ARVO-hankkeen hankekumppaneista Aalto-yliopiston, Espoon ja Vantaan kaupungin ja Green Building Council Finlandin sekä liitännäispartnereista Lahden ja Porvoon kaupunkien sekä Jyväskylän yliopiston edustajat matkasivat perehtymään Tampereen ja Jyväskylän luontotyöhön.
Tampere haluaa olla tunnettu luonnon monimuotoisuustyöstään
Tampereen kaupungin toimet luontokadon ehkäisemiseksi on koottu luonnon monimuotoisuusohjelmaksi, toteuttamaan kaupungin 2030 strategiaa. Siispä esimerkiksi yleiskaavan pääteemat ovat johdettu kaupungin strategisista tavoitteista.
Tampereella onkin tunnistettu alueet, jotka eivät ole yleiskaavan pääteemojen osalta kestävää kaupunkiympäristöä ja joiden kaupunkivihreää on kehitettävä. Alueille on osoitettu kaavamääräys, jonka tavoitteena on lisätä kasvillisuutta ja vettä läpäisevää viherpeitteistä maanpintaa.
Kantakaupungille laaditaan parhaillaan luontotyyppiselvityksiä – mukana ovat myös uudet rakennetun ympäristön luontotyypit, kertoi projektiarkkitehti Mirkka Katajamäki. Lisäksi käynnissä on puulajikoe, jossa selvitetään ilmastollisesti kestäviä puulajeja. Katajamäki lupasi, että kertyvä tieto tullaan julkistamaan yleiseen käyttöön.
Tampereen luonnon monimuotoisuusohjelmalla on kuusi päätavoitetta ja nyt seitsemänneksi on ehdotettu luontojalanjäljen pienentäminen. Tampere laski oman luontojalanjälkensä yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa ensimmäisenä kaupunkina vuonna 2024.
Lue lisää:
- Tampereen hiili- ja luontojalanjäljet on laskettu: elintarvikehankinnoilla suurin luontojalanjälki
- Tampereen luonnon monimuotoisuus (LUMO) -ohjelma (pdf)
MUST Monilajinen siirtymä
Apulaisprofessori Nora Fagerholm Turun yliopistosta ja Maria Hällfors, ilmastonmuutosekologian dosentti ja SYKEn erikoistutkija, perehdyttivät opintomatkalaiset käynnissä olevaan MUST-hankkeeseen. MUST (enabling multispecies transitions) luo monilajisen siirtymän edistämiseksi käsitteistöä, tietoa ja käytännön työvälineitä.
Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joilla kaupunkialueiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyys perustuisi sekä ihmisten että muiden lajien yhtäaikaiseen huomioimiseen.
Suomessa Turun yliopiston Yliopistonmäen, Tampereen yliopiston Hervannan ja LUT-yliopiston Skinnarilan kampuksilta on valittu piha-alueet hankkeen case-kohteiksi.
Kaupunkikierroksilla Tampereella nähtiin monta oivallusta
Iltapäivästä tutustuttiin Tampereen kohteisiin kolmella rinnakkaisella kaupunkikierroksella.
Ensimmäinen kierros kulki reittiä Eteläpuisto – Hämeenpuisto – Näsinpuisto – Maisemasilta – Tammerkoski. Reitillä tutustuttiin kokeilussa oleviin uusiin katu- ja puistopuulajeihin. Myös ”jättömaalle” kylvetty niitty sai kiitosta. Lukuisia niittyjä on perustettu yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa, kertoivat tamperelaiset.
Reitti kuljetti matkaajat läpi Hämeenpuiston, joka asemakaavan myötä muuttuu katualueesta puistoksi, Näsinpuiston, jota ilahduttivat viherkatokset ja lapsille suunnattu Tiitiäisen satupuisto, sekä yli Näsin puistosillan, jossa sillan päälle toteutetuissa kasvillisuusaltaissa on monimuotoinen lajisto. Maisemasilta päätettiin toteuttaa, kun pelkkiin purkukustannuksiin verraten maltillisella lisäkustannuksella oli mahdollista muuttaa silta upeaksi kevyen liikenteen keitaaksi, josta ihailla kansallismaisemaa.
Bongaa missä Rakennetun ympäristön luontotyyppi, ”Ryty” luuraa! Kuvaan livahti niitä muutama mukaan.
Toinen kaupunkikierros kierrettiin Tammerkoski – Maisemasilta – Ranta-Tampella – Rongankadun pyöräkadulle päätyen. Valtatie 12 tunneloinnin jälkeen tarpeettomaksi jääneen sillan purkamisen sijaan tehtiinkin kevyen liikenteen yhteys. Maisemasillalla on monipuolista kasvillisuutta ja pyritty löytämään lajeja, jotka kestävät tuulisia olosuhteita. Rongankadulla poistettiin valtaosa pysäköintipaikoista ja rakennettiin pyörätie. Muutoksessa kiitosta sai se, että noin satavuotiaat lehmusrivit oli onnistuttu säästämään.
Kolmas kaupunkikierros kuljettiin kaupunkipyörillä reittiä Viinikanlahti – Hatanpään arboretum – Vihiojan haukikosteikko. Vihiojanpuisto, jossa Vihioja kulkee, toimii ekologisena yhteytenä. Vihiojan yhteyteen puistoon on rakennettu hauille lisääntymispaikka, jonka on tarkoitus kasvattaa Pyhäjärven heikentynyttä haukikantaa. Kiinnostavaa oli myös erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin esiintymä ja elinympäristö Nekalassa.
Seuraavan päivän bussikierroksella tutustuttiin vielä ARVO-hankkeen pilottialueena toimivaan Ojala II:een, sekä Mossin puistokatuun, Nallenpuiston uoma- ja puistokunnostukseen sekä Kalevan kaupunkiniittyyn.
ARVO-hankkeen pilottialueena toimivassa Ojalassa luodaan uutta asuinaluetta keskelle metsää. Haasteena on tasapainoilu palveluiden kannalta riittävän kokoisen asukasmäärän ja luonnonläheisyyden säilyttämisen välillä. Alueellinen viherkerroin -työkalulla saadaan asetettua numeerisia tavoitteita myös viherrakenteelle ja siten vertailtua ja perusteltua erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja.
Nallenpuiston hulevesikosteikko on monihyötyinen luontopohjainen rakenne, joka on rakennettu vanhan pelikentän ja suoran avo-ojan paikalle. Alueen suunnittelussa on huomioitu kiertotalous: paikalla aiemmin olleen hiekkakentän materiaaleja on hyödynnetty ketokumpareina.
Mielenkiintoista oli myös, että Kalevan kaupunkiniityn alueelta talteen kerättyjä sammalia oli säilytetty talven yli koululaisten hoivassa läheisessä peruskoulussa – lapset olivat näin päässeet mukaan kaupunkiniityn perustamiseen.
Jyväskylä on viherrakenteen suunnittelun pioneeri
Jyväskylä on ollut viherrakenteen suunnittelussa todella kärkijoukoissa: jo 2000-luvun alussa kaupunki siirtyi systemaattisiin luontoselvityksiin ja laati viherpolitiikan, joista on saatu resursseja ja selkänojaa luontotyöhön.
Jyväskylän Kaupunkiluontosuunnitelma (Urban Nature Plan) tehdään ennallistamisasetuksen myötä ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2027.
Uusi termi: kaupunkihiljainen = alle 40 dB alueet
Jyväskylässä Seminaarinmäen puutarhakierroksella tutustuttiin alueen historiallisesti arvokkaaseen kasvitieteelliseen kokoelmaan sekä kampuksen viheralueilla tehtävään kestävyystyöhön. Oppaana meillä oli Jyväskylän yliopiston puutarha-asiantuntija, kasvitieteellisen puutarhan suunnittelija Hanna Keljo.
Tourujoen luontopolku kulkee aivan kaupungin sydämessä, mutta on onnistuneesti ulkoilijoita houkutteleva ja rehevä luontokohde.
Puutarhakadulle toteutettu ”Green street” on sittemmin toiminut mallina myös muille katukohteille. Neljän korttelin mittaisella kadulla on testissä erilaisia pintamateriaaleja, kasvualustoja ja nurmikiveyksiä. Istutukset on toteutettu dynaamisina. Puutarhakadulla nähtiin käytännössä, kuinka hulevesien hallintaa toteutetaan vihreän infrastruktuurin keinoin ja samalla lisätään kaupunkivihreää.
Opintomatkan viimeinen päivä sisälsi Kehä Vihreän kierroksen. Kehä Vihreä on uudenlainen keskuspuisto, jossa kehämäinen muoto tuo viheralueiden virkistys- ja liikkumismahdollisuudet lähelle kaikkia kaupunkilaisia.
Kierros aloitettiin Kankaanpuiston metsäleikkipaikasta, joka on rakennettu luonnonmateriaaleista. Viereiset alueet on metsitetty ja alueella on säästetty ja istutettu puustoa mm. liito-oravien takia. Alue on myös lepakoiden saalistusympäristöä, joten vain pääreitti on valaistu.
Kankaan kaupunginosa sijaitsee lähellä Tourujoen virkistys- ja luonnonsuojelualuetta. Kaupunki on päättänyt kunnostaa Tourujoen mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan alueen tehdaskäytön päätyttyä 2010-luvun alussa. 2026 valmistuvalla työllä halutaan vastata laajemman siniverkoston hallinnan tarpeisiin, mahdollistaa vaelluskalojen nousu ja lisääntyminen sekä tuoda alueelle viihtyisyyttä niin visuaalisen ympäristön kuin äänimaailmankin kautta.
Kokemuksia alueellisen viherkertoimen pilotoinnista
Yli 40 osallistujaa antoi myös mahdollisuuden vertailla kokemuksia alueellisen viherkertoimen piloteista. Keskustelussa jaettiin oivalluksia ja pohdittiin, toimisivatko työkalun tuottamat viherrakenteen numeeriset lukuarvot liikenneinfran ja asuntotuotannon numeeristen tavoitteiden rinnalla. Vaikuttavuusarvioinnin tulokset tullaan julkaisemaan syksyllä.
Lataa matkaraporttimme ja katso kuvat kohteista! (pdf)
ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (10/2023-12/2025) vahvistetaan viherrakennetta ja tunnistetaan sen tuottamia arvoja tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki. Hankekumppaneina toimivat Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki ja Green Building Council Finland.
Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Lue lisää ARVO-hankkeesta.
