29.4.2021

KIRA-alan kiertotalouden teematapaamisessa perehdyttiin uusiomateriaalien hyödyntämiseen talorakentamisessa

Green Building Council Finlandin KIRA-alan kiertotalouden teematapaamisessa keskusteltiin 27.4.2021 neitseellisten materiaalien kulutuksen vähentämisestä talorakentamisessa. KIRA-alan kiertotalouden teematapaamisessa todettiin useaan otteeseen, että rakennushankkeissa kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota myös neitseellisten materiaalien kulutuksen vähentämiseen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, materiaalisidonnaisten kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi.

Kiertotalous ja vähähiilisyys ovat toisiaan täydentäviä tavoitteita. Alamme vasta hahmottaa, kuinka materiaalisidonnaisia päästöjä voidaan vähentää rakentamisalalla. Kiertotalous tarjoaa osan ratkaisuvaihtoehdoista materiaalisidonnaisten päästöjen vähentämiseen. Voidaankin sanoa, että hiilineutraalius ei ole saavutettavissa ilman kiertotaloutta. 

Kiertotalouden ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin neitseellisten materiaalien kulutuksen vähentäminen. Se on tärkeää materiaalisidonnaisten päästöjen vähentämiseksi, mutta myös luonnonvarojen säästämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä jopa 90 % aiheutuu neitseellisten materiaalien hankinnasta, ja rakentamisala on tunnetusti merkittävä materiaalien kuluttaja. 

Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakennushankkeissa 

Green Building Council Finlandin KIRA-alan kiertotalouden teematapaamisessa keskusteltiin 27.4.2021 neitseellisten materiaalien kulutuksen vähentämisestä talorakentamisessa. Tapaamiseen osallistui noin sata alan asiantuntijaa. ”Uusiomateriaalit ja -tuotteet talorakentamisessa” -teematapaamisessa todettiin useaan otteeseen, että rakennushankkeissa kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota myös neitseellisten materiaalien kulutuksen vähentämiseen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen, materiaalisidonnaisten kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi. Tässä teematapaamisessa keskityttiin erityisesti uusiomateriaalien ja -tuotteiden hyödyntämiseen. 

Esittelyssä Pyörre  

Matti Kuittinen Aalto-yliopistolta esitteli Lohjan Asuntomessujen Pyörre-talon suunnittelukonseptia. Kohteen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on laskettu koko elinkaaren ajalle, minkä lisäksi Pyörre-talo on suunniteltu kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Ratkaisuihin voi käydä tutustumassa itse Lohjan asuntomessuilla kesällä 2021, jossa messukävijöille on tarkoitus esitellä rakennuksen hiilijalanjälkeä ja hiilikädenjälkeä sekä materiaalivalintoja. 

Kuittisen mukaan Pyörre-talon kaltaisessa rakennushankkeessa on mahdollista nostaa kierrätysmateriaalien osuus rakennusmateriaaleista noin viidennekseen kohtuullisen helposti. Lisäksi uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää yhä esimerkiksi puurakentamisella. Elinkaaren loppua ajatellen on mahdollista nostaa kierrätettävien ja uudelleenkäytettävien materiaalien osuus hyvin korkeaksi (jopa 80 %:iin). Hankkeessa on myös havaittu, että toistaiseksi on vielä yllättävän hankalaa löytää tietoa kierrätysraaka-aineen osuudesta rakennusmateriaaleissa ja EPD:istä saatava tieto on toisinaan hankalasti tulkittavaa ja vertailtavissa. 

Hankkeessa on ilmennyt, että kiertotalouden hyödyntäminen rakennusalalla on hyvinkin mahdollista ja kehitystä alalla tapahtuu erittäin nopeasti. Ratkaisut eivät tuoneet tässä kohteessa taloudellista hyötyä resurssitehokkuudesta huolimatta, mutta hankkeessa ollaan optimistisia, että kustannustehokkuus paranee kiertotalouden yleistyessä. Kuittinen arvioi myös, että vaikka esimerkiksi infra-alalla materiaalien kierrätyksen potentiaali on massamäärältään suurempi ja nopeammin saavutettavissa, kierrätysmateriaaleille saatava lisäarvo on suurempi talorakentamisessa. 

Hankkeen hiilijalanjäljestä neljäsosa koostuu elinkaaren energiankäytöstä (A-energialuokka) ja kolme neljäsosaa materiaalien valmistuksesta. Rakennusmateriaalien kierrätettävyydestä saatava potentiaalinen hiilikädenjälki on merkittävä. Lisäksi hankkeessa pyritään laskemaan betonin karbonatisaatiosta, alueen viherrakenteiden hiilensidonnasta ja biohiilen käytöstä saatava hiilikädenjälki hankkeen valmistettua. 

Kuittinen kertoi myös, kuinka hankkeessa on tutkittu mahdollisuuksia luoda pitkäikäisiä hiilivarastoja rakennusmateriaaleihin biohiilen avulla. Hankkeessa on ilmennyt, että biohiilen on melko kustannustehokasta, kun tarjolla olevat vaihtoehdot tarkastellaan huolella. Biohiilen käyttöön liittyy myös vielä paljon erilaisia ennakkoluuloja. HSY:llä on myös käynnissä biohiilihanke

Esimerkkinä Porvoon virastotalon muutoshanke 

Aino Keto Rune & Berg -suunnittelutoimistolta sekä Mirkka Rekola Senaatti-kiinteistöiltä kertoivat  Porvoon virastotalon tilamuutoshankkeesta suunnittelijan ja tilaajan näkökulmasta. Hanke oli valtion ensimmäinen yhteiskäyttötila, jonka kaksi eri virastoa jakavat. Lisäksi tämä oli ensimmäinen hanke, jossa hyödynnettiin Senaatin kiertotalouskriteereitä hankinnoissa.  

Huolellisella prosessin hallinnalla onnistuttiin pienentämään suunniteltua hankkeen hiilijalanjälkeä noin viidenneksellä. Suurimmat säästöt tulivat olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisestä ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisestä lattiapäällysteissä.  

Hankkeesta opittiin, että kiertotalous ei ole ristiriidassa muiden hanketavoitteiden kanssa, vaan se on yksi tavoite muiden lomassa. Suunnittelu oli tässä kohteessa hieman tavallista hitaampaa ja kalliimpaa, mutta säilyttävän korjaamisen hyödyntäminen säästi kokonaiskuluja niin, että hanke ei ollut kokonaisuudessaan tavanomaista kalliimpi.  

Kolmiportainen prosessi 

Kiertotalouden mukainen suunnitteluprosessi oli kolmiportainen vaihe. Huolellinen selvitystyö mahdollisti olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisen, mikä laski hiilijalanjälkeä merkittävästi. Hankkeessa oli mukana rakennuksen alkuperäinen arkkitehti, jonka kanssa voitiin pohtia mitkä rakenteet ovat oleellisia hankkeen hengelle. Asiakkaan kanssa tehtiin tarvemääritys, jonka perusteella voitiin asettaa selkeät tavoitteet hankkeen tilasuunnittelulle, hiilijalanjäljelle ja kiertotalousindikaattoreille.  

Toinen askel oli kiertotalous- ja pitkäikäisyyskriteerien määrittäminen kalustehankintojen pohjaksi. Kierotalouskriteereissä keskityttiin laatuun, pakkauksiin, kuljetuksiin ja tuotekategorioiden erityisvaatimuksiin. Kalusteiden olisi oltava kulutuksen kestäviä, ekologisesti valmistettuja, korjattavia, purettavia ja kierrätettäviä.  

Kiertotalouskriteerit ja esteettiset valinnat eivät ole ristiriidassa keskenään. Ekologisten tuotteiden toimittajilta on mahdollisuus saada todella laaja valikoima laadukkaita tuotteita. Olemassa olevien kalusteiden uudelleenkäyttö ilmeni hitaaksi ja kalliiksi prosessiksi, joten hankkeessa jouduttiin hyödyntämään lähinnä uusi tuotteita.  

