Green Building Council Finland

Liity jäseneksi

Rakennusala elää yhä rajattomien resurssien maailmassa

Faktat ovat kiistattomia: kiinteistö- ja rakennusala elää yhä lineaarisessa taloudessa, jossa ikuisia materiaaleja käytetään kertakäyttötuotteina. Suomessa rakennukset puretaan usein 50-vuotiaina, eikä kiertotalouden potentiaalia hyödynnetä riittävästi, vaikka tahtoa ja ratkaisuja uusiokäyttöön on.

Hyppää sisältöön:

Kiertotaloudessa on pystyttävä parempaan

Kiinteistö- ja rakennusala elää yhä tiukasti lineaarisessa taloudessa eli “ota, käytä ja heitä pois” -maailmassa.

Teollisuudenaloista rakentaminen kuluttaa kaikkein eniten raaka-aineita – ja vain kaivosteollisuus synnyttää enemmän jätteitä. Rakennukset puretaan keskimäärin 50-vuotiaina, vaikka ne ovat rakennettu materiaaleista, jotka ovat käytännössä ikuisia. Rakennusosien uudelleenkäyttö ja uusiomateriaalien hyödyntäminen ovat vasta alkutekijöissään.

Suomi ei myöskään ole mikään mallioppilas eurooppalaisessa vertailussa. Olemme EU:n heikoin rakennus- ja purkujätteen kierrättäjä. EU-tavoitteen ja oman jätelakimme tavoitteen vastaisesti alalla syntyvästä valtavasta jätevuoresta lähes puolet jää hyödyntämättä materiaalina.

Kiertotalous
Kiertotaloudessa tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilytetään mahdollisimman pitkään ja jätteiden syntyminen minimoidaan. Tämä tarkoittaa tuotteiden valmistamista mahdollisimman pitkäikäisiksi, korjattaviksi, uudelleenkäytettäviksi, uudelleen valmisteltavaksi ja lopulta materiaalina kierrätettäviksi. Lue lisää Rakentamisen kiertotalouden sanakirjasta.

Kierrätysaste laahaa kaukana tavoitteesta

Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen materiaalina kertoo, kuinka hyvin saamme rakentamisen, purkamisen ja korjaamisen myötä syntyvän jätteen takaisin kiertoon materiaalina. Mitä korkeampi kierrätysaste, sen parempi.

Materiaalina hyödyntämisen osalta Suomea ohjaa EU:n jätedirektiivin, Suomen jätelain ja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitetaso, joilla pyritään minimissään 70 prosentin kierrätysasteeseen. Kehitys on kuitenkin Suomessa laahannut vuosikausia lähes paikallaan, eikä asetettua tavoitetta ole saavutettu. Parhaillaan valmistelussa oleva kiertotalouslaki tuskin lieventää tavoitetta. Nykykehityksen perusteella voimme odottaa jäävämme vielä vuonna 2035 vaatimattomalle 60 prosentin tasolle.

Uudelleenkäyttö ei näy jätetilastoissa

Nykyinen tapa tilastoida ei kerro, säilyykö, kasvaako vai laskeeko materiaalin arvo. Esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttöä ei tilastoida lainkaan. Kiertotalouden näkökulmasta olisi olennaista, että esimerkiksi purettavat betonielementit tai tiiliseinät voisivat jatkaa elämäänsä yhä useammin elementteinä ja seininä, eivätkä esimerkiksi maanrakennukseen käytettävänä murskeena. Sama logiikka pätee kaikkiin rakennusosiin. Mitä paremmin arvo saadaan säilymään, sen parempi.

Rakennusosien uudelleenkäyttö ja uusiomateriaalien hyödyntäminen ovat vasta alkutekijöissään, ja niiden arvonlisämahdollisuus ja päästövähennyspotentiaali ovat Suomen tasolla huimat.

Kasvukeskusten rakennukset puretaan ennen aikojaan

Rakennusten elinkaarten pituus kertoo kyvystämme hyödyntää kiinteistökantaan sitoutuneita materiaaleja ja resursseja mahdollisimman pitkään. Kiertotalouden näkökulmasta: mitä pidempi elinkaari, sen parempi.

Tavoitteena voidaan pitää Suomen Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta juontuvan Kiertotalouden green dealin tavoitetta: vuoden 2015 tasoon verraten rakennusten elinkaarien on pidennyttävä 20 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Rakennukset on rakennettu materiaaleista, jotka ovat käytännössä ikuisia.

Suomen tasolla rakennusten elinkaaret ovat lievästi pidentyneet. Asuinrakennukset puretaan keskimäärin 59 vuoden ja muut rakennukset keskimäärin 49 vuoden iässä. Erikoista tästä tekee se, että rakennukset on rakennettu materiaaleista, jotka ovat käytännössä ikuisia.

Kasvukeskuksissa loppu kohtaa nopeammin. Nykyisellä trendillä asuinrakennusten elinkaaren pituus jää Kiertotalouden green dealin tavoitteesta noin 10 vuotta.

Kiertotalouden green deal

Kiertotalouden green deal on vapaaehtoinen sitoumus elinkeinoelämän, kuntien, maakuntien ja muiden organisaatioiden sekä valtion välillä. Sitoumuksessa sitoudutaan vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja asettamaan vaikuttavia tavoitteita sekä tekemään toimia, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.

Ruskeista rakennuksista kiertotalouden kultakaivoksia

Jokaisen rakennuksen elinkaarella koittaa hetki, jolloin sitä ei enää pidetä ajanmukaisena ja käyttäjilleen houkuttelevana. Kiinteistönomistajan on päätettävä, jatketaanko rakennuksen elinkaarta korjaamalla vai puretaanko se. Päätöksen äärelle voidaan joutua nopeasti, jos rakennuksen kestävyysominaisuudet ovat jääneet ajasta jälkeen, eli vihreän sijaan rakennus nähdäänkin ruskeana rakennuksena.

Purku- tai korjauspäätöksen hetki on vedenjakaja hyvien ja huonojen kiertotalouspäätösten välillä. Esimerkiksi huonoa sijaintia ei voi korjata, mutta monta muuta asiaa voi. Jatkossa kaikkien tulisi suosia korjaamista, mutta millä keinoilla? Tulisiko purkamiseen puuttua jollain tapaa tai pitäisikö purkulupien myöntämisessä ottaa tiukempi linja?

Ruskeat rakennukset
Rakennuksesta voi tulla kiinteistönomistajalle rasite, jos se ei täytä kestävyysvaatimuksia, kuten energiatehokkuutta, ympäristösertifioinnin tasoa tai Pariisin ilmastosopimuksen mukaisuutta. Tällaista kiinteistöä voi olla vaikea vuokrata, kehittää, tai myydä eteenpäin.

Haaste alan toimijoille on omaksua uudenlainen ajattelu helppojen purkupäätösten sijasta. Kiertotalouden mukainen suunnittelu edellyttää uudenlaista osaamista ja ajattelua hankkeiden osapuolilta. Voidaanko rakennusta päivittää käyttökelpoisiksi pienin korjauksin ja jatkaa elinikää? Ja jos rakennus puretaan, kuinka rakennusosat saataisiin uudelleenkäyttöön, eivätkä ne päätyisikään jätteeksi?

Myös työmaan hukkaa, eli ylijääneitä tuotteita, on mahdollista hyödyntää sellaisenaan muilla työmailla. Laajan mittakaavan markkinapaikkaa ei vielä ole, vaan parhaat käytänteet ovat toistaiseksi yritysten omia ratkaisuja.

Kokonaisten rakennusosien kunnostus ja korjaaminen uusia vastaaviksi voi palauttaa tai jopa lisätä alkuperäisen tuotteen arvoa. Voisimmeko purkaa rakennuksia moduuli tai elementti kerrallaan ja käyttää näitä uudestaan? Esimerkiksi 1960- ja 70-lukujen lähiöt hiipuvissa kunnissa tai hankalat sote-kiinteistöt voisivat tarjota materiaalipankin kasvukeskusten rakentamiselle.

Paluuta vanhaan maailmaan ei ole, sillä markkinat ja sääntely ohjaavat yhä vahvemmin kohti kiertotaloutta. Kiertotalouspohjaiset tuotteet voivat maksaa tavallista enemmän, mutta edelläkävijät voivat saada kiertotaloudesta myös rahallista hyötyä. Ilmeisimmät hyödyt liittyvät esimerkiksi pienempiin jätekuluihin, mutta suurempi hyöty voi piillä vihreiden hankkeiden paremmassa rahoituskelpoisuudessa.

Tulevaisuudessa hyödyt tulevat vain kasvamaan. Nyt tehtävät kokeilut muodostavat pohjan tulevaisuuden toimintamalleille. Myös selkeämpää sääntelyä kaivataan, ettei jokaisen toimijan tarvitse keksiä pyörää hankekohtaisesti uudelleen.

Kuntotarkastuksen havainnot

  1. Kiertotalous on alan keskeinen työkalu ilmasto- ja luontovaikutusten pienentämiseen, mutta sitä ei vielä osata hyödyntää.
  2. Rakennusten elinkaaret on saatava kasvuun, erityisesti kasvukeskuksissa.
  3. Voimme parantaa kierrätysastettamme ja saada jätettä kiertoon materiaalina paljon nykyistä paremmin – ja kannattavasti.
  4. Rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäyttö toisi kiertotalouden arvon ja päästövähennyspotentiaalin täysimääräisesti esiin.
  5. Ylijääneille tuotteille ei vielä toistaiseksi ole laajan mittakaavan markkinapaikkaa, mutta yritysten yhteisistä välivarastoista uudelleenkäytettäville tuotteille on hyviä esimerkkejä muualla Pohjoismaissa.

Case-esimerkit

Pura, puhdista ja käytä sellaisenaan

Kaikista hankkeista syntyy rakennusjätettä, ja sitä voidaan hyödyntää uudelleen materiaalina, eli uusiokäyttää esimerkiksi rakennusmateriaalien tuotannossa. Lopputuloksena sekä päästöt että kustannukset laskevat. Työmaan hukkaa, eli ylijääneitä materiaaleja taas voidaan hyödyntää sellaisenaan muilla työmailla.

Onnistuminen edellyttää toimivaa logistiikkaa, sujuvaa tiedonkulkua ja yhteistyötä. Ja jos on aika purkaa rakennus, voidaan rakennusosat irrottaa, puhdistaa ja käyttää sellaisenaan uudelleen.

Aleksanterinkatu 13:n remontissa syntyvästä jätteestä kierrätettiin ja uusiokäytettiin yli 80 prosenttia

Ilmarisen omistaman Aleksanterinkatu 13:n kiinteistön sisätilat uudistetaan remontissa täysin.

“Ilmastotiekartassamme kerromme, miten pyrimme vähentämään sekä kiinteistöjen käytön että rakentamisen aikana syntyviä päästöjämme. Vaadimme urakkasopimuksessamme, että vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään. Tavoitteemme on nostaa kierrätysaste 80 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä”, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen sanoo.

Osa kiinteistön tavaroista, kuten keittiökalusteita, lasiseiniä ja hyllyjä, huutokaupattiin jo ennen purkutöiden aloittamista. Osa materiaaleista uusiokäytetään rakennuksessa tai Ilmarisen muissa kohteissa.

Esimerkiksi sisäpihan vanhan maisemahissin marmorit on tarkoitus hyödyntää kiinteistön uusissa rakenteissa. Vanhoja liukuportaita puolestaan on varastoitu varaosiksi kadun toisella puolella sijaitsevan Kämp Gallerian liukuportaisiin. Lisäksi muun muassa valaisimia, kaidepuita, rakennepalkkeja, savitiiliä ja kuparikattoa uusiokäytetään. Purkujätteestä metalli, lasi, puu, kiviaines ja kipsi pystytään kierrättämään.

Materiaalien uusiokäyttö on Suomessa vielä melko uusi asia, ja sitä mutkistavat lainsäädännössä esitetyt vaatimukset rakennusmateriaalien kelpoisuudelle rakennuskohteissa käytettäväksi. Kaikista kierrätetyistä materiaaleista ei ole dokumentteja saatavilla, joten ne joudutaan hyväksyttämään valvovalla viranomaisella erillisellä prosessilla

Tutustu Ilmarisen ilmastotiekarttaan

Betonielementit uudelleenkäyttöön

Skanska on mukana kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa, jossa purettavan rakennuksen betonielementit pyritään uudelleenkäyttämään. Käytännössä 1980-luvulla valmistunut kerrostalo puretaan, ja puretut elementit testataan, kunnostetaan ja kelpoistetaan Consolis Parman tehtaalla Rambollin tekemien suunnitelmien pohjalta. Osa elementeistä koekuormitetaan Tampereen yliopiston Hervannan laboratoriossa.

Tärkeä osa hanketta on luoda rakennusosien uudelleenkäytön liiketoimintaekosysteemi. Uudelleenkäyttö edellyttää rakennustyömaan ulkopuolisia tuotantolaitoksia tehdaskunnostukseen sekä kokonaisen logistisen ketjun ja tiedonhallinnallisen prosessin luomista elementtien uudelleenkäyttöön. Tarvitaan myös markkinapaikka, jossa tuotteiden tarjoajat ja käyttäjät kohtaavat. Rakentamismääräyksissä ja -käytännöissä on aitoja madallettavana ja toimintamalleja yhtenäistettävänä, kerrotaan Skanskalta. Elementit uudelleenkäytetään Skanskan rakennushankkeessa.

Hanke on Euroopan unionin rahoittama, ja siinä ovat mukana Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki, Skanska, Consolis Parma, Ramboll Finland Oy, Umacon Oy ja Liike Oy Arkkitehtistudio.

Katso video hankkeesta Youtubesta

Lataa kestävyyden kuntotarkastus tästä

Lataa raportti

Taustamuistio

Tälle osiolle on julkaistu myös erillinen taustamuistio, joka avaa tutkittua dataa tarkemmalla tasolla.
Lataa taustamuistio Kiertotalous (pdf)

 

Kuntotarkastuksen osiot

Ilmasto

Kiertotalous

Energiamurros

Luonto

Anna julkista palautetta, kommentoi tai kysy!

Tuoko kestävyyden kuntotarkastus hyviä vai huonoja uutisia alalle? Avoin keskustelu, kannustavat kommentit ja rakentava kritiikki saavat aikaan parempia tuloksia. Kirjoita asiallisella nimimerkillä ja liitä mukaan myös omat yhteystietosi.

Huomaa, että varaamme tarvittaessa oikeuden lyhentää julkaistavia kommentteja, emmekä julkaise epäasiallisia tekstejä.

"*" näyttää pakolliset kentät

Lisätiedot
Suostumus * Vaaditaan
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Ota yhteyttä

Antti johtaa Green Building Council Finlandin toimintaa ja hallintoa yhteistyössä FIGBC:n hallituksen kanssa ja toimii toimiston esihenkilönä. Hän vastaa yhdistyksen sidosryhmäsuhteista ja edustaa yhdistystä julkisessa keskustelussa.

Anne Valkama

Viestintäpäällikkö

anne.valkama@figbc.fi

+358 40 588 9911

Anne johtaa ja koordinoi Green Building Council Finlandin viestintää ja vaikuttamista, vastaa järjestön brändistä, mediasuhteista ja palveluiden markkinoinnista. Hän toimii yhteistyössä jäsenorganisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden viestijöiden kanssa.

Liina Länsiluoto

Yhteiskuntasuhdepäällikkö

liina.lansiluoto@figbc.fi

+358 40 835 4900

Liina vastaa Green Building Council Finlandin vaikuttavuustyöstä kestävyyssiirtymän edistämiseksi.

Lauri Tähtinen

Strategia- ja kehitysjohtaja

lauri.tahtinen@figbc.fi

+358 40 486 5400

Lauri varmistaa, että järjestö toteuttaa valittua strategiaa tehokkaasti. Hän koordinoi järjestön kehitystyötä, projekteja ja toiminnan suunnittelua. Lauri toimii myös energiamurroksen, ilmastonmuutoksen ja vastuullisuusjohtamisen asiantuntijana.

Kestävyyden kuntotarkastus

Kestävyyden kuntotarkastuksen on mahdollistanut #BuildingLife -hanke.

Siirry takaisin sivun alkuun