Kiertotalouden mukaisen rakentamisen visio saavutetaan vain, jos siihen uskotaan ja kunnianhimon taso nousee. Vuoden vaihteessa julkaistavan Kiertotalouden green dealin on tarkoitus viedä meitä tätä tavoitetta kohden. Osana green dealin prosessia Green Building Council Finland fasilitoi rakennusalaa kohti kiertotalouden systeemistä muutosta.
Green Building Council Finland mukana viemässä rakennusalaa kohti kiertotalouden systeemistä muutosta
Suomessa viimeistellään tänä syksynä Kiertotalouden green dealia, joka on tarkoitus julkaista vuoden lopussa. Green dealit ovat sopimuksia, joita yritykset, kunnat tai kaupungit solmivat valtion kanssa, ja joissa toimijat sitoutuvat vapaaehtoisiin toimenpiteisiin saavuttaakseen asetetut tavoitteet. Tuleva Kiertotalouden green deal koskettaakin talousjärjestelmämme kaikkia osia aina rakentamisesta energiantuotantoon ja ruokaketjuun. Tähän sisältyvät niin maa- ja kiviainekset kuin tuotanto, materiaalien kierto sekä kestävän kulutuksen liiketoiminta ja jakamistalous. Green dealin valmisteluprosessissa FIGBC:ltä olemme Ella Lahtisen johdolla fasilitoineet rakentamisen työpajoja ja jalostanut kerättyä tietoa.
Kiertotalouden vaatimaa muutosta ei tehdä yksin, eikä edes yhden toimialan sisällä, vaan osana suurempaa kokonaisuutta. Systeeminen muutos kiertotalouden suuntaan tarkoittaa toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.
Yritykset, kunnat ja kaupungit haluavat osaltaan aidosti edistää kiertotaloutta
Käynnissä olevaan green deal -prosessiin on kuulunut rakentamiseen keskittyneitä pyöreän pöydän keskusteluja ja palautekierroksia, sekä useita yhteisiä työpajoja muiden toimialojen kanssa. On ollut inspiroivaa nähdä mukana olevien yritysten, kuntien ja kaupunkien kiinnostus omaan rooliinsa paremman tulevaisuuden ja kiertotalouden edistämisessä. Viime keväänä toimijat olivat jo ennen itse toimenpiteiden luonnoksia innokkaita kuulemaan, mitä tulevaisuudessa mitataan, jotta he voisivat aloittaa lähtötietojen keräämisen.
Eri toimijoiden asiantuntijat ovat käyttäneet valmisteluprosessiin aikaansa ja tuoneet prosessiin oman osaamisensa. Samalla he ovat saaneet ideoita oman toimintansa kehittämiseen tulevaisuudessa, sekä arvokkaita kontakteja samanhenkisiin tahoihin.
Luomassa aidosti vaikuttavia toimenpiteitä
FIGBC:llä on ollut olennainen rooli toimenpiteiden valmistelussa sidosryhmätyöskentelyjen sekä tutkimuslaitosten valmistelemien skenaarioiden pohjalta. Viimeisimmässä, ympäristöministeriön ja FIGBC:n perjantaina 8.9.2023 järjestämässä Resurssiviisaat rakennukset -muutosalueen pyöreässä pöydässä esiteltiin SYKE ja VTT tekemiä alustavia skenaarioita ja keskusteltiin tavoitteiden kunnianhimon tasosta sekä mitä toimenpiteitä valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Mukaan otettavien toimenpiteiden sekä mittareiden tulee olla vaikuttavia ja edistää systeemistä muutosta kohti merkittävää uusiutumattomien materiaalien käytön vähentämistä ja materiaalien kiertoa. Resurssiviisaat rakennukset -muutosalueessa toimenpiteistä on ollut jopa runsaudenpula. Toimenpiteitä on työstetty yhdessä ympäristöministeriöiden edustajien kanssa, jotta pyöreään pöydän keskusteluun 8.9. voitiin esitellä valikoidut toimenpiteet ja kirkastaa keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiitos arvokkaasta keskustelusta ja palautteesta Tuuli Kunnas, Mikko Somersalmi, Juha Laurila, Hanna-Maija Tikka, Laura Eklund, Mira Jarkko, Karoliina Tuukkanen, Liisa Jäätvuori, Mia Toivanen, Hanna Luhtio, Tanja Tyvimaa, Leena Oiva ja Aila Janatuinen.
Kiertävät maa- ja kiviainekset -muutosalueen pyöreän pöydän keskustelu, jonka aihealueisiin myös infrarakentaminen kuuluu, on vielä tulossa ja järjestetään perjantaina 15.9.2023.
Vuoden 2035 visiossa rakentaminen on kiertotalouden mukaista
Mitä resurssiviisaiden rakennusten osalta sitten tavoitellaan? Vuodelle 2035 luodussa visio luonnoksessa rakentaminen on kiertotalouden mukaista, korjausrakentaminen on säilyttävää ja rakennusten suunnittelukäyttöikä on 100 vuotta. Tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus sekä rakennusosien irrotettavuus ja uudelleenhyödynnettävyys olisivat tavanomaista niin uudisrakentamisessa kuin laajamittaisissa korjauksissakin.
Visiossa vuonna 2035 olemassa oleva rakennuskanta on tehokkaasti käytössä ja rakennusten käyttötarkoitusta voi muuttaa joustavasti. Kaikki lyhytikäiset rakennukset rakennetaan joko siirrettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi. Rakennushankkeissa käytetään runsaasti uudelleen käytettyjä rakennusosia sekä kierrätysmateriaaleista tuotettuja tuotteita ja rakennuksiin kasautunutta valtavaa materiaalimäärää hyödynnetään entistä enemmän.
Vaikka vision taso on korkealla, emme tule Suomessa saavuttamaan sitä aiotussa aikataulussa, ellei kunnianhimon tasoa nosteta ja muutokseen uskota. Meidän kaikkien tulee sitoutua muutokseen omalla toiminnallamme ja valinnoillamme, niin töissä kuin kotonakin. Vain sillä tavoin muutoksesta tulee systeemistä ja vaikuttavaa. Tulevaisuus on meidän vastuullamme.
Tutustu lisää ympäristöministeriön verkkosivuilta Kiertotalouden green deal.
Kirjoittaja: Elina Samila, Green Building Council Finland
