Green Building Council Finland

Pääkaupunkiseudun kiertotalous rakentuu yhteisvoimin

HSY ja FIGBC yhdistivät voimansa ja järjestivät CIRCuIT ja Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamiskeskittymä -hankkeiden yhteistyönä rakentamisen kiertotalouden edistämiseen keskittyvän etätapahtuman kesäkuun alussa. Seminaarissa kuultiin monipuolisia puheenvuoroja sekä hankkeiden ajankohtaisista aiheista että kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten edustajilta.

Tapahtuma käynnistyi kaupunkien edustajien puheenvuoroilla. Mira Jarkko Helsingin kaupungilta aloitti esittelemällä pian lanseerattavan Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelman. Klusteri keskittyy löytämään rakentamisen kiertotalouden mahdollisuuksia ja ratkaisuja pääkaupunkiseudulla ja luomaan markkinaehtoista kiertotaloustoimintaa ja sitä kautta löytää kriteereitä kilpailutukseen.

Vuonna 2024 Keravan asuntomessuilla korostuu kestävä rakentaminen ja liikkuminen, kertoi Johanna Kuusisto. Kiertotalouden toteuttaminen on aloitettu asemakaavoituksesta ja yleissuunnittelusta. Tavoitteena on saada sekä alueen energiajärjestelmät että energian käyttö näkyväksi. Kiertotalousaiheet jatkuvat rakentamisesta myös rakennetun ympäristön käyttövaiheeseen, jossa huomioidaan myös vesi ja ruoka. Alueella toimii Jalotus ry, jonka kanssa kiertotalousaiheita on kehitetty. Ruoka ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan alueelle suunnitellussa ruuantuotannossa, perustettavassa viljelyosuuskunnassa sekä jokivarren luontoympäristön tukemisessa. Liikkuminen alueella tulee keskittymään pyöräilyyn, junaan sekä jo käytössä oleviin sähköbusseihin.

Espoon Keran kaupunginosan kiertotaloudesta kertoi Emmi Kauhanen. Kerasta tehdään kiertotalouteen ja digitaalisuuteen perustuva kaupunginosa tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimijat halutaan mukaan hyvissä ajoin, toiminnallisuuksien kehittäminen on käynnissä tämän vuoden loppuun asti. Alueelle luodaan myös oma ilmastotiekartta.

Tuoretta tutkimustietoa rakennuskannan käytöstä ja materiaalivarannoista

Mario Kolkwitzin (Tampereen yliopisto) Vantaata koskevan tutkimuksen mukaan uusia asuntoja rakennetaan paljon, kun taas purettavat kohteet ovat toimistoja ja varastoja. Kiertotalouden mukaisesti tulisi nykyistä tarkemmin tarkastella, voiko nykyistä rakennuskantaa käyttää jatkossa purkamisen sijaan. Lisäksi Kolkwitz toi esiin, että kaupunkirakenne ei voi hajautua äärettömästi, joten on tunnistettava tiivistettävät alueet, ja uusien rakennusten suunnittelussa on huomioitava tulevaisuuden muutosten mahdollistaminen. Kolkwitz sekä Tapio Kaasalainen jatkoivat vielä rakennusmateriaalimääriin liittyvästä tutkimuksestaan, jossa on selvitetty nykyisten rakennustyyppien runkomateriaalit (betoni, tiili, puu, teräs), sekä kuinka nämä määrät suhtautuvat uusien rakennettavien rakennusten materiaalimääriin.

Innovatiiviset rakentamisen kiertotalousratkaisut esittelyssä

Kahdessa kohde-esittelyssä tutustuttiin Solwersin Itä-Pasilan hankkeeseen sekä Arkkitehtuuritoimisto Tallin ja Sitowisen konseptiin Ala-Malmilla sijaitsevan Karviaistie 12:n peruskorjauksesta ja korottamisesta.

Itä-Pasilassa pyritään kierrättämään koko kortteli ja sijoittamaan alueelle liiketilaa, asuntoja ja toimistoa. Hankkeessa ei haeta pelkästään rakentamisen kiertotaloutta, vaan kaikki kestävän kehityksen osat huomioidaan: ekologisen kestävyyden osalta keskitytään uusiutuvaan energiaan ja ekotehokkaaseen tuotantoon, sosiaalisen kestävyyden osalta yhteisöllisyyteen, hyvään asuin- ja työympäristöön ja taloudellisen kestävyyden osalta materiaalien kierrätykseen. Useat kiinteistönomistajat ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa konseptia kohtaan ja sitä on tarkoitus monistaa muuallekin Suomeen sekä Ruotsiin.

Karviaistie 12:n arkkitehtuurikutsukilpailussa Arkkitehtuuritoimisto Talli ja Sitowise ovat luoneet konseptin, jossa on hyödynnetty myös rakennesuunnitteluosaamista rakennejärjestelmän kehityksen osalta. Hillityllä arkkitehtuurilla pyrittiin ajattomaan ja siten visuaalisesti kestävään rakentamiseen. Rakennejärjestelmässä nykyinen kirjahyllyrunko säilytetään, uusille kerroksille tehdään omat perustukset rakennuksen ulkopuolelle ja ne sulautetaan rakennuksen julkisivuun. Tätä konseptisuunnitelmaa voidaan monistaa myös muihin samankaltaisiin hankkeisiin.

HAMK:n Markku Raimovaara esitteli opiskelijoiden ideointityön tuloksia, jossa haettiin esteettisesti laadukkaita ja monistettavia konsepteja purettavan betonielementtirakennuksen rakenteiden uudelleenkäyttöön. Voittaneen idean mukaan nykyisen rakennuksen rungossa on toisteisuutta, jota hyödynnetään käyttämällä paikallavaletut sisäseinät sekä ontelolaatat ja täydennetään niitä puurakenteilla (työstä Yle-uutinen). Jaetulla toisella sijalla palkittu konseptissa oli kehitetty monenlaiseen rakentamiseen soveltuva modulaarinen tilaelementti, joka on valmistettu puretuista elementeistä tehdasolosuhteissa. Samaa modulaarisuus-ajatusta oli käytetty kolmannessa palkitussa työssä, jossa moduulit soveltuvat esimerkiksi harrastekäyttöön, mikä vastaa jo alkaneeseen asuntojen ja tilojen käytön murrokseen.

Spolia design Oy:n Petri Salmi korosti esityksessään rakennusosien uudelleenkäytön lähes olematonta markkinaa ja toi esiin, että rakennuksessa on kuitenkin rungon lisäksi valtavasti muitakin materiaaleja uudelleenkäytettäväksi. Avaimena on rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien sitoutuminen sekä tavoitteiden konkretisoiminen ennen purkuvaihetta. Purettavan materiaalin arvokysymystä Spolialla on pohdittu myös negatiivisen myyntihinnan kannalta eli purkukustannusten vähenemisenä.

Aapo Räsäsen diplomityön tämänhetkisten tulosten perusteella uudelleenkäytettävää tiiltä kyllä löytyy, ja tässä tutkimuksessa on kehitetty menetelmiä purettujen tiilten käytettävyyden tunnistamiseen: historiatietojen avulla päättely, alkuimunopeuden testaus, ultraääni- ja ohuthietestit. Testausten tulokset tullaan julkaisemaan Räsäsen diplomityössä.

Uusia monivuotisia tutkimushankkeita aluillaan

Satu Huuhka kertoi ReCreate -hankkeesta, joka on kokonaisten betonielementtien uudelleenkäytön tutkimus (reusing prefabricated concrete for a circular economy). Hankkeen osakokonaisuuksiin kuuluu teknologioiden, liiketoiminnan, lainsäädännön, työn tekemisten tapojen ja ympäristövaikutusten näkökulmat. Viiden Euroopan maan yhteinen hanke, jonka tuloksia viestitään vielä useampiin maihin. Koerakentamispilotteja tehdään Suomessa, Ruotsissa, Saksassa sekä Hollannissa. Hanke jatkuu maaliskuuhun 2025 asti.

Suuriin ja erityisesti mineraalisiin rakennusjätevirtoihin keskittyvä ICEBERG -hanke, joka kestää vuoteen 2024. Suomessa hankkeessa on mukana VTT (tilaisuudessa puhunut Margareta Wahlström) ja Purkupiha Oy, ja suomalainen osahanke keskittyy purkupuun kierrätysratkaisuihin. Tässäkin hankkeessa tehdään suljettujen kiertojen DEMO-tarkasteluja purkamisesta ja rakentamisesta.

Rakennusosien uudelleenkäyttöä, muunneltavia asuntoja ja uusia verkkotyökaluja

Purkukohteista rakennusosien uudelleenkäyttöön ohjaamisen perusteella Kierrätyskeskus on luonut toimivia tapoja purkukohteiden materiaalien uudelleenkäyttöön. Kierrätyskeskuksen Jenni Särmän mukaanpilottien perusteella on todettu, että materiaalin vastaanottajan toimesta (tässä tapauksessa Kierrätyskeskuksen) tehty erillinen irtaimen ja rakennusosien kartoitus on tarpeellinen, turvallisuus- ja vastuukysymykset on käsiteltävä hankeosapuolien kanssa sekä sovittava yhteiset pelisäännöt. Digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää nykyistäkin paremmin. Suurimmat päästösäästöt aiheutuvat sähkö- ja elektroniikkalaitteista.

CIRCuIT:n haastattelututkimuksessa on selvitetty esteitä sisäisesti muunneltavien asuinkerrostalojen kehittämiselle Tanskassa ja Suomessa. Yllättävimpänä yhtäläisenä esteenä on, että kuluttajilla ei ole kysyntää muunneltaville asunnoille. Tämän kysynnän herättämiseksi on luotu virtuaalinen asuntotesti.Jyrki Tarpio esitteli kehitettyä asuntosarjaa, jossa oli hyvin monipuolisesti käytetty 102 m2 tilaa useissa eri asuin- ja työtilaratkaisuissa. Yhteenveto julkaistaan tieteellisessä artikkelissa myöhemmin tänä vuonna. Tutkimus ei ole vielä valmis, joten esitys ei ole mukana tallenteessa.

CIRCuIT-hankkeen Henna Teerihalme esittely hankkeessa kehitettäviä työkaluja, joilla voidaan edistää kiertotalouden näkyvyyttä sekä kiinnostavuutta. Atlaksessa tullaan esittämään karttamuodossa kiertotalouteen liittyvää tietoa, Wikiin lisätään aiheeseen liittyviä artikkeleita ja sanastoa, numeerisia indikaattoreita kehitetään kolmen eri indeksin puitteissa (esim. kiertotalousaste, rakennusten käyttöaste, kiertotalouden mukaisten uudisrakennusten osuus). Tilaisuuden osallistujat pääsivät vaikuttamaan kyselyn avulla näiden työkalujen kehitykseen.

Kokonaisuudessaan päivä antoi paljon pureksittavaa niin tutkimustulosten kuin käytännön kiertotaloustoimien esittelyn osalta. Ifa Kytösaho Vantaan kaupungilta kokosi päivän huomiot yhteen todeten, että on mahtavaa kuinka paljon kiertotaloudessa alalla tällä hetkellä tapahtuu ja tilaisuudessa esitelty laaja kehitystyö antoi paljon syötteitä myös Vantaan kaupungin jo ennestään laajaan kiertotalouden kehittämistyöhön (Katso Ifan esitys tallenteelta!). Yhteistyö jatkuu sekä CIRCuIT- että  KIRA-Kioski-hankkeiden merkeissä. FIGBC kutsuu kaikki asiantuntijat mukaan Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten LinkedIn-ryhmään. CIRCuITin aiheista kuulet muun muassa sähköpostilistalta, johon voi liittyä CIRCuITin nettisivuilla.

Tapahtuman esitykset

Katso koko seminaarin tallenne Vimeosta!

Pääkaupunkiseutu rakentaa kiertotaloutta

• Helsingin kiertotalousklusteri käynnistyy – Helsingin kaupunki, Mira Jarkko – esityskalvot

• Keravan asuntomessujen teemana kiertotalous – Keravan kaupunki, Johanna Kuusisto – esityskalvot

• Kiertotalouden kehittäminen Kerassa – Espoon kaupunki, Emmi Kauhanen – esityskalvot

Minkälaista rakennuskantaa korjataan ja puretaan lähitulevaisuudessa?

• Spatial construction and demolition patterns and the natural transformation capacity of buildings in Vantaa Mario Kolkwitz, Tampere university – esityskalvot

• Quantifying building material flows and reserves in Vantaa Tapio Kaasalainen & Mario Kolkwitz, Tampere university – esityskalvot

• Korjaamista purkamisen sijaan Itä-Pasilan toimitilakiinteistöissä – Solwers Oyj, Leif Sebbas – katso esitys seminaaritallenteelta

• Korjaamista purkamisen sijaan Karviaistien kerrostaloissa – Lassi Mustonen, Talli Oy ja Heikki Aronen, Sitowise – esityskalvot

Kuinka rakennusten osat saadaan kiertoon?

• Betonielementtitalon uusi elämä – hackathonsarjan tuloksia, Markku Raimovaara, HAMK – esityskalvot

• Spolia on purettujen materiaalien uudelleen käyttöön erikoistunut asiantuntijaorganisaatio, Spolia Design Oy, Mikko Piitulainen – esityskalvot

• Tiilien uudelleenkäytettävyyden tunnistaminen Aapo Räsänen, Tampereen yliopisto – esityskalvot

• ReCreate hanke tutkii betonielementtien uudelleenkäyttöä, Satu Huuhka, Tampereen yliopisto – esityskalvot

• ICEBERG-hankkeessa kehitetään ratkaisuja rakennusjätteiden kierrätykseen, VTT, Margareta Wahlström – esityskalvot

Uudet kiertotalousratkaisut ja -palvelut kira-alalla

• Purkukohteiden uudelleenkäyttökokeilut & ympäristösäästö, Jenni Särmä, Suunnittelija, Kierrätyskeskus Oy – esityskalvot

• CIRCuIT – rakentamisen kiertotalouden verkkotyökalut Henna Teerihalme, HSY – esityskalvot

• Rakentamisen kiertotalous Vantaalla ja seminaarin havaintojen yhteenveto, Vantaan kaupunki, Ifa Kytösaho – katso Ifan esitys seminaaritallenteen lopusta.

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Lisätietoja Kestävän kehityksen asiantuntijat Visa Kivisaari ja Ella Lahtinen, etunimi.sukunimi(at)figbc.fi.

Osallistu ja kerro omasta osaamisestasi, työstänne ja jaa tietoa hankkeemme tapahtumissa muille alan toimijoille. Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Liity myös hankkeessa perustettuun LinkedIn-ryhmään.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Viherpesun ja kauniiden puheiden aika on ohi – joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia vaatii koko alalta nopeita muutoksia – ja tarjoaa siihen myös ohjeet

18.9.2021
Lehdistötiedote 18.9.2021 Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutoksiin sopeutumisessa kiinteistö- ja rakennusalalta vaaditaan entistä parempaa tekemistä. Ala tuottaa noin kolmasosan Suomen päästöistä ja nyt joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia peräänkuuluttaa nopeita toimia

BuildingToCop26 – Kohti YK:n ilmastokokousta

16.9.2021
YK:n ilmastokokous, eli COP26 järjestetään 31.10. – 12.11.2021 Glasgowssa. #BuildingToCOP26 projektiorganisaatio, johon kuuluvat mm. World Green Building Council, C40 Cities, The World Business Council for Sustainable Development (WBCSD),C40 Cities, GlobalABC,

Net Zero Carbon Buildings -sitoumus laajenee materiaaleihin ja sen allekirjoittajiksi haetaan alan kunnianhimoisimpia edelläkävijöitä

15.9.2021
Lehdistötiedote COP26 Ilmastokokouksen lähestyessä World Green Building Council (WorldGBC) päivittää kiinteistöjen hiilineutraaliin energiankäyttöön tähtäävän sitoumuksen, Net Zero Carbon Buildings Commitmentin. Jatkossa sitoumus kattaa myös tuotesidonnaiset päästöt.  WorldGBC on julkaissut päivitetyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumuksen. Aiemmin

Ympäristöviikko vähähiilistä rakentamista edistämässä – Jakamalla oivalluksia hyödymme kaikki

10.9.2021
Me Skanskalla olemme asettaneet tavoitteeksemme olla hiilineutraaleja vuoteen 2045 mennessä. Jotta tavoitteemme voidaan saavuttaa, pyrimme tuomaan hiiliviisauden osaksi jokaisen skanskalaisen arkea. Se tapahtuu esimerkkien avulla, minkä vuoksi järjestämme tänä vuonna

Työpaja: EU Policy Whole Life Carbon Roadmap

10.9.2021
Tervetuloa FIGBC:n EU Policy -tiekartan Teams-työpajaan, jossa esittelemme jäsenillemme tiivistelmän uunituoreesta WGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap luonnoksesta. Tutustu tiivistelmään jo etukäteen: BuildingLife Roadmap Consultation -tiivistelmä_07092021 Dokumentti on osa

Yhdyskuntajätteistä lajitellaan alle puolet – tilaa kehitykselle on paljon

27.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti,

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksestä

25.8.2021
FIGBC tukee ympäristöministeriön asetusta ilmastoselvityksen tuomiseksi osaksi uudis- ja korjausrakentamista. Mielestämme rakentamisen koko elinkaaren päästöjen vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Rakennushankekohtainen arviointi sekä myöhemmin asetettavat raja-arvot ovat oikeita ja kannatettavia

Kerro kiertotalousratkaisuistasi!

23.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalousratkaisuja ei aina osata tilata, sillä niistä ei ole riittävästi tietoa tai yritysten palveluita tunneta. Vastaa Markkinakatsauksemme kyselyyn, me nostamme parhaat ratkaisut esiin ja tuomme tekijät ja

#BL Leaders Forum 3: Toimintaohjelman julkistus

20.9.2021
Tapahtumassa julkaistaan #BuildingLife Toimintaohjelma hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön. Toimintaohjelma asettaa tavoitteet Suomen KIRA-alalle hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja tarjoilee alan eri toimijoille kattavan toimenpidelistan oman toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Toimintaohjelma julkaistaan luonnosversiona jonka tarkentamiseen

Level(s) -viitekehys julkisten hankintojen kriteerit nyt suomeksi

10.8.2021
Euroopan unioni panostaa yhä enemmän rakennushankkeiden ympäristövaikutuksiin. Vuoden 2021 lopussa julkaistavan Kestävän rakennetun ympäristön strategian tavoitteena on lisätä materiaalitehokkuutta ja vähentää rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia muun muassa liittämällä Level(s) -viitekehys julkisten

FIGBC kiertotalousasiantuntijat Asuntomessujen vieraina

9.8.2021
Kiertotalousasiantuntijamme Ella Lahtinen ja Visa Kivisaari vierailivat Lohjan Asuntomessuilla vuoden 2024 asuntomessukaupungin Keravan kutsumana. Keravan messujen kantavana teemana tulee olemaan kiertotalous. Kiertotaloutta on ryhdyttävä suunnittelemaan jo aikaisessa vaihessa, jotta alueen

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Tuomas Särkilahti, Skanska

5.8.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Skanskan tavoitteena on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Se tarkoittaa