Senaatti-kiinteistöt on ottanut kaikkiin hankkeisiin mukaan rakennuttamisen kierotalousohjeet. Ne ovat löydettävissä Senaatti-kiinteistöjen verkkosivuilta materiaalipankista. Kalustehankinnoille on tehty kiertotalouskriteereihin perustuva puitesopimus. Senaatti-kiinteistöt osallistui myös FIGBC Kiertotalousvalmennus-hankkeeseen vuonna 2020.  

Kysyntä kiertotaloudelle kasvaa  

Elli Kinnunen A-Insinööreiltä kertoi, kuinka neitseellistä materiaalia voidaan korvata talonrakentamisessa. Rakentamisessa on aina aloitettava tarveselvityksestä. Onko mahdollista korvata rakennushanke olemassa olevaa rakennusta hyödyntämällä tai remontoimalla olemassa olevia tiloja? Rakennushankkeet vaativat aina monipisteoptimointia laadun, tilasuunnittelun ja kustannusten välillä. Monipisteoptimointiin on otettava mukaan myös ympäristöarvot ja kiertotalouden toteutuminen.  

Kinnunen esitteli käytössä olevia tuotteita, joissa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja ja muiden teollisuuden alojen hukkavirtoja. Esimerkiksi betonin valmistuksessa on paljon mahdollisuuksia vähentää päästöjä reseptiikan muutoksilla. Hankkeissa ollaan kuitenkin vastahakoisia testailuun, mikä on ymmärrettävää. Onneksi vähähiilisten betonituotteiden tuotteistaminen yleistyy markkinassa.  

Teräsrakentamisessa käytetään paljon kierrätystuotteita, koska raakateräs on arvokas materiaali. Nykyiset prosessit eivät kuitenkaan aina edistä teräksen resurssitehokasta käyttöä. Puurakentamisessa kierrättäminen on vähäistä, mutta uusiutuvana materiaalina sen käyttö kuitenkin vähentää neitseellisten materiaalia määrää hankkeissa. Lisäksi kuultiin kipsilevyjen, lasin ja eristevillojen kierrätyksen nykytila. 

Suunnittelussa on melko vaivattomasti mahdollisuus päästä 20 – 25 % kiertotalousasteeseen markkinoilta löytyvillä ratkaisuilla  Kiertotalousasteeseen vaikuttaa sekä talteenoton että palautetun materiaalin määrä. Kiertotalous ei toteudu kuitenkaan itsestään, vaan se tulee ottaa huomioon suunnittelun kaikissa vaiheissa. 

Panu Pasanen One Click LCA:lta oli samaa mieltä Kinnusen kanssa – asiakkaat kiinnittävät huomiota jatkuvasti enemmän myös kiertotalouden toteutumiseen vähähiilisyyden ohella. Maailmalla asia herättää  huomiota erityisesti Hollannissa, Englannissa ja Norjassa. One Click LCA-ohjelmiston käyttäjä pystyy mm. laskemaan rakennushankkeen elinkaaren hiilidioksidipäästöt sekä kiertotalousasteen. Bionovan omassa toimitilaremontissa asetettiin tavoitteeksi kierrätysmateriaalien maksimointi. Hankkeessa yllettiin 45 % kierrätysasteeseen. Bionovalla on haluttu tarttua myös kiertotalouden edistämiseen konkreettisesti, ja yritys sijoittikin hiljattain RakennusOutlet -verkkokauppaan, jossa kaupataan mm. rakennustyömaiden ylijäämätuotteita. 

Ying Zhu Rambollilta kertoi Purater-hankkeesta, jossa tutkitaan purkumateriaalien kelpoisuutta eri käyttökohteisiin turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. Hankkeen keskiössä on purkumateriaalien kelpoisuuden toteaminen. Tarkasteltavat materiaalit ovat betoni, tiilet, puu, metallit, ikkunat, eristeet ja muovit. Onnistuuko nykyisen lainsäädännön puitteissa purkumateriaalin tuotteistaminen? Onko markkinassa muita pullonkauloja purkutuotteiden hyödyntämiselle? Lopputuloksena laaditaan suositus lakimuutoksista kiertotalouden mahdollistamiseksi. Hankkeen tulokset julkaistaan loppuvuodesta. 

Esimerkkeinä myös Wool2Loop, Woodio ja Peikon Deltabeam 

Anne Kaiser Saint-Gobainilta kertoi yrityksen kiertotalouskuulumiset ja Wool2Loop-hankkeesta, jossa pyritään luomaan geopolymeerejä kierrätysmateriaaleista. Geopolymeerit ovat perinteisiä materiaaleja, joilla tuottaa betonin kaltaisia tuotteita. Erityisesti hankkeessa tutkitaan purkukohteista tulevien eristevillojen kierrätystä. Purkuvilloille ei ole toistaiseksi ollut Suomessa kierrätysmahdollisuuksia. Uudelleenkäyttö ei ole ongelmatonta, mutta hankkeessa on otettu isoja askeleita ja ensimmäisiä pilottituotteita on jo testausvaiheessa. Saint-Gobainilla tutkitaan myös jatkuvasti uusia kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia ja monet yrityksen tuotteista perustuvat jo tällä hetkellä materiaalien kierrätykseen. 

Petro Lahtinen Woodiolta esitteli yrityksen design-vesikalusteita, jotka valmistetaan metsäteollisuuden sivuvirroista. Woodio on kehittänyt muottiin valettavan biokomposiitin, jolla voidaan korvata keramiikkaa vesikalusteissa. Tuote on kevyt, huoltovapaa, iskunkestävä ja vedenpitävä ja sen hiilijalanjälki on vain murto-osa perinteisen keramiikkatuotteen hiilijalanjäljestä. Woodio suunnittelee parhaillaan myös muita tuotteita, joita materiaalista voitaisiin valmistaa. Suunnittelussa panostetaan kiertotalouden lisäksi estetiikkaan, ja yrityksen tuotteita onkin nähtävillä muun muassa useissa suomalaisissa hotelleissa, minkä lisäsi kiinnostus ulkomaillakin on suurta yrityksen tuotteita kohtaan. 

Simo Hakkarainen Peikko Groupilta puhui tilaisuudessa kiertotaloudesta Peikon tuotteissa. Hakkarainen muistutti tilaisuudessa, että vaikka rakentamisessa käytetäänkin valtavasti materiaaleja, ensimmäiset askeleet rakentamisen päästöjen vähentämisessä ovat helppoja: rakennusmateriaalejen optimoinnissa, uudelleenkäytössä, kierrätettävyydessä ja energiatehokkuudessa on valtavasti potentiaalia. Kaikkien alan toimijoiden tulisi olla siis aloitteellisia ja ottaa kiertotalousratkaisuja käyttöön sekä innovoida yhdessä uusia. Rakennuksen rungon vaikutus elinkaaren päästöihin on suuri. Peikon Deltabeam -tuoteperhe mahdollistaa entistä kevyempien, kestävämpien ja muuntojoustavampien rakenteiden toteuttamisen rakennuksissa. Uudessa Deltabeam Green -tuotteessa on lisäksi käytetty enemmän kierrätysmateriaalia, pienennetty päästöjä logistiikassa ja tuotannossa on käytetty uusiutuvaa energiaa.  

 
Tapahtuma oli osa Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa KIRA-Kioski -hanketta. Hankkeen seuraavat tapahtumat ovat ”Pääkaupunkiseudun kiertotaloutta rakentamassa” 1.6.2021 ja ”Kiertotalous Varsinais-Suomen kiinteistö- ja rakentamisalalla” 8.6.2021. 

Muita julkaisuja ja oppaita

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun