Kestävä kotikunta rakentuu käytännön teoilla

Elämme ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamaa kaksoiskriisin aikaa, joka koskettaa syvästi asuinkeskuksissa asuvien ihmisten ja koko ekosysteemin hyvinvointia. Kaupungeilla ja kunnilla onkin keskeinen rooli tämän kriisin ratkaisemisessa. Kriisiaika vaatii päättäväisiä muutos- ja sopeutumistoimia rakennettuun ympäristöön, sillä kiinteistö- ja rakennusala aiheuttaa jopa noin kolmasosan yhteiskuntamme päästöistä. Nyt kannattaa toimia, jotta kotiseutumme säilyisivät elinkelpoisina ja turvallisina elinympäristöinä kaikille asukkaille, ikään ja yhteiskuntaluokkaan katsomatta.

Näin teet kotikunnastasi ilmasto- ja luontoviisaan: 

  1. Suosi vähähiilistä rakentamista
  2. Mahdollista vähähiilinen ja energiatehokas asuminen
  3. Edistä rakentamisen kiertotaloutta
  4. Lisää viherrakentamista ja luonnon monimuotoisuutta
  5. Vähennä liikenteen päästöjä
  6. Huomioi kestävyyskriteerit hankinnoissa

Suosi vähähiilistä rakentamista

Systemaattinen ilmastotyö alkaa vähähiilisyystavoitteiden asettamisesta, keinojen kartoittamisesta sekä päästölaskennasta. Rakentamisen ohjaaminen on yksi tärkeimmistä kuntien ja kaupunkien käytössä olevista keinoista, joilla vähentää rakentamisen ja kiinteistökannan päästöjä.

Keinoja vähähiiliseen rakentamiseen

Vähähiilisyyden tiekartta: Onko kotikunnallasi vähähiilisyyden tiekartta, ja onko siinä huomioitu rakentamisen osuus vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi? Esimerkiksi Suomen kuudella suurimmalla kaupungilla on päästövähennysohjelmat, jotka sisältävät tavoitteita ja keinoja kestävään kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen. Ohjelmien kattavuus ja seuranta vaihtelevat. Omat ohjelmansa löytyvät myös esimerkiksi Lahden ja Porvoon kaupungeilta. Voit inspiroitua näiden kaupunkien ohjelmista sekä yhdistyksemme jäsenten laatimista hiilitiekartoista tutustumalla alle listattuihin sisältöihin.

Kaavoitus, tontinluovutusehdot ja tonttikilpailutus: Yksi hiilitiekarttoihin kirjattavista konkreettisista keinoista voi olla kiertotaloutta ja vähähiilistä puurakentamista edistävä kaavoitus. Kaupungit ja kunnat voivat käyttää myös kaavavaatimuksia sellaisten toimien vähentämiseen, jotka aiheuttavat turhia päästöjä. Esimerkiksi eksoottiset tiilijulkisivut tai julkisivujen poikkeukselliset muodot voivat tuottaa merkittävästi enemmän päästöjä kuin muut materiaalit tai tehokkaampi tilankäyttö. Tutustu Tampereen esimerkkiin siitä, miten tontinluovutuskilpailu edisti vähähiilistä rakentamista ja kiertotaloutta.

Uudisrakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot: Yksi kaavoituksessa tai tontinluovutusehdoissa käytettävä ohjauskeino voi olla uudisrakennusten hiilijalanjäljen raja-arvojen asettaminen. Helsingin kaupunki on ensimmäisenä Suomessa asettanut uusilla asemakaava-alueilla rakennettaville asuinkerrostaloille hiilijalanjäljen raja-arvon koko rakennuksen elinkaarelle. Tämä on tehokas keino rajoittaa rakentamisen päästöjä vuosikymmeniksi eteenpäin. Voisiko sinun kotikuntasi tehdä saman?

Inspiroidu

Mahdollista vähähiilinen ja energiatehokas asuminen

Hiilijalanjäljen rajoittaminen uudisrakentamisessa vaikuttaa vain tuleviin rakennuksiin. Samaan aikaan on oleellista rajoittaa myös olemassa olevan rakennuskannan päästöjä, josta suurin osa syntyy lämmityksestä.  

Keinoja energiatehokkaaseen asumiseen

Investoinnit hiilineutraaliin kaukolämpöön: 86 % suomalaisten kerrostalojen lämmityksestä tuotetaan kaukolämmöllä. Paikalliset energiayhtiöt toteuttavat tällä hetkellä monilla paikkakunnilla mittavia investointeja, joilla kaukolämmöstä saadaan hiilineutraalia. Tämä murros on elinehto sille, että voimme tulevaisuudessa asua hiilineutraalisti. On tärkeää, että kaupungeissa ja kunnissa pidetään kiinni näiden tärkeiden investointien toteutumisesta.

Energianeuvontapalvelut korjausrakentamiseen: Paikalliset energianeuvontapalvelut taloyhtiöille ovat tärkeässä roolissa auttamassa korjausrakentamisen energiatehokkuuden parantamista. Toimiihan sellainen myös sinun kotiseudullasi?

Kaupunkien ja kuntien vuokra-asuntokannan energiatehokkuus: Omat vuokra-asunnot muodostavat merkittävän osan kaupunkien asuntokannasta. Energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden parantaminen omassa asuntokannassa edistää ilmastotyötä ja näyttää hyvää esimerkkiä myös yksityiselle sektorille.

Inspiroidu

Edistä rakentamisen kiertotaloutta

Olemassa olevaa rakennuskantaa tulisi ajatella arvokkaana omaisuutena ja resurssipankkeina, joita tulee korjata ja vaalia. Mikäli purkaminen on välttämätöntä, materiaalit tulee kierrättää tai uudelleenkäyttää.

Keinoja rakentamisen kiertotalouteen

Kiertotalouden green deal: Kaupungit ja kunnat voivat asettaa konkreettisia tavoitteita luonnonvarojen käytön vähentämiselle ja materiaalien kierron edistämiselle tekemällä kiertotalouden green deal -sitoumuksen. Tekemällä sitoumuksen kaupunki voi viestiä sidosryhmilleen asian tärkeydestä ja kannustaa muita mukaan. Ensimmäinen sitoumuksen allekirjoittaneista kaupungeista on Porvoon kaupunki, jonka kestävää kasvua kiertotalous tukee ja osaltaan myös mahdollistaa.

Kiertotalous mukaan rakennusjärjestykseen: Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 34 § Rakennuksen tai sen osan purkaminen: Mikäli luvan hakijan toimittaman rakennus- ja purkujäteselvityksen perusteella rakennuksessa on käyttökelpoisia rakennusosia, on ne irrotettava uudelleen käyttöä varten rakennuksen purkamisen yhteydessä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.”

Tilamuutosten arviointi: Kiinteistökannan muutostarpeiden arviointiin kannattaa käyttää aikaa ja resurssia. Tilamuutoksilla voi välttää uuden rakentamisen parhaimmillaan kokonaan, ja näin säästää sekä euroja että päästöjä.

Kierrätys ja uudelleenkäyttö: Jos purkaminen on välttämätöntä, siinä tulisi panostaa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden kierrätykseen sekä uudelleenkäyttöön. Esimerkiksi elementtejä voidaan irrottaa kokonaisina ja käyttää uudestaan rakentamisessa. Betonimursketta voidaan puolestaan hyödyntää infrahankkeissa. Kaupunki voi omissa hankkeissaan vaatia kiertotaloutta ja näin näyttää hyvää esimerkkiä laajemminkin.

Seudullinen yhteistyö: Rakennusmateriaalien kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön voi löytyä ratkaisuja tekemällä seudullista yhteistyötä.

Inspiroidu

Lisää luonnon monimuotoisuutta

Asuinalueiden viherrakenteiden lisääminen ja turvaaminen auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja luomaan kestäviä kaupunkeja. Viherrakenteet tukevat luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat turvallisia sekä terveellisiä asuinympäristöjä. Varautuminen on kustannustehokasta verrattuna esimerkiksi tulva- tai myrskyvahinkojen korjaamiseen. Lähiluonto antaa asukkaille myös tärkeitä paikkoja virkistäytymiseen, liikkumiseen ja vaikkapa lemmikkien kanssa ulkoiluun. Luonto on erottamaton osa kaupungin veto- ja pitovoimaa.

Keinoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen

Julkinen sitoumus: Suomen kymmenen suurinta kaupunkia allekirjoitti syyskuussa 2024 sitoumuksen luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Sitoumus näyttää esimerkkiä muille kasvaville kaupungeille luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja vahvistamisesta.

Kestävä aluesuunnittelu: Aluesuunnittelu on kaupunkien ja kuntien tärkein keino luoda asuinalueita, joissa lämpösaarekeilmiö on minimoitu ja tulva- sekä hulevesiriskit on huomioitu. Kaupunkisuunnittelijat voivat päätöksillään varmistaa, että asuinalueilla panostetaan viherrakenteiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä ekosysteemipalvelujen vahvistamiseen.

Kestävä rakennusvalvonta: Rakennusvalvonta ohjaa ja neuvoo kiinteistönomistajia uudis- ja korjausrakentamisessa. Rakennukset on rakennettava tai korjattava viileiksi ja energiaa säästäviksi sekä viistosade- ja kosteusrasitusriskit ymmärtäen. Kiinteistön omistajia voidaan ohjeistaa hulevesien ohjaamisesta sekä kaupunkivihreän merkityksestä. Tonttikilpailuissa voidaan kannustaa kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Tonttikohtaiset viherkertoimen raja-arvot: Kaavoituksessa voidaan ohjata lisäämään vihreyttä määrittelemällä tonttikohtaisen viherkertoimen raja-arvo. Onko tämä ohjauskeino käytössä kotikunnassasi ja onko se tarpeeksi kunnianhimoinen? 

Inspiroidu

Vähennä henkilöliikenteen päästöjä

Liikenteen päästöt ovat nousseet suurimmaksi päästölähteeksi kaupungeissa. Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen on erityisen haastavaa, eikä henkilöautojen päästöjen vähentäminenkään ole edennyt toivotusti. Kaupungit ja kunnat voivat vaikuttaa liikennesuunnittelulla siihen, millaisia liikkumisen keinoja asukkaat valitsevat.

Keinoja henkilöliikenteen päästöjen vähentämiseen

Liikenneinfra kestäville liikkumismuodoille: Liikenneinfran kehittämisessä on panostettava kestäviin liikkumismuotoihin, kuten kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen.

Asuinalueiden saavutettavuus: Aluesuunnittelussa kannattaa huomioida alusta alkaen, että eri asuinalueet ovat saavutettavissa kestävällä tavalla.

Sähköautojen latauspisteet: Sähköautojen latauspisteverkostoa voi täydentää rakentamalla latauspisteitä taloyhtiöiden pihojen lisäksi myös katupysäköinnin yhteyteen.

Inspiroidu

Huomioi kestävyyskriteerit hankinnoissa

Ovathan kestävyyskriteerit kunnossa kotikuntasi hankinnoissa? Hankintatoimella voidaan ohjata vähähiilisempiin, energiatehokkaampiin, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Tärkeää on myös kehittää hankintojen elinkaarikustannusten ja -päästöjen arviointia. Joskus ekologisesti kestävämpi vaihtoehto voi olla hankintavaiheessa kalliimpi, mutta korjaamisen ja huollon näkökulmasta edullisempi.

Inspiroidu

Ota yhteyttä

Onko sinulla kysymyksiä kestävästä rakennetusta ympäristöstä? Tai haluatko keskustella tavoitteista tai keinoista, joilla teet kotikunnastasi ilmasto- ja luontoviisaan? Autamme mielellämme, sillä mielestämme kestävä kotikunta rakentuu käytännön teoilla.

Yhteyshenkilösi

Liina Länsiluoto

Yhteiskuntasuhdepäällikkö

liina.lansiluoto@figbc.fi

+358 40 835 4900

Siirry takaisin sivun alkuun