14.9.2023

Kiertotalouden green dealilla kohti systeemistä muutosta

Kiertotalouden mukaisen rakentamisen visio saavutetaan vain, jos siihen uskotaan ja kunnianhimon taso nousee. Vuoden vaihteessa julkaistavan Kiertotalouden green dealin on tarkoitus viedä meitä tätä tavoitetta kohden. Osana green dealin prosessia Green Building Council Finland fasilitoi rakennusalaa kohti kiertotalouden systeemistä muutosta.

Kiertotalouden mukaisen rakentamisen visio saavutetaan vain, jos siihen uskotaan ja kunnianhimon taso nousee. Vuoden vaihteessa julkaistavan Kiertotalouden green dealin on tarkoitus viedä meitä tätä tavoitetta kohden. Osana green dealin prosessia Green Building Council Finland fasilitoi rakennusalaa kohti kiertotalouden systeemistä muutosta.

Green Building Council Finland mukana viemässä rakennusalaa kohti kiertotalouden systeemistä muutosta

Suomessa viimeistellään tänä syksynä Kiertotalouden green dealia, joka on tarkoitus julkaista vuoden lopussa. Green dealit ovat sopimuksia, joita yritykset, kunnat tai kaupungit solmivat valtion kanssa, ja joissa toimijat sitoutuvat vapaaehtoisiin toimenpiteisiin saavuttaakseen asetetut tavoitteet. Tuleva Kiertotalouden green deal koskettaakin talousjärjestelmämme kaikkia osia aina rakentamisesta energiantuotantoon ja ruokaketjuun. Tähän sisältyvät niin maa- ja kiviainekset kuin tuotanto, materiaalien kierto sekä kestävän kulutuksen liiketoiminta ja jakamistalous. Green dealin valmisteluprosessissa FIGBC:ltä olemme Ella Lahtisen johdolla fasilitoineet rakentamisen työpajoja ja jalostanut kerättyä tietoa.

Kiertotalouden vaatimaa muutosta ei tehdä yksin, eikä edes yhden toimialan sisällä, vaan osana suurempaa kokonaisuutta. Systeeminen muutos kiertotalouden suuntaan tarkoittaa toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.

Yritykset, kunnat ja kaupungit haluavat osaltaan aidosti edistää kiertotaloutta

Käynnissä olevaan green deal -prosessiin on kuulunut rakentamiseen keskittyneitä pyöreän pöydän keskusteluja ja palautekierroksia, sekä useita yhteisiä työpajoja muiden toimialojen kanssa. On ollut inspiroivaa nähdä mukana olevien yritysten, kuntien ja kaupunkien kiinnostus omaan rooliinsa paremman tulevaisuuden ja kiertotalouden edistämisessä. Viime keväänä toimijat olivat jo ennen itse toimenpiteiden luonnoksia innokkaita kuulemaan, mitä tulevaisuudessa mitataan, jotta he voisivat aloittaa lähtötietojen keräämisen.

Eri toimijoiden asiantuntijat ovat käyttäneet valmisteluprosessiin aikaansa ja tuoneet prosessiin oman osaamisensa. Samalla he ovat saaneet ideoita oman toimintansa kehittämiseen tulevaisuudessa, sekä arvokkaita kontakteja samanhenkisiin tahoihin.

Luomassa aidosti vaikuttavia toimenpiteitä

FIGBC:llä on ollut olennainen rooli toimenpiteiden valmistelussa sidosryhmätyöskentelyjen sekä tutkimuslaitosten valmistelemien skenaarioiden pohjalta. Viimeisimmässä, ympäristöministeriön ja FIGBC:n perjantaina 8.9.2023 järjestämässä Resurssiviisaat rakennukset -muutosalueen pyöreässä pöydässä esiteltiin SYKE ja VTT tekemiä alustavia skenaarioita ja keskusteltiin tavoitteiden kunnianhimon tasosta sekä mitä toimenpiteitä valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mukaan otettavien toimenpiteiden sekä mittareiden tulee olla vaikuttavia ja edistää systeemistä muutosta kohti merkittävää uusiutumattomien materiaalien käytön vähentämistä ja materiaalien kiertoa. Resurssiviisaat rakennukset -muutosalueessa toimenpiteistä on ollut jopa runsaudenpula. Toimenpiteitä on työstetty yhdessä ympäristöministeriöiden edustajien kanssa, jotta pyöreään pöydän keskusteluun 8.9. voitiin esitellä valikoidut toimenpiteet ja kirkastaa keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiitos arvokkaasta keskustelusta ja palautteesta Tuuli Kunnas, Mikko Somersalmi, Juha Laurila, Hanna-Maija Tikka, Laura Eklund, Mira Jarkko, Karoliina Tuukkanen, Liisa Jäätvuori, Mia Toivanen, Hanna Luhtio, Tanja Tyvimaa, Leena Oiva ja Aila Janatuinen.

Kiertävät maa- ja kiviainekset -muutosalueen pyöreän pöydän keskustelu, jonka aihealueisiin myös infrarakentaminen kuuluu, on vielä tulossa ja järjestetään perjantaina 15.9.2023.

Vuoden 2035 visiossa rakentaminen on kiertotalouden mukaista

Mitä resurssiviisaiden rakennusten osalta sitten tavoitellaan? Vuodelle 2035 luodussa visio luonnoksessa rakentaminen on kiertotalouden mukaista, korjausrakentaminen on säilyttävää ja rakennusten suunnittelukäyttöikä on 100 vuotta. Tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus sekä rakennusosien irrotettavuus ja uudelleenhyödynnettävyys olisivat tavanomaista niin uudisrakentamisessa kuin laajamittaisissa korjauksissakin.

Visiossa vuonna 2035 olemassa oleva rakennuskanta on tehokkaasti käytössä ja rakennusten käyttötarkoitusta voi muuttaa joustavasti. Kaikki lyhytikäiset rakennukset rakennetaan joko siirrettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi. Rakennushankkeissa käytetään runsaasti uudelleen käytettyjä rakennusosia sekä kierrätysmateriaaleista tuotettuja tuotteita ja rakennuksiin kasautunutta valtavaa materiaalimäärää hyödynnetään entistä enemmän.

Vaikka vision taso on korkealla, emme tule Suomessa saavuttamaan sitä aiotussa aikataulussa, ellei kunnianhimon tasoa nosteta ja muutokseen uskota. Meidän kaikkien tulee sitoutua muutokseen omalla toiminnallamme ja valinnoillamme, niin töissä kuin kotonakin. Vain sillä tavoin muutoksesta tulee systeemistä ja vaikuttavaa. Tulevaisuus on meidän vastuullamme.

Tutustu lisää ympäristöministeriön verkkosivuilta Kiertotalouden green deal.

Kirjoittaja: Elina Samila, Green Building Council Finland

Muita julkaisuja ja oppaita

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun