Green Building Council Finland julkaisee kauan odotetun hiilineutraalin rakennuksen ohjeen. Ohjetta on työstänyt yhteisesti FIGBC Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtajisto ja jäsenistö, yhteensä yli 160 rakennusalan ammattilaista. Kirjoittajina ovat toimineet Tytti Bruce-Hyrkäs ja Tiia-Lotta Tuominen, Granlund Oy, sekä Lauri Tähtinen Green Building Council Finlandilta. Lisäksi valmistelutyöhön ovat osallistuneet ohjeen pilotointiin osallistuneet hankkeet ja organisaatiot.
Mitä hiilineutraalilla rakennuksella tarkoitetaan?
Hiilineutraalius on eri asia kuin nollapäästöisyys, jossa kasvihuonekaasuja ei synny lainkaan. FIGBC:n ohjeen mukainen ”Hiilineutraali rakennus” -käsite viittaa rakennuksen hiilineutraaliuteen koko elinkaaren ajalta riippumatta siitä, missä vaiheessa elinkaarta ilmastovaikutukset syntyvät tai kuka ne aiheuttaa. Hiilineutraalin rakennuksen perusperiaatteena on saada rakennuksen koko elinkaaren ilmastopäästöt, päästöjen kanssa vertailukelpoiset ilmastohyödyt ja kompensaatiot tasapainoon.
Tämä tarkoittaa negatiivisten ilmastovaikutusten pienentämistä, eli sekä tuotesidonnaisten että energiankäytön päästöjen minimoimista koko elinkaaren ajalta. Sen lisäksi hankkeessa kasvatetaan kompensaation minimivaatimukset täyttäviä ilmastohyötyjä mahdollisimman paljon. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan ilmastopäästöjen ja -hyötyjen tasapainon saavuttamiseksi.
FIGBC:n ohjeen tavoitteena on, että sidosryhmien on mahdollista ymmärtää mihin hiilineutraaliusväite perustuu ja varmistua sen uskottavuudesta. Siksi hiilineutraaliusväitteen esittäjän on aina perusteltava väitteensä riittävästi ja avattava läpinäkyvästi sitä, mihin väite perustuu.
Rakennuksen ilmastohyötyjen periaatteet
Ohje ottaa kantaa myös rakennusten potentiaalisiin ilmastohyötyihin. Ohjeessa rakennuksen ilmastohyödyiksi katsotaan ylimääräisen uusiutuvan energian myynti, tekniset hiilivarastot (tietyin reunaehdoin), sekä tontilla kasvavaan puustoon sitoutuva hiili.
Ilmastohyötyjen hyödyntämiseen hiilineutraaliuden tavoittelussa on suhtauduttava varauksella, sillä niiden arviointiin liittyy vielä monia haasteita. Merkittävimmät epävarmuudet liittyvät ilmastohyötyjen lisäisyyteen, pysyvyyteen, todennettavuuteen ja kaksoislaskennan välttämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että useimpia tunnistettuja ilmastohyötyjä ei voida rinnastaa päästövähennyksiin eivätkä ne ole päästövähennysten kanssa saman arvioisia.
Hiilineutraaliuden tavoittelun näkökulmasta rakennuksen potentiaalisia ilmastohyötyjä ja niiden uskottavuutta tulee arvioida samoilla periaatteilla kuin ulkoisia kompensaatioita, ohjeessa todetaan.
Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden luotettavuus
Nyt julkaistua ohjetta täydentää aiemmin julkaistu ohje ”Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla”. Sen mukaan päästökompensaatioiden tulisi aina olla vasta viimeinen keino päästövähennysten ja ilmastohyötyjen jälkeen ja omat päästöt on laskettava uskottavasti ja yleisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti.
Lisäksi kompensaatioilla tulisi aina olla todellinen ilmastovaikutus, eli kompensaatiokäyttöön hankitut päästövähennykset tai poistot todella toteutuvat ja ne pystytään todentamaan. Kompensoinnista on myös aina viestittävä läpinäkyvästi, avoimesti sekä todenmukaisesti.
Luotettavan hiilineutraaliusväittämän laadinta
Hiilineutraaliusväitteen yhteydessä olisi aina kerrottava avoimesti ja läpinäkyvästi käytetyt menetelmät, rajaukset ja poikkeamat.
Nyt julkaistu ohje organisaation oman toiminnan arviointiin ja hiilineutraaliusväittämän tekemiseen on jaettu selkeisiin aihealueisiin ja se kattaa hiilijalanjäljen arvioinnin, vertailun, sekä kuinka energiankäyttö, ilmastohyödyt ja kompensaatio tulisi kuvata.
Lisätietoja
Lauri Tähtinen
Kehityspäällikkö, Green Building Council Finland
lauri.tahtinen(at)figbc.fi
Tytti Bruce-Hyrkäs
Vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja, Granlund Oy
FIGBC Rakentaminen-toimikunnan puheenjohtaja
tytti.bruce-hyrkas(at)granlund.fi
