17.5.2022

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”.  RATKI verkostoi rakentamisen kiertotalousosaajat Pirkanmaalla​ – Eero Nippala, lehtori TAMK​  Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteisessä Rakentamisen kiertotalouden TKI-verkosto (RATKI) hankkeessa pyritään kehittämään kiertotaloustavoitteita tukevaa […]

Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

RATKI verkostoi rakentamisen kiertotalousosaajat Pirkanmaalla​ – Eero Nippala, lehtori TAMK 

Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteisessä Rakentamisen kiertotalouden TKI-verkosto (RATKI) hankkeessa pyritään kehittämään kiertotaloustavoitteita tukevaa ekosysteemiä ja liiketoimintaa tunnistamalla rakennusalan tarpeet ja esteet Pirkanmaalla. Eero Nippala nosti esille PK-yritysten ja pienten kuntien tiedon tarpeen kiertotalouteen siirtymisessä. Aihe on noussut merkittävästi esille alkuvaiheen haastatteluissa. Nippala myös näkee kiertotaloudelle merkittävää kasvupotentiaalia. RATKI-hankekaan ei pysy enää pelkästään Pirkanmaan alueella vaan ylittää kuntarajoja alueellisten kiertotalousverkostojen luomisessa. Käytännössä ylijäämämateriaalien synty, varastointi, kierrätys ja hyötykäyttö tapahtuu kuitenkin maakuntaa pienemmillä alueilla. Käynnissä on vielä pilottikohteiden etsintä.  

Kiertotalouskokeilu Tampereen Kyttälässä​ -Tommi Halonen, Tampereen kaupunki, ReCreate​ 

Kiertotaloudessa liian suuren osan huomiosta on saanut maantäyttönä käytetty murskattu betoni, kun potentiaalia olisi valtavasti hyödyntämättä.  Hankkeessa tutkitaan miten betonielementtejä voisi purkaa kokonaisina, rakentaa niistä uusi kohde/kohteita ja saada toimintamallista taloudellisesti kannattavaa. Purkukohde sijaitsee Kyttälässä ja purkamaan päästään, kun kaavamuutos on merkitty.  

Merkintää odottaessa mm. kartoitetaan, miten eri osia voidaan hyödyntää. Halosella oli myös positiivisia kokemuksia toimipaikkakohtaisista hyväksyntä- ja kelpoisuusmenettelyistä ja aktiivista keskustelua käydään jatkuvasti rakennusvalvonnan, ympäristöministeriön sekä Tukesin kanssa.  Lue lisää ReCreate-hankkeesta.

Innovaatioprosessi päälaelleen – moderni innovaatiomalli​ – sarjayrittäjä Riku Kokkonen 

Miten suurin osa uusien tuotteiden tai palveluiden kaupallistamisesta epäonnistuu – ja miksi? Riku Kokkonen totesi, että perinteinen innovaatiomalli perustuu lean start up -metodiin, jossa luodaan tuoteraakile (minimum viable product), jolla tehdään nopeita kokeiluja – ja jotka usein sitten epäonnistuvat. 

Jopa yli 90 % uusista innovaatioista epäonnistuu lanseerauksen kohdalla. Epäonnistuminen johtuu usein siitä, että hypätään ideasta ratkaisuun, eikä omia olettamuksia ole validoitu. Riku ehdottaakin, että aikaistetaan oppiminen ennen tuotteistusta. Moderni innovaatiomalli on systemaattinen menetelmä olettamusten testaamiseen, laadukkaaseen tiedon keräämiseen ja ratkaisun testaamiseen (ilman olemassa olevaa tuotetta).

Menetelmä on haastava, sillä se tarkoittaa 20-30 asiakashaastattelua, joissa ei saa myydä eikä edes kertoa mitä tehdään. Muuten asiakas saattaisi myötäillä ja tuloksiksi saataisiin vääristynyttä tietoa. Sen sijaan on selvitettävä asiakasvalidaatio – mikä on ongelma, tuotevalidaatio – miten ratkaisisi itse ja markkinavalidaatio – onko ongelma ja ratkaisu skaalautuva. Omien olettamuksien testaaminen vaikeaa, mutta vaivan arvoista. Sama menetelmä  toimii myös kehityshankkeiden kanssa.   

Taksonomia ja uudistuva sääntely​ – KPMG​ 

Taksonomian ymmärrys on etu jokaiselle yritykselle – tutustu KPMG:n puheenvuoroon miten ilmasto- ja luontotavoitteet vaikuttavat lakiympäristön muutokseen useissa erilaisissa lainsäädäntökokonaisuuksissa.

Muita julkaisuja ja oppaita

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun