021

Kestävä aluesuunnittelu koronapandemian jälkeen

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Turun yliopistosta avasi näkemyksiään koronapandemian lyhyt- ja pitkäaikaisista […]

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Turun yliopistosta avasi näkemyksiään koronapandemian lyhyt- ja pitkäaikaisista vaikutuksista FIGBC:n Kestävät alueet -toimikunnan kokouksessa 3.9.2021.

Koronapandemia on vaikuttanut elämäämme jo lähes kahden vuoden ajan. Rajoitukset ovat kaventaneet sosiaalista elämää ja kontakteja, mullistaneet monen työrutiinit ja laittaneet meidät kaikki uuden eteen. Tilanne on nostanut esiin uusia tapoja ajatella esimerkiksi sijainnin merkitystä yhteiskunnassa, niin työssä kuin vapaa-ajallakin, ja herättänyt keskustelua siitä, millaista meidän oma rakennettu ympäristömme pitäisi olla nyt ja tulevaisuudessa. Nämä muutospaineet tulevat varmasti vaikuttamaan myös aluekehitykseen, mutta mitkä vaikutukset ovat pysyviä ja mitkä vain väliaikaisia?

Pandemia mullisti elämämme, mutta mitkä vaikutukset ovat pysyviä?

Vaikka pandemia yhä jyllääkin, ja on vaikuttanut yhteiskuntaamme ja elämiimme hyvinkin merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, ei se Ruoppilan mukaan tule vaikuttamaan suuriin pitkän aikavälin trendeihin. Kaupungistuminen tulee jatkumaan edelleen. Joitain väliaikaisia hidastumisen merkkejä voidaan nyt havaita, mutta Ruoppilan mukaan tämä johtunee esimerkiksi siitä, etteivät opiskelijat tällä hetkellä muuta yhtä täysmääräisesti opiskelupaikkakunnilleen. Tämä kehitys on kuitenkin vain väliaikaista.

Ihmisten asuntomieltymykset tulevat mitä luultavammin pysymään saman suuntaisina kuin ennen poikkeusoloja. Yhteydet, sosiaaliset kontaktit ja palveluiden saatavuus eivät ole menettäneet suosiotaan, vaan päinvastoin niiden merkitys on rajoitustoimien myötä jopa kasvanut, kuten on myös kysyntä monipuolisille julkisille tiloille. Viheralueiden ja kaupunkivihreän saatavuus ja laatu sen sijaan korostuu.

Asuntojen neliöistä on etätyöskentelyn yleistyessä noussut paljon keskustelua, mutta Ruoppila ei silti usko kotien koon nousevan taloudellisia resursseja suuremmaksi tekijäksi asuntojen valinnassa. Markkinatilanne ja hankintaresurssit kun eivät pandemiasta huolimatta ole juuri muuttuneet.

Etätyö on tullut jäädäkseen

Osittainen etätyö tulee mitä todennäköisimmin lisääntymään ja yleistymään. Tämä tulee olemaan yksi merkittävimmistä pandemian vaikutuksista yhteiskuntaamme ja alueisiimme. Kun yhä useammin osa työstä tehdään joko kotoa tai kolmannesta paikasta käsin, tulevat esimerkiksi asunnoilta ja kodeilta vaadittavat pohjaratkaisut kokemaan muutospaineita.

Etätyön lisääntyminen tarkoittaa myös toimistotilojen tarpeen vähentymistä ja toisaalta taas kodin ulkopuolisten etätyötilojen kysynnän kasvua. Etätyötilojen saralla tullaankin näkemään merkittävää liiketoiminnan kasvua ja kilpailua. Mahdollisuuksia etätyölle ilmestynee entistä useammin asuin- ja vapaa-ajanviettoalueille ja suuret toimistorakennus-alueet kokenevat muutoksia – joskin osa näistä yleensä aika hyvin saavutettavista kohteista voi myös muuttua sisäisesti, kysynnän murrosta seuraillen, toimistohotellien suuntaan.

Viheralueiden merkitys kasvaa

Viher- ja luontoalueiden merkitys on poikkeusolojen aikana kasvanut ja tämä trendi tulee luultavasti jatkumaan rajoitusten päättymisen jälkeenkin. Tarve vehreydelle ja lähiluonnolle on korostunut, mikä näkyy luontomatkailun suosion kasvuna. Retkeily niin lähimetsään kuin kauemmaksi luonnonpuistoihin on nousussa. Vaikka asumisen sijaintipreferenssit keskittynevät jatkossakin suuressa mittakaavassa suurten kaupunkiseutujen keskeisille alueille, lähiluonnolla voi olla tulevaisuudessa jopa aiempaa suurempi vaikutus asumissijainnin valintaan mikrotasolla.

Tilapäiset vaikutukset

Ruoppila arvioi sijainnin merkityksen vähenemisen olleen pandemian vaikeaan vaiheeseen liittyvä tilapäinen vaikutus. Hän ei usko esimerkiksi mökille tai kakkosasunnolle muuton nousevan merkittävään rooliin. Suurimmalle osalle väestöstä täysi irtaantuminen esimerkiksi työpaikasta tai lasten koulusta on mahdotonta. Monissa ammateissa ei ylipäätään voi tehdä etätyötä. Mahdolliset vaikutukset, joita esimerkiksi yleistyvä etätyö mahdollistaa, tulevat näkymään ennemminkin monipaikkaisuuden kautta – tulevaisuudessa esimerkiksi kaksipaikkaisuuteen voidaan asuinjärjestelyissä jopa aktiivisesti pyrkiä. Ruoppila uskoo, että pandemian jälkeen työmatkoista on tippunut puolet pois, mutta vapaa-ajan matkailu palaa entisiin uomiinsa, tai jos muutoksia tulee, johtuu se ennemminkin ilmastotietoisuuden lisääntymisestä.

Paljon spekuloidusta Nurmijärvi-ilmiöstä ei Ruoppilan mukaan ole evidenssiä, eikä kaupunkiseutujen etäisempien alueiden suosio ole siis näillä näkymin ainakaan pandemian seurauksena kasvamassa. Kaupunkien keskustojen hiljeneminen on ollut myöskin vain väliaikaista. Osansa on ollut myös ulkomaisiin matkailijoihin perustuvan kulutuskysynnän tilapäisellä hiipumisella. Koronarajoitukset ovat kylläkin kiihdyttäneet verkkokauppaa, mikä tukee jo olemassa olevaa kehitystä, jossa keskusta-alueilla painopiste on siirtymässä erikoistavaran kauppapaikoista palvelutiheiksi vapaa-ajanviettoalueiksi.

Mahdollisuuden paikat

Mahdollisia muutoksia Ruoppila näkee juuri lähiluonnon merkityksen kasvussa. Se voi pienessä mittakaavassa alkaa vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Pientaloasumisen lisäksi lähiöiden vetovoiman kasvattamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet, sillä lähiöalueilla luonto asumisen lomassa on usein niiden parhaana pidetty piirre. Ylipäätään luontoyhteyttä halutaan tavoitella kaikilla alueilla, joskin käsitykset riittävästä luontoyhteydestä vaihtelevat. Joillekin se tarkoittaa metsän läheisyyttä, tiiviimmillä kaupunkialueilla minimissään ikkunasta näkyvää puuta tai pensasta, josta voi seurata vuodenaikojen vaihtelua.

Ruoppilan alustuksen jälkeen toimikunnassa keskusteltiin aiheesta laajasti ja kuultiin näkemyksiä koronapaluusta eri kaupungeilta, konsulteilta, kiinteistönomistajilta, rakennuttajilta ja aluekehittäjiltä. Etätyöskentelyn rooli nousi keskiöön, samoin kuin siihen liittyvät haasteet kuten työtilojen järjestäminen ja kotien tilojen muunneltavuus. Tiedostettiin myös, että etätyöskentely ei koske koko väestöä, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan ruudun ääreltä. Kuitenkin sen vaikutukset alueiden kehittymiselle tulevat koskettamaan jokaista.

Monipaikkaisuus tukee alueiden monitoimintoisuutta. Kun etätyö tapahtuu asutuskeskuksissa, esimerkiksi etätyökeskittymien muodossa, tuo se mukanaan palveluita ja elinvoimaa alueille, joissa kaivatun monitoimintoisuuden kehittäminen ei välttämättä ennen pandemian aikaa ollut helppoa. Tähän mahdollisuuteen asutuskeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja lähiöissä kannattaa tarttua.

Muita julkaisuja ja oppaita

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun