Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä
Rakennusalan ilmastovaikutuksia ovat ryhtyneet ohjaamaan sekä julkiset että yksityiset toimijat.
Rakennusten energiankulutusta on ohjattu jo pidempään, ja myös rakennusten hiilijalanjälkilaskentaan on kehitetty standardeja, menetelmiä ja ohjelmistoja. Esiin on noussut tarve muodostaa näkemys myös alueiden ilmastovaikutuksista. Rakennetun alueen ilmastovaikutusten laskennan haasteiksi on tunnistettu esimerkiksi laskennassa huomioitavien asioiden rajaus, laskentaperusteet ja hiilineutraaliusväittämän tekemisen perusteet.
Tämän määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle. Tätä määritelmää voidaan hyödyntää hiilineutraaliusväittämän tekemisen lisäksi myös alueen hiilijalanjälki- ja ilmastohyötyvaikutusten ohjaamiseen ja vertailuun erilaisten aluerakentamisvaihtoehtojen välillä. Tämän määritelmän laatimisen pohjana on hyödynnetty kansallisia olemassa olevia menetelmiä ja ohjeita, kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä sekä kansainvälisiä menetelmiä. Tämä määritelmä seuraa FIGBC:n julkaisemaa Hiilineutraali rakennus -ohjetta, joka poikkeaa kansallisista menetelmistä.
Tämä määritelmä on laadittu vuosien 2022 ja 2023 aikana FIGBC:n Alueet -toimikunnan asiantuntijoiden yhteistyönä ja laajaa osaamista hyödyntäen. Määritelmää on simuloitu luonnosvaiheessa keväällä 2023 kaavahankkeiden yhteydessä Keravalla, Vantaalla ja Espoossa. Näiden palautteiden perusteella määritelmää on tarkennettu tarvittavilta osin. Määritelmää laadittaessa talonrakentamisen päästölaskentaan on olemassa selkeät standardit ja menetelmä, mutta esimerkiksi infrarakentamisen laskentamenetelmä on vasta kehittymässä. Määritelmää päivitetään, jos myöhemmin päivitysten myötä tulee tämän määritelmän ja menetelmien suhteen esille suuria ristiriitoja.
