25.11.2021

Luontokato, ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö – polkuja kestävään tulevaisuuteen

Jussi Nikula, WWF Suomi, puhui Green Building Council Finlandin jäsentilaisuudessa 23.11.2021. ”Kaiken lähtökohtana tulisi olla luonto, joka on elämämme perusta.” Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät suoraan tai välillisesti kestävään ja terveelliseen ruoantuotantoon. Niin kutsuttu Hääkakku-malli asettaa kaiken pohjalle toimivat ekosysteemit, sen päälle yhteiskunnat ja ylimmäiseksi talousjärjestelmät. Kuva visioi siirtymää pois […]

Jussi Nikula, WWF Suomi, puhui Green Building Council Finlandin jäsentilaisuudessa 23.11.2021.

”Kaiken lähtökohtana tulisi olla luonto, joka on elämämme perusta.”

Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät suoraan tai välillisesti kestävään ja terveelliseen ruoantuotantoon.

Niin kutsuttu Hääkakku-malli asettaa kaiken pohjalle toimivat ekosysteemit, sen päälle yhteiskunnat ja ylimmäiseksi talousjärjestelmät. Kuva visioi siirtymää pois sektorikohtaisesta lähestymistavasta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kehitys nähdään erillisinä osina.

Terveytemme riippuu luonnosta

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen kasvattaa riskiämme eläimistä ihmisiin siirtyviin virustartuntoihin. On arvioitu, että suurin osa ihmisten tartuntataudeista on zoonoottisia, eli ne leviävät eläimistä ihmisiin. Monimuotoisuuden heikkenemisen juurisyinä ovat metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus.

Ruokaturvamme riippuu luonnosta

Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotantoamme, erityisesti haavoittuvilla alueilla. On arvioitu, että kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Tämä on todennäköistä, mikäli hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan. Lisäksi 75 % maailman viljelykasveista ja 35 % ruoantuotannon määrästä tarvitsee pölyttäjiä.

Kansainväliset raportit puhuvat suoraan

Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBES arvioi luonnon monimuotoisuuden ja yhteiskunnalle tarjoamiensa ekosysteemipalvelujen tilaa. Raportissaan IPBES toteaa suoraa, että ihminen on pilannut tai hävittänyt suuren osan luonnosta, sen lajeista ja luontotyypeistä.

Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review) taas toteaa, että olemme luoneet vaurautemme luonnon kustannuksella. (SITRAn tuottama synteesi raportin pääkohdista).

The World Economic Forumin raportissa suurimmat taloudellista toimintaa uhkaavat riskit liittyivät ympäristöön ja luontoon.

Maankäytön muutokset ovat suurin yksittäinen uhka

Suurimpia yksittäisiä uhkia ovat esimerkiksi luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, lajien kestämätön hyödyntäminen sekä haitalliset vieraslajit – ja taudit.

WWF:n tavoitteena turvata luonnon monimuotoisuus, pienentää ihmisten ekologista jalanjälkeä, suunnata investointeja kestäviin kohteisiin ja varmistaa luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ja hallinta.

Vaikka kuvassa rakennettua ympäristöä vaikuttaisi esitettävän vain yhdellä osuudella: urban planning, on rakennetulla ympäristöllä laajempi vaikutus hiilijalanjälkemme puolittamiseen. Rakennetun ympäristön päätöksillä vaikutetaan esimerkiksi liikenteeseen: onko kaupunki suunniteltu autoilua suosivaksi.

Pariisin sopimuksen saavuttaminen vaatii noin 70 % vähennyksen suomalaisten hiilijalanjäljessä jo tämän vuosikymmenen aikana.

Kiireellisiä elementtejä ovat kasvispainotteinen ruokavalio, autoilun vähentäminen ja sähköinen liikenne, rakennusten energiatehokkuus ja poltosta riippumaton lämmitystapa.

Ratkaisuna on, että ihmiset, poliittiset päättäjät ja yritykset toimivat yhteistyössä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Esimerkkinä WWF LIFE EconomisE -hanke 2017–2021. Hankkeen tavoitteena oli vähentää päästöjä yhteistyössä rakennusten omistajien, institutionaalisten sijoittajien sekä kaupunkien ja kuntien kanssa.  

Jussi Nikula toimii WWF Suomessa neuvonantajana. Hän käsittelee työssään erilaisia luonnonvarojen käytön kysymyksiä ja niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen ja kestävyyssiirtymän toteuttaminen mahdollisimman hallitusti ja oikeudenmukaisesti on yksi hänen erityisiä kiinnostuksen kohteistaan. Jussille on laaja kokemus erilaisiin poliittisiin prosesseihin vaikuttamisesta, yritysyhteistyöstä sekä kestävyyskysymysten viestinnästä.

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun