Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”.
RATKI verkostoi rakentamisen kiertotalousosaajat Pirkanmaalla – Eero Nippala, lehtori TAMK
Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteisessä Rakentamisen kiertotalouden TKI-verkosto (RATKI) hankkeessa pyritään kehittämään kiertotaloustavoitteita tukevaa ekosysteemiä ja liiketoimintaa tunnistamalla rakennusalan tarpeet ja esteet Pirkanmaalla. Eero Nippala nosti esille PK-yritysten ja pienten kuntien tiedon tarpeen kiertotalouteen siirtymisessä. Aihe on noussut merkittävästi esille alkuvaiheen haastatteluissa. Nippala myös näkee kiertotaloudelle merkittävää kasvupotentiaalia. RATKI-hankekaan ei pysy enää pelkästään Pirkanmaan alueella vaan ylittää kuntarajoja alueellisten kiertotalousverkostojen luomisessa. Käytännössä ylijäämämateriaalien synty, varastointi, kierrätys ja hyötykäyttö tapahtuu kuitenkin maakuntaa pienemmillä alueilla. Käynnissä on vielä pilottikohteiden etsintä.
Kiertotalouskokeilu Tampereen Kyttälässä -Tommi Halonen, Tampereen kaupunki, ReCreate
Kiertotaloudessa liian suuren osan huomiosta on saanut maantäyttönä käytetty murskattu betoni, kun potentiaalia olisi valtavasti hyödyntämättä. Hankkeessa tutkitaan miten betonielementtejä voisi purkaa kokonaisina, rakentaa niistä uusi kohde/kohteita ja saada toimintamallista taloudellisesti kannattavaa. Purkukohde sijaitsee Kyttälässä ja purkamaan päästään, kun kaavamuutos on merkitty.
Merkintää odottaessa mm. kartoitetaan, miten eri osia voidaan hyödyntää. Halosella oli myös positiivisia kokemuksia toimipaikkakohtaisista hyväksyntä- ja kelpoisuusmenettelyistä ja aktiivista keskustelua käydään jatkuvasti rakennusvalvonnan, ympäristöministeriön sekä Tukesin kanssa. Lue lisää ReCreate-hankkeesta.
Innovaatioprosessi päälaelleen – moderni innovaatiomalli – sarjayrittäjä Riku Kokkonen
Miten suurin osa uusien tuotteiden tai palveluiden kaupallistamisesta epäonnistuu – ja miksi? Riku Kokkonen totesi, että perinteinen innovaatiomalli perustuu lean start up -metodiin, jossa luodaan tuoteraakile (minimum viable product), jolla tehdään nopeita kokeiluja – ja jotka usein sitten epäonnistuvat.
Jopa yli 90 % uusista innovaatioista epäonnistuu lanseerauksen kohdalla. Epäonnistuminen johtuu usein siitä, että hypätään ideasta ratkaisuun, eikä omia olettamuksia ole validoitu. Riku ehdottaakin, että aikaistetaan oppiminen ennen tuotteistusta. Moderni innovaatiomalli on systemaattinen menetelmä olettamusten testaamiseen, laadukkaaseen tiedon keräämiseen ja ratkaisun testaamiseen (ilman olemassa olevaa tuotetta).
Menetelmä on haastava, sillä se tarkoittaa 20-30 asiakashaastattelua, joissa ei saa myydä eikä edes kertoa mitä tehdään. Muuten asiakas saattaisi myötäillä ja tuloksiksi saataisiin vääristynyttä tietoa. Sen sijaan on selvitettävä asiakasvalidaatio – mikä on ongelma, tuotevalidaatio – miten ratkaisisi itse ja markkinavalidaatio – onko ongelma ja ratkaisu skaalautuva. Omien olettamuksien testaaminen vaikeaa, mutta vaivan arvoista. Sama menetelmä toimii myös kehityshankkeiden kanssa.
Taksonomia ja uudistuva sääntely – KPMG
Taksonomian ymmärrys on etu jokaiselle yritykselle – tutustu KPMG:n puheenvuoroon miten ilmasto- ja luontotavoitteet vaikuttavat lakiympäristön muutokseen useissa erilaisissa lainsäädäntökokonaisuuksissa.
