Green Building Council Finland

Pääkaupunkiseudun kiertotalous rakentuu yhteisvoimin

HSY ja FIGBC yhdistivät voimansa ja järjestivät CIRCuIT ja Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamiskeskittymä -hankkeiden yhteistyönä rakentamisen kiertotalouden edistämiseen keskittyvän etätapahtuman kesäkuun alussa. Seminaarissa kuultiin monipuolisia puheenvuoroja sekä hankkeiden ajankohtaisista aiheista että kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten edustajilta.

Tapahtuma käynnistyi kaupunkien edustajien puheenvuoroilla. Mira Jarkko Helsingin kaupungilta aloitti esittelemällä pian lanseerattavan Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelman. Klusteri keskittyy löytämään rakentamisen kiertotalouden mahdollisuuksia ja ratkaisuja pääkaupunkiseudulla ja luomaan markkinaehtoista kiertotaloustoimintaa ja sitä kautta löytää kriteereitä kilpailutukseen.

Vuonna 2024 Keravan asuntomessuilla korostuu kestävä rakentaminen ja liikkuminen, kertoi Johanna Kuusisto. Kiertotalouden toteuttaminen on aloitettu asemakaavoituksesta ja yleissuunnittelusta. Tavoitteena on saada sekä alueen energiajärjestelmät että energian käyttö näkyväksi. Kiertotalousaiheet jatkuvat rakentamisesta myös rakennetun ympäristön käyttövaiheeseen, jossa huomioidaan myös vesi ja ruoka. Alueella toimii Jalotus ry, jonka kanssa kiertotalousaiheita on kehitetty. Ruoka ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan alueelle suunnitellussa ruuantuotannossa, perustettavassa viljelyosuuskunnassa sekä jokivarren luontoympäristön tukemisessa. Liikkuminen alueella tulee keskittymään pyöräilyyn, junaan sekä jo käytössä oleviin sähköbusseihin.

Espoon Keran kaupunginosan kiertotaloudesta kertoi Emmi Kauhanen. Kerasta tehdään kiertotalouteen ja digitaalisuuteen perustuva kaupunginosa tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimijat halutaan mukaan hyvissä ajoin, toiminnallisuuksien kehittäminen on käynnissä tämän vuoden loppuun asti. Alueelle luodaan myös oma ilmastotiekartta.

Tuoretta tutkimustietoa rakennuskannan käytöstä ja materiaalivarannoista

Mario Kolkwitzin (Tampereen yliopisto) Vantaata koskevan tutkimuksen mukaan uusia asuntoja rakennetaan paljon, kun taas purettavat kohteet ovat toimistoja ja varastoja. Kiertotalouden mukaisesti tulisi nykyistä tarkemmin tarkastella, voiko nykyistä rakennuskantaa käyttää jatkossa purkamisen sijaan. Lisäksi Kolkwitz toi esiin, että kaupunkirakenne ei voi hajautua äärettömästi, joten on tunnistettava tiivistettävät alueet, ja uusien rakennusten suunnittelussa on huomioitava tulevaisuuden muutosten mahdollistaminen. Kolkwitz sekä Tapio Kaasalainen jatkoivat vielä rakennusmateriaalimääriin liittyvästä tutkimuksestaan, jossa on selvitetty nykyisten rakennustyyppien runkomateriaalit (betoni, tiili, puu, teräs), sekä kuinka nämä määrät suhtautuvat uusien rakennettavien rakennusten materiaalimääriin.

Innovatiiviset rakentamisen kiertotalousratkaisut esittelyssä

Kahdessa kohde-esittelyssä tutustuttiin Solwersin Itä-Pasilan hankkeeseen sekä Arkkitehtuuritoimisto Tallin ja Sitowisen konseptiin Ala-Malmilla sijaitsevan Karviaistie 12:n peruskorjauksesta ja korottamisesta.

Itä-Pasilassa pyritään kierrättämään koko kortteli ja sijoittamaan alueelle liiketilaa, asuntoja ja toimistoa. Hankkeessa ei haeta pelkästään rakentamisen kiertotaloutta, vaan kaikki kestävän kehityksen osat huomioidaan: ekologisen kestävyyden osalta keskitytään uusiutuvaan energiaan ja ekotehokkaaseen tuotantoon, sosiaalisen kestävyyden osalta yhteisöllisyyteen, hyvään asuin- ja työympäristöön ja taloudellisen kestävyyden osalta materiaalien kierrätykseen. Useat kiinteistönomistajat ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa konseptia kohtaan ja sitä on tarkoitus monistaa muuallekin Suomeen sekä Ruotsiin.

Karviaistie 12:n arkkitehtuurikutsukilpailussa Arkkitehtuuritoimisto Talli ja Sitowise ovat luoneet konseptin, jossa on hyödynnetty myös rakennesuunnitteluosaamista rakennejärjestelmän kehityksen osalta. Hillityllä arkkitehtuurilla pyrittiin ajattomaan ja siten visuaalisesti kestävään rakentamiseen. Rakennejärjestelmässä nykyinen kirjahyllyrunko säilytetään, uusille kerroksille tehdään omat perustukset rakennuksen ulkopuolelle ja ne sulautetaan rakennuksen julkisivuun. Tätä konseptisuunnitelmaa voidaan monistaa myös muihin samankaltaisiin hankkeisiin.

HAMK:n Markku Raimovaara esitteli opiskelijoiden ideointityön tuloksia, jossa haettiin esteettisesti laadukkaita ja monistettavia konsepteja purettavan betonielementtirakennuksen rakenteiden uudelleenkäyttöön. Voittaneen idean mukaan nykyisen rakennuksen rungossa on toisteisuutta, jota hyödynnetään käyttämällä paikallavaletut sisäseinät sekä ontelolaatat ja täydennetään niitä puurakenteilla (työstä Yle-uutinen). Jaetulla toisella sijalla palkittu konseptissa oli kehitetty monenlaiseen rakentamiseen soveltuva modulaarinen tilaelementti, joka on valmistettu puretuista elementeistä tehdasolosuhteissa. Samaa modulaarisuus-ajatusta oli käytetty kolmannessa palkitussa työssä, jossa moduulit soveltuvat esimerkiksi harrastekäyttöön, mikä vastaa jo alkaneeseen asuntojen ja tilojen käytön murrokseen.

Spolia design Oy:n Petri Salmi korosti esityksessään rakennusosien uudelleenkäytön lähes olematonta markkinaa ja toi esiin, että rakennuksessa on kuitenkin rungon lisäksi valtavasti muitakin materiaaleja uudelleenkäytettäväksi. Avaimena on rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien sitoutuminen sekä tavoitteiden konkretisoiminen ennen purkuvaihetta. Purettavan materiaalin arvokysymystä Spolialla on pohdittu myös negatiivisen myyntihinnan kannalta eli purkukustannusten vähenemisenä.

Aapo Räsäsen diplomityön tämänhetkisten tulosten perusteella uudelleenkäytettävää tiiltä kyllä löytyy, ja tässä tutkimuksessa on kehitetty menetelmiä purettujen tiilten käytettävyyden tunnistamiseen: historiatietojen avulla päättely, alkuimunopeuden testaus, ultraääni- ja ohuthietestit. Testausten tulokset tullaan julkaisemaan Räsäsen diplomityössä.

Uusia monivuotisia tutkimushankkeita aluillaan

Satu Huuhka kertoi ReCreate -hankkeesta, joka on kokonaisten betonielementtien uudelleenkäytön tutkimus (reusing prefabricated concrete for a circular economy). Hankkeen osakokonaisuuksiin kuuluu teknologioiden, liiketoiminnan, lainsäädännön, työn tekemisten tapojen ja ympäristövaikutusten näkökulmat. Viiden Euroopan maan yhteinen hanke, jonka tuloksia viestitään vielä useampiin maihin. Koerakentamispilotteja tehdään Suomessa, Ruotsissa, Saksassa sekä Hollannissa. Hanke jatkuu maaliskuuhun 2025 asti.

Suuriin ja erityisesti mineraalisiin rakennusjätevirtoihin keskittyvä ICEBERG -hanke, joka kestää vuoteen 2024. Suomessa hankkeessa on mukana VTT (tilaisuudessa puhunut Margareta Wahlström) ja Purkupiha Oy, ja suomalainen osahanke keskittyy purkupuun kierrätysratkaisuihin. Tässäkin hankkeessa tehdään suljettujen kiertojen DEMO-tarkasteluja purkamisesta ja rakentamisesta.

Rakennusosien uudelleenkäyttöä, muunneltavia asuntoja ja uusia verkkotyökaluja

Purkukohteista rakennusosien uudelleenkäyttöön ohjaamisen perusteella Kierrätyskeskus on luonut toimivia tapoja purkukohteiden materiaalien uudelleenkäyttöön. Kierrätyskeskuksen Jenni Särmän mukaanpilottien perusteella on todettu, että materiaalin vastaanottajan toimesta (tässä tapauksessa Kierrätyskeskuksen) tehty erillinen irtaimen ja rakennusosien kartoitus on tarpeellinen, turvallisuus- ja vastuukysymykset on käsiteltävä hankeosapuolien kanssa sekä sovittava yhteiset pelisäännöt. Digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää nykyistäkin paremmin. Suurimmat päästösäästöt aiheutuvat sähkö- ja elektroniikkalaitteista.

CIRCuIT:n haastattelututkimuksessa on selvitetty esteitä sisäisesti muunneltavien asuinkerrostalojen kehittämiselle Tanskassa ja Suomessa. Yllättävimpänä yhtäläisenä esteenä on, että kuluttajilla ei ole kysyntää muunneltaville asunnoille. Tämän kysynnän herättämiseksi on luotu virtuaalinen asuntotesti.Jyrki Tarpio esitteli kehitettyä asuntosarjaa, jossa oli hyvin monipuolisesti käytetty 102 m2 tilaa useissa eri asuin- ja työtilaratkaisuissa. Yhteenveto julkaistaan tieteellisessä artikkelissa myöhemmin tänä vuonna. Tutkimus ei ole vielä valmis, joten esitys ei ole mukana tallenteessa.

CIRCuIT-hankkeen Henna Teerihalme esittely hankkeessa kehitettäviä työkaluja, joilla voidaan edistää kiertotalouden näkyvyyttä sekä kiinnostavuutta. Atlaksessa tullaan esittämään karttamuodossa kiertotalouteen liittyvää tietoa, Wikiin lisätään aiheeseen liittyviä artikkeleita ja sanastoa, numeerisia indikaattoreita kehitetään kolmen eri indeksin puitteissa (esim. kiertotalousaste, rakennusten käyttöaste, kiertotalouden mukaisten uudisrakennusten osuus). Tilaisuuden osallistujat pääsivät vaikuttamaan kyselyn avulla näiden työkalujen kehitykseen.

Kokonaisuudessaan päivä antoi paljon pureksittavaa niin tutkimustulosten kuin käytännön kiertotaloustoimien esittelyn osalta. Ifa Kytösaho Vantaan kaupungilta kokosi päivän huomiot yhteen todeten, että on mahtavaa kuinka paljon kiertotaloudessa alalla tällä hetkellä tapahtuu ja tilaisuudessa esitelty laaja kehitystyö antoi paljon syötteitä myös Vantaan kaupungin jo ennestään laajaan kiertotalouden kehittämistyöhön (Katso Ifan esitys tallenteelta!). Yhteistyö jatkuu sekä CIRCuIT- että  KIRA-Kioski-hankkeiden merkeissä. FIGBC kutsuu kaikki asiantuntijat mukaan Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten LinkedIn-ryhmään. CIRCuITin aiheista kuulet muun muassa sähköpostilistalta, johon voi liittyä CIRCuITin nettisivuilla.

Tapahtuman esitykset

Katso koko seminaarin tallenne Vimeosta!

Pääkaupunkiseutu rakentaa kiertotaloutta

• Helsingin kiertotalousklusteri käynnistyy – Helsingin kaupunki, Mira Jarkko – esityskalvot

• Keravan asuntomessujen teemana kiertotalous – Keravan kaupunki, Johanna Kuusisto – esityskalvot

• Kiertotalouden kehittäminen Kerassa – Espoon kaupunki, Emmi Kauhanen – esityskalvot

Minkälaista rakennuskantaa korjataan ja puretaan lähitulevaisuudessa?

• Spatial construction and demolition patterns and the natural transformation capacity of buildings in Vantaa Mario Kolkwitz, Tampere university – esityskalvot

• Quantifying building material flows and reserves in Vantaa Tapio Kaasalainen & Mario Kolkwitz, Tampere university – esityskalvot

• Korjaamista purkamisen sijaan Itä-Pasilan toimitilakiinteistöissä – Solwers Oyj, Leif Sebbas – katso esitys seminaaritallenteelta

• Korjaamista purkamisen sijaan Karviaistien kerrostaloissa – Lassi Mustonen, Talli Oy ja Heikki Aronen, Sitowise – esityskalvot

Kuinka rakennusten osat saadaan kiertoon?

• Betonielementtitalon uusi elämä – hackathonsarjan tuloksia, Markku Raimovaara, HAMK – esityskalvot

• Spolia on purettujen materiaalien uudelleen käyttöön erikoistunut asiantuntijaorganisaatio, Spolia Design Oy, Mikko Piitulainen – esityskalvot

• Tiilien uudelleenkäytettävyyden tunnistaminen Aapo Räsänen, Tampereen yliopisto – esityskalvot

• ReCreate hanke tutkii betonielementtien uudelleenkäyttöä, Satu Huuhka, Tampereen yliopisto – esityskalvot

• ICEBERG-hankkeessa kehitetään ratkaisuja rakennusjätteiden kierrätykseen, VTT, Margareta Wahlström – esityskalvot

Uudet kiertotalousratkaisut ja -palvelut kira-alalla

• Purkukohteiden uudelleenkäyttökokeilut & ympäristösäästö, Jenni Särmä, Suunnittelija, Kierrätyskeskus Oy – esityskalvot

• CIRCuIT – rakentamisen kiertotalouden verkkotyökalut Henna Teerihalme, HSY – esityskalvot

• Rakentamisen kiertotalous Vantaalla ja seminaarin havaintojen yhteenveto, Vantaan kaupunki, Ifa Kytösaho – katso Ifan esitys seminaaritallenteen lopusta.

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Lisätietoja Kestävän kehityksen asiantuntijat Visa Kivisaari ja Ella Lahtinen, etunimi.sukunimi(at)figbc.fi.

Osallistu ja kerro omasta osaamisestasi, työstänne ja jaa tietoa hankkeemme tapahtumissa muille alan toimijoille. Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Liity myös hankkeessa perustettuun LinkedIn-ryhmään.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse

FIGBC Toimikuntien puheenjohtajisto korostaa alan vastuuta ja yhteistyötä

2.12.2021
Toimikunnat, asiantuntijaryhmät ja tietenkin myös eri projektien työpajoihin osallistujat ovat Green Building Council Finlandin tekemisen ytimessä. Rakennetun ympäristön hiilineutraalius, kiertotalous tai energiatehokkuus eivät toteudu yhden tiimin työnä, vaan laajalla yhteistyöllä.