Jussi Nikula, WWF Suomi, puhui Green Building Council Finlandin jäsentilaisuudessa 23.11.2021.
”Kaiken lähtökohtana tulisi olla luonto, joka on elämämme perusta.”
Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät suoraan tai välillisesti kestävään ja terveelliseen ruoantuotantoon.
Niin kutsuttu Hääkakku-malli asettaa kaiken pohjalle toimivat ekosysteemit, sen päälle yhteiskunnat ja ylimmäiseksi talousjärjestelmät. Kuva visioi siirtymää pois sektorikohtaisesta lähestymistavasta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kehitys nähdään erillisinä osina.
Terveytemme riippuu luonnosta
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen kasvattaa riskiämme eläimistä ihmisiin siirtyviin virustartuntoihin. On arvioitu, että suurin osa ihmisten tartuntataudeista on zoonoottisia, eli ne leviävät eläimistä ihmisiin. Monimuotoisuuden heikkenemisen juurisyinä ovat metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus.
Ruokaturvamme riippuu luonnosta
Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotantoamme, erityisesti haavoittuvilla alueilla. On arvioitu, että kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Tämä on todennäköistä, mikäli hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan. Lisäksi 75 % maailman viljelykasveista ja 35 % ruoantuotannon määrästä tarvitsee pölyttäjiä.
Kansainväliset raportit puhuvat suoraan
Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBES arvioi luonnon monimuotoisuuden ja yhteiskunnalle tarjoamiensa ekosysteemipalvelujen tilaa. Raportissaan IPBES toteaa suoraa, että ihminen on pilannut tai hävittänyt suuren osan luonnosta, sen lajeista ja luontotyypeistä.
Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review) taas toteaa, että olemme luoneet vaurautemme luonnon kustannuksella. (SITRAn tuottama synteesi raportin pääkohdista).
The World Economic Forumin raportissa suurimmat taloudellista toimintaa uhkaavat riskit liittyivät ympäristöön ja luontoon.
Maankäytön muutokset ovat suurin yksittäinen uhka
Suurimpia yksittäisiä uhkia ovat esimerkiksi luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, lajien kestämätön hyödyntäminen sekä haitalliset vieraslajit – ja taudit.
WWF:n tavoitteena turvata luonnon monimuotoisuus, pienentää ihmisten ekologista jalanjälkeä, suunnata investointeja kestäviin kohteisiin ja varmistaa luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ja hallinta.
Vaikka kuvassa rakennettua ympäristöä vaikuttaisi esitettävän vain yhdellä osuudella: urban planning, on rakennetulla ympäristöllä laajempi vaikutus hiilijalanjälkemme puolittamiseen. Rakennetun ympäristön päätöksillä vaikutetaan esimerkiksi liikenteeseen: onko kaupunki suunniteltu autoilua suosivaksi.
Pariisin sopimuksen saavuttaminen vaatii noin 70 % vähennyksen suomalaisten hiilijalanjäljessä jo tämän vuosikymmenen aikana.
Kiireellisiä elementtejä ovat kasvispainotteinen ruokavalio, autoilun vähentäminen ja sähköinen liikenne, rakennusten energiatehokkuus ja poltosta riippumaton lämmitystapa.
Ratkaisuna on, että ihmiset, poliittiset päättäjät ja yritykset toimivat yhteistyössä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Esimerkkinä WWF LIFE EconomisE -hanke 2017–2021. Hankkeen tavoitteena oli vähentää päästöjä yhteistyössä rakennusten omistajien, institutionaalisten sijoittajien sekä kaupunkien ja kuntien kanssa.
Jussi Nikula toimii WWF Suomessa neuvonantajana. Hän käsittelee työssään erilaisia luonnonvarojen käytön kysymyksiä ja niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen ja kestävyyssiirtymän toteuttaminen mahdollisimman hallitusti ja oikeudenmukaisesti on yksi hänen erityisiä kiinnostuksen kohteistaan. Jussille on laaja kokemus erilaisiin poliittisiin prosesseihin vaikuttamisesta, yritysyhteistyöstä sekä kestävyyskysymysten viestinnästä.
