25.11.2021

Luontokato, ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö – polkuja kestävään tulevaisuuteen

Jussi Nikula, WWF Suomi, puhui Green Building Council Finlandin jäsentilaisuudessa 23.11.2021. ”Kaiken lähtökohtana tulisi olla luonto, joka on elämämme perusta.” Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät suoraan tai välillisesti kestävään ja terveelliseen ruoantuotantoon. Niin kutsuttu Hääkakku-malli asettaa kaiken pohjalle toimivat ekosysteemit, sen päälle yhteiskunnat ja ylimmäiseksi talousjärjestelmät. Kuva visioi siirtymää pois […]

Jussi Nikula, WWF Suomi, puhui Green Building Council Finlandin jäsentilaisuudessa 23.11.2021.

”Kaiken lähtökohtana tulisi olla luonto, joka on elämämme perusta.”

Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät suoraan tai välillisesti kestävään ja terveelliseen ruoantuotantoon.

Niin kutsuttu Hääkakku-malli asettaa kaiken pohjalle toimivat ekosysteemit, sen päälle yhteiskunnat ja ylimmäiseksi talousjärjestelmät. Kuva visioi siirtymää pois sektorikohtaisesta lähestymistavasta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kehitys nähdään erillisinä osina.

Terveytemme riippuu luonnosta

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen kasvattaa riskiämme eläimistä ihmisiin siirtyviin virustartuntoihin. On arvioitu, että suurin osa ihmisten tartuntataudeista on zoonoottisia, eli ne leviävät eläimistä ihmisiin. Monimuotoisuuden heikkenemisen juurisyinä ovat metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus.

Ruokaturvamme riippuu luonnosta

Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotantoamme, erityisesti haavoittuvilla alueilla. On arvioitu, että kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Tämä on todennäköistä, mikäli hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan. Lisäksi 75 % maailman viljelykasveista ja 35 % ruoantuotannon määrästä tarvitsee pölyttäjiä.

Kansainväliset raportit puhuvat suoraan

Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBES arvioi luonnon monimuotoisuuden ja yhteiskunnalle tarjoamiensa ekosysteemipalvelujen tilaa. Raportissaan IPBES toteaa suoraa, että ihminen on pilannut tai hävittänyt suuren osan luonnosta, sen lajeista ja luontotyypeistä.

Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review) taas toteaa, että olemme luoneet vaurautemme luonnon kustannuksella. (SITRAn tuottama synteesi raportin pääkohdista).

The World Economic Forumin raportissa suurimmat taloudellista toimintaa uhkaavat riskit liittyivät ympäristöön ja luontoon.

Maankäytön muutokset ovat suurin yksittäinen uhka

Suurimpia yksittäisiä uhkia ovat esimerkiksi luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, lajien kestämätön hyödyntäminen sekä haitalliset vieraslajit – ja taudit.

WWF:n tavoitteena turvata luonnon monimuotoisuus, pienentää ihmisten ekologista jalanjälkeä, suunnata investointeja kestäviin kohteisiin ja varmistaa luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ja hallinta.

Vaikka kuvassa rakennettua ympäristöä vaikuttaisi esitettävän vain yhdellä osuudella: urban planning, on rakennetulla ympäristöllä laajempi vaikutus hiilijalanjälkemme puolittamiseen. Rakennetun ympäristön päätöksillä vaikutetaan esimerkiksi liikenteeseen: onko kaupunki suunniteltu autoilua suosivaksi.

Pariisin sopimuksen saavuttaminen vaatii noin 70 % vähennyksen suomalaisten hiilijalanjäljessä jo tämän vuosikymmenen aikana.

Kiireellisiä elementtejä ovat kasvispainotteinen ruokavalio, autoilun vähentäminen ja sähköinen liikenne, rakennusten energiatehokkuus ja poltosta riippumaton lämmitystapa.

Ratkaisuna on, että ihmiset, poliittiset päättäjät ja yritykset toimivat yhteistyössä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Esimerkkinä WWF LIFE EconomisE -hanke 2017–2021. Hankkeen tavoitteena oli vähentää päästöjä yhteistyössä rakennusten omistajien, institutionaalisten sijoittajien sekä kaupunkien ja kuntien kanssa.  

Jussi Nikula toimii WWF Suomessa neuvonantajana. Hän käsittelee työssään erilaisia luonnonvarojen käytön kysymyksiä ja niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen ja kestävyyssiirtymän toteuttaminen mahdollisimman hallitusti ja oikeudenmukaisesti on yksi hänen erityisiä kiinnostuksen kohteistaan. Jussille on laaja kokemus erilaisiin poliittisiin prosesseihin vaikuttamisesta, yritysyhteistyöstä sekä kestävyyskysymysten viestinnästä.

Muita julkaisuja ja oppaita

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun