EU-taksonomia

Kriteerit

1. Primäärienergian kysyntä (Primary Energy Demand, PED), joka määrittää rakennuksen rakentamisesta johtuvan energiatehokkuuden, on vähintään kymmenen prosenttia alhaisempi kuin kynnysarvo, joka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU282 täytäntöönpanemiseksi säädettyjen kansallisten toimenpiteiden lähes nollaenergiarakennuksia koskevissa vaatimuksissa. Energiatehokkuus on sertifioitu energiatehokkuustodistuksella.

2. Valmistumisvaiheessa yli 5 000 m2 olevien rakennusten ilmatiiviys ja lämmönpitävyys testataan ja mahdolliset poikkeamat suunnitteluvaiheessa määritetyistä suoritustasoista tai viat rakennuksen vaipassa ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille. Vaihtoehtoisesti jos rakennusprosessin aikana käytössä on tiukat ja jäljitettävissä olevat laadunvarmistusprosessit, tämä hyväksytään vaihtoehtona lämmönpitävyyden testaukselle.

3. Pinta-alaltaan yli 5 000 m olevien rakennusten rakentamisesta aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta, ja se ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 2-6.

Tulkintaa

1. Hiilijalanjäljen arviointiin voi käyttää kansallista Ympäristöministeriön hiilijalanjäljen arviointimenetelmää. (Kysymys 111, Komission tulkinnat kriteereihin[1])
2. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (1151/2016), joka tuli voimaan 1.1.2017, lisäsi lakiin vaatimus uuden rakennuksen rakentamisesta lähes nollaenergiarakennukseksi. Käytännössä EU Taksonomian vaatimus rakennuksen energiatehokkuudelle on olla 10% energiatehokkaampi kuin rakennusluvan vähimmäisvaatimus. Alla olevassa taulukossa on laskettu auki kyseiset kokonaisluvuiksi pyöristettynä.

[1] DRAFT COMMISSION NOTICE on the interpretation and implementation of certain legal provisions of the EU Taxonomy Climate Delegated Act establishing technical screening criteria for economic activities that contribute substantially to climate change mitigation or climate change adaptation and do no significant harm to other environmental objective, 19.12.2022, https://ec.europa.eu/finance/docs/law/221219-draft-commission-notice-eu-taxonomy-climate.pdf

Rakennusten korjaus noudattaa laajamittaisiin korjauksiin sovellettavia vaatimuksia. Vaihtoehtoisesti se johtaa primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 30 prosentilla.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 2-5.

Toiminta koostuu jostakin seuraavista yksittäisistä toimenpiteistä edellyttäen, että ne täyttävät yksittäisiä komponentteja ja järjestelmiä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka on asetettu sovellettavissa direktiivin 2010/31/EU kansallisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä, ja että ne luokitellaan tapauksen mukaan kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti:

(a) eristyksen lisääminen olemassa oleviin rakennuksen vaipan osiin, muun muassa ulkoseinät (myös viherseinät), katot (myös viherkatot), ullakot, kellarit ja pohjakerrokset (muun muassa toimet ilmatiiviyden varmistamiseksi, toimet kylmäsiltojen vaikutusten vähentämiseksi ja telineiden pystytys) sekä rakennuksen vaipan eristyksen kiinnittämiseen tarkoitetut tuotteet (mukaan lukien mekaaniset kiinnikkeet ja liima);

(b) vanhojen ikkunoiden korvaaminen uusilla energiatehokkailla ikkunoilla;

(c) vanhojen ulko-ovien korvaaminen uusilla energiatehokkailla ovilla;

(d) energiatehokkaiden valonlähteiden asentaminen ja korvaaminen;

(e) ilmastoinnin (LVI) ja vedenlämmitysjärjestelmien, myös kaukolämpöpalveluihin liittyvien laitteiden, asentaminen, korvaaminen, huolto ja korjaus erittäin tehokkaallateknologialla;

(f) tämän liitteen lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisten vähän vettä ja energiaa kuluttavien keittiö- ja talousvesikalusteiden asentaminen ja suihkuratkaisujen, suihkusekoittajien, käsisuihkujen ja suihkuhanojen osalta enintään 6 l/min tai vähäisempi veden virtaus, mikä soitetaan unionin markkinoilla käytössä olevalla merkinnällä.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 2 ja 5.

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto tai korjaus.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 2.

Toiminta koostuu jostakin seuraavista yksittäisistä toimenpiteistä:

(a) tilakohtaisten termostaattien, älykkäiden termostaattijärjestelmien ja anturilaitteiden, myös liikkeeseen ja päivävaloon perustuvan ohjauksen, asennus, huolto ja korjaus;

(b) rakennusten automaatio- ja hallintajärjestelmien, rakennusten energianhallintajärjestelmien, valaistuksen ohjausjärjestelmien ja energianhallintajärjestelmien asennus, huolto ja korjaus;

(c) älykkäiden kaasu-, lämmitys-, jäähdytys- ja sähkömittareiden asennus, huolto ja korjaus;

(d) sellaisten julkisivu- ja kattoelementtien, joissa on auringonvalon suoja- tai säätötoiminto, mukaan lukien kasvien kasvua tukevat toiminnot, asennus, huolto ja korjaus.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 2.

Toiminta koostuu jostakin seuraavista yksittäisistä toimenpiteistä, jos teknologia asennetaan paikan päällä rakennuksen teknisinä järjestelminä:

(a) aurinkosähköjärjestelmien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;

(b) vettä lämmittävien aurinkopaneelien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;

(c) uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä ja jäähdytyksessä direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti edistävien lämpöpumppujen ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto, korjaus ja parantaminen;

(d) tuuliturbiinien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus:

(e) aurinkovoimaa käyttävien ilmanlämmittimien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;

(f) lämpö- tai sähköenergian varastointiyksiköiden sekä teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;

(g) suuritehoisen sähkön ja lämmön mikroyhteistuotantolaitoksen asennus, huolto ja korjaus;

(h) lämmönvaihtimen tai lämmön talteenottojärjestelmien asennus, huolto ja korjaus;

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 2.

Kriteerit

1. Ennen 31 päivää joulukuuta 2020 rakennettujen rakennusten osalta rakennuksella on vähintään luokan A energiatehokkuustodistus. Vaihtoehtoisesti rakennus kuuluu kansallisen tai alueellisen rakennuskannan parhaaseen 15 prosenttiin toiminnallisen primäärienergian kysynnän perusteella ja osoitettuna riittävällä näytöllä, jossa vähimmillään verrataan kyseessä olevan rakennuksen energiatehokkuutta ennen 31 päivää joulukuuta 2020 rakennetun kansallisen tai alueellisen rakennuskannan energiatehokkuuteen ja jossa vähimmillään erotellaan asuinrakennukset muista rakennuksista.
2. Joulukuun 31 päivän 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta, rakennus täyttää tämän liitteen jaksossa 7.1 määritetyt kriteerit, jotka ovat merkityksellisiä hankintahetkellä.
3. Jos rakennus on suuri muu kuin asuinrakennus (jonka lämmitysjärjestelmien, tilojen yhdistettyjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien, ilmasointijärjestelmien tai yhdistettyjen ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho on yli 290 kW) sitä käytetään tehokkaasti energiatehokkuuden valvonnan ja arvioinnin avulla.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 2.

Tulkintaa

1. Rakennuskannan 15 % parhaimmisto vuoden 2018 energiatodistuksen mukaisen primäärienergian kulutuksen perusteella on seuraava  (Raklin ja Granlundin selvitys[1])

2. Joulukuun 31 päivän 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta, tulee edelleen täyttää vain tämän kappaleen 7.7 mukaiset DNSH kriteerit, eli DNSH2. Kohdan 7.1 tai 7.2 DNSH kriteerejä ei sovelleta rakennuksen hankintana tai omistamiseen. (Kysymys 141, Komission tulkinnat kriteereihin[2])
3. Milloin rakennus on Taksonomian mielessä rakennettu, määräytyy rakennuslupahakemuksen jättöpäivämäärän mukaan. (Kysymys 143, Komission tulkinnat kriteereihin[2])
4. Jos rakennukselle on kohdistettu useampi energiatodistus, arvioidaan rakennuksen taksonomian mukaisuus osissa, energiatodistusten kattavuuden mukaisesti (Kysymys 142, Komission tulkinnat kriteereihin[2])

[1] Rakennuskannan 15 % ja 30% parhaimmiston primäärienergian kulutus, EU-taksonomian 7.7 raja-arvojen päivitys 2024-06, RAKLI ry 1, 29.7.2024 , https://www.rakli.fi/rakli-tiedottaa/kestavan-kehityksen-taksonomian-7-7-kriteerin-selvitysta-paivitetty/

[2] DRAFT COMMISSION NOTICE on the interpretation and implementation of certain legal provisions of the EU Taxonomy Climate Delegated Act establishing technical screening criteria for economic activities that contribute substantially to climate change mitigation or climate change adaptation and do no significant harm to other environmental objective, 19.12.2022, https://ec.europa.eu/finance/docs/law/221219-draft-commission-notice-eu-taxonomy-climate.pdf

Kriteerit

1. Kaikki syntyvä rakennus- ja purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti, erityisesti ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmiä ja purkamista edeltäviä tarkastuksia (74). Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 90 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (75) tai kierrätetään (76), pois lukien maantäyttö (77). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 90 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 (78) mukaisesti käyttäen tason 2 raportointimuotoa eri jätevirroille.
2. Rakennuksen rakentamisesta aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta, ja se ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä (79).
3. Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa lisäämällä mukautuvuuteen ja purkamiseen liittyviä suunnittelukonsepteja, kuten Level(s)-indikaattoreissa 2.3 ja 2.4 esitetään. Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattoreiden 2.3 (80) ja 2.4 (81) mukaisesti käyttäen tasoa 2.
4. Primaariraaka-aineen käyttö rakennuksen rakentamisessa minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita (82). Toiminnan harjoittaja varmistaa, että rakennuksen rakentamisessa käytetyt kolme raskainta materiaaliluokkaa kilogrammoina ilmaistuina vastaavat seuraavia primaariraaka-aineiden yhteenlaskettuja enimmäismääriä:
   1. betonin (83), luonnonkiven tai puristekiven yhteismäärästä enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   2. tiilien, laattojen ja keraamisten materiaalien yhteismäärästä enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   3. biopohjaisten materiaalien (84) kokonaismäärästä enintään 80 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   4. lasin ja mineraalieristeiden yhteismäärästä enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   5. muun kuin biopohjaisen muovin kokonaismäärästä enintään 50 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   6. metallien kokonaismäärästä enintään 30 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   7. kipsin kokonaismäärästä enintään 65 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta.Kynnysarvot lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine kunkin rakentamisessa käytetyn materiaaliluokan kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta. Tämän kriteerin noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.1 (85) mukaisesti.
5. Toiminnan harjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022 -standardia (86) ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 1,2,3,5,6.

(74)  EU:n rakennus- ja purkujätteen kierrätysmalli, liite F (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi).
(75)   ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.
(76)   ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.
(77)   ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.
(78)  Ks. Level(s) indicator 2.2: Construction and demolition waste and materials, User Manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.2_v1.1_40pp.pdf). Raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).
(79)  GWP ilmoitetaan numeerisena indikaattorina (kgCO2e/m2, hyötypinta-alan neliömetriä kohti) elinkaaren kunkin vaiheen osalta, yhden vuoden keskiarvona 50 vuoden viitetutkimusjaksolla. Tietojen valinta, skenaarion määrittely ja laskelmat tehdään standardin EN 15978 (BS EN 15978:2011) mukaisesti. Rakennusosien ja teknisten laitteiden soveltamisala on EU:n yhteisessä Level(s)-kehyksessä määritellyn indikaattorin 1.2 mukainen. Level(s)-indikaattorin 1.2 raportointimuodossa indikaattori ilmoitetaan fossiilisen polttoaineiden GWP:nä, biogeenisten lähteiden GWP:nä, maankäytön ja maankäytön muutoksen GWP:nä sekä näiden summana (kokonais-GWP). Jos käytössä on kansallinen laskentaväline tai sitä tarvitaan tietojen antamista tai rakennuslupien saamista varten, kyseistä kansallista välinettä voidaan käyttää vaadittujen tietojen antamiseen. Muita laskentavälineitä voidaan käyttää, jos ne täyttävät EU:n yhteisessä Level(s)-kehyksessä vahvistetut vähimmäisvaatimukset, ks. Level(s) indicator 1.2: Life cycle Global Warming Potential (GWP), User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_1.2_v1.1_37pp.pdf).
(80)  Ks. Level(s) indicator 2.3: Design for adaptability and renovation, User manual: introductory briefing, instruction and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.3_v1.1_23pp.pdf).
(81)  Ks. Level(s) indicator 2.4: Design for deconstruction user manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.4_v1.1_18pp.pdf).
(82)  Tässä delegoidussa säädöksessä ’uusioraaka-aineilla’ tarkoitetaan jätepuitedirektiivin 3 artiklan mukaisesti uudelleenkäyttöä varten valmisteltuja tai kierrätettyjä materiaaleja, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä kyseisen direktiivin 6 artiklan nojalla.
(83)  Tämä koskee betonimateriaalia, mukaan lukien sen ainesosat (esimerkiksi kiviaines). Tähän eivät sisälly betoniterästangot, koska kyseessä on eri materiaali, joka lasketaan metalliksi.
(84)  Biopohjaiset materiaalit valmistetaan käyttämällä biologisia resursseja (eläimiä, kasveja, mikro-organismeja ja niistä saatua biomassaa, mukaan lukien orgaaninen jäte), jotka on määritelty asiakirjassa COM(2018) 673. Näihin kuuluvat tavanomaiset biopohjaiset materiaalit, jotka on valmistettu perinteisesti biomassasta (kuten puusta, korkista, luonnonkumista, paperista, tekstiileistä, puisista rakennusmateriaaleista), ja hiljattain kehitetyt materiaalit, kuten biopohjaiset kemikaalit tai biopohjaiset muovit.
(85)  Ks. Level(s) indicator 2.1: Bill of Quantities, materials and lifespans, User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.1_v1.1_34pp.pdf). Raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Bill of Quantities, materials and lifespans excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) purchases of material quantities and costs (versio 1.2) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).
(86)  ISO-standardi 22057:2022, Sustainability in buildings and civil engineering works – Data templates for the use of environmental product declarations (EPDs) for construction products in building information modelling (BIM) (27.6.2023 hyväksytty versio: https://www.iso.org/standard/72463.html).

1. Kaikki syntyvä rakennus- ja purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti, erityisesti ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmiä ja purkamista edeltäviä tarkastuksia (98). Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 70 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (99) tai kierrätetään (100), pois lukien maantäyttö (101). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 70 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 (102) mukaisesti käyttäen tason 2 raportointimuotoa eri jätevirroille.
2. Rakennuksen korjaustyöstä aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta korjauksen näkökulmasta, ja se ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä (103).
3. Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa lisäämällä mukautuvuuteen ja purkamiseen liittyviä suunnittelukonsepteja, kuten Level(s)-indikaattoreissa 2.3 ja 2.4 esitetään. Toiminnanharjoittaja osoittaa tämän vaatimuksen noudattaminen raportoimalla Level(s)-indikaattorien 2.3 (104) ja 2.4 (105) mukaisesti käyttäen tasoa 2.
4. Alkuperäisestä rakennuksesta säilytetään vähintään 50 prosenttia. Tämä lasketaan alkuperäisestä rakennuksesta jäljellä olevan ulkoisen bruttopinta-alan perusteella käyttäen sovellettavaa kansallista tai alueellista mittausmenetelmää tai vaihtoehtoisesti käyttämällä kansainvälisiin kiinteistömittausstandardeihin sisältyvää IPMS 1:n määritelmää (106).
5. Primaariraaka-aineen käyttö rakennuksen korjauksessa minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita (107). Toiminnan harjoittaja varmistaa, että rakennuksen korjauksen yhteydessä uutena rakennukseen lisätyt kolme raskainta materiaaliluokkaa kilogrammoina ilmaistuina vastaavat seuraavia kynnysarvoja, jotka koskevat käytettyjen primaariraaka-aineiden yhteenlaskettuja enimmäismääriä:
   1. betonin (108), luonnonkiven tai puristekiven yhteismäärästä enintään 85 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   2. tiilien, laattojen ja keraamisten materiaalien yhteismäärästä enintään 85 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   3. biopohjaisten materiaalien (109) määrästä enintään 90 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   4. lasin ja mineraalieristeiden yhteismäärästä enintään 85 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   5. muun kuin biopohjaisen muovin osalta enintään 75 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   6. metallien osalta enintään 65 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta;
   7. kipsin osalta enintään 83 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta.Kynnysarvot lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine kunkin rakentamisessa käytetyn materiaaliluokan kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta. Tämän kriteerin noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.1 (110) mukaisesti.
6. Toiminnanharjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022 -standardia (111) ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 1,2,3,5,6.

(98) EU:n rakennus- ja purkujätteen kierrätysmalli, liite F (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi).
(99) ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.
(100) ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.
(101) ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.
(102) Ks. Level(s) indicator 2.2: Construction and demolition waste and materials, User Manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.2_v1.1_40pp.pdf). Raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).
(103) GWP ilmoitetaan numeerisena indikaattorina (kgCO2e/m2, hyötypinta-alan neliömetriä kohti) elinkaaren kunkin vaiheen osalta, yhden vuoden keskiarvona 50 vuoden viitetutkimusjaksolla. Tietojen valinta, skenaarion määrittely ja laskelmat tehdään standardin EN 15978 (BS EN 15978:2011. Sustainability of construction works. Assessment of environmental performance of buildings. Calculation method) mukaisesti. Rakennusosien ja teknisten laitteiden soveltamisala on EU:n yhteisessä Level(s)-kehyksessä määritellyn indikaattorin 1.2 mukainen. Jos käytössä on kansallinen laskentaväline tai sitä tarvitaan tietojen antamista tai rakennuslupien saamista varten, välinettä voidaan käyttää vaadittujen tietojen ilmoittamiseen. Muita laskentavälineitä voidaan käyttää, jos ne täyttävät EU:n yhteisessä Level(s)-kehyksessä vahvistetut vähimmäisvaatimukset, ks. Level(s) indicator 1.2: Life cycle Global Warming Potential (GWP), User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_1.2_v1.1_37pp.pdf).
(104) Ks. Level(s) indicator 2.3: Design for adaptability and renovation, User manual: introductory briefing, instruction and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.3_v1.1_23pp.pdf).
(105) Ks. Level(s) indicator 2.4: Design for deconstruction user manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.4_v1.1_18pp.pdf).
(106) International Property Measurement Standards: All Buildings. Julkaisija: International Property Measurement Standards Coalition (IPMSC) (https://ipmsc.org/).
(107) Tässä delegoidussa säädöksessä ’uusioraaka-aineilla’ tarkoitetaan jätepuitedirektiivin 3 artiklan mukaisesti uudelleenkäyttöä varten valmisteltuja tai kierrätettyjä materiaaleja, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä kyseisen direktiivin 6 artiklan nojalla.
(108) Tämä koskee betonimateriaalia, mukaan lukien sen ainesosat (esimerkiksi kiviaines). Tähän eivät sisälly betoniterästangot, koska kyseessä on eri materiaali, joka lasketaan metalliksi.
(109) Biopohjaiset materiaalit valmistetaan käyttämällä biologisia resursseja (eläimiä, kasveja, mikro-organismeja ja niistä saatua biomassaa, mukaan lukien orgaaninen jäte), jotka on määritelty asiakirjassa COM(2018) 673. Näihin kuuluvat tavanomaiset biopohjaiset materiaalit, jotka on valmistettu perinteisesti biomassasta (kuten puusta, korkista, luonnonkumista, paperista, tekstiileistä, puisista rakennusmateriaaleista), ja hiljattain kehitetyt materiaalit, kuten biopohjaiset kemikaalit tai biopohjaiset muovit.
(110) Ks. Level(s) indicator 2.1: Bill of Quantities, materials and lifespans, User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.1_v1.1_34pp.pdf). Raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Bill of Quantities, materials and lifespans excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) purchases of material quantities and costs (versio 1.2) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).
(111) ISO-standardi 22057:2022, Sustainability in buildings and civil engineering works. Data templates for the use of environmental product declarations (EPDs) for construction products in building information modelling (BIM) (huhtikuussa 2022 hyväksytty versio) (https://www.iso.org/standard/72463.html).

1. Ennen purku- tai raivaustoiminnan aloittamista keskustellaan ja sovitaan asiakkaan kanssa ainakin seuraavista Level(s)-indikaattorin 2.2 (115) tarkistuslistan tason 1 suunnittelukonseptin tarkistuslistan kohdista:
   1. keskeisten tulosindikaattoreiden ja tavoitetason määrittely;
   2. sellaisten hankekohtaisten rajoitteiden tunnistaminen, jotka voivat vaarantaa tavoitetason (esim. aika, työvoima ja tila), ja näiden rajoitteiden minimointikeinot;
   3. tiedot purkamista edeltävästä tarkastusmenettelystä;
   4. alustava jätehuoltosuunnitelma, jossa etusijalla ovat jätevirtojen valikoiva purkaminen, puhdistaminen ja lajittelu syntypaikalla. Jos näitä toimintoja ei aseteta etusijalle, annetaan selvitys siitä, miksi jätevirtojen valikoiva purkaminen, puhdistaminen tai lajittelu syntypaikalla eivät ole teknisesti mahdollisia hankkeen kannalta. Kustannus- tai rahoitusnäkökohdat eivät ole hyväksyttävä syy tämän vaatimuksen noudattamatta jättämiseksi.
2. Toiminnan harjoittaja tekee purkamista edeltävän tarkastuksen EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin (116) mukaisesti.
3. Kaikki purku- tai raivaustoiminnan aikana syntyvä purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan (117) mukaisesti.
4. Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 90 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (118) tai kierrätetään (119), pois lukien maantäyttö (120). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 90 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 (121) mukaisesti käyttäen tason 3 raportointimuotoa eri jätevirroille. Vaihtoehtoisesti vaarattoman purkujätteen osalta vähintään 95 prosenttia mineraalifraktiosta (122) ja 70 prosenttia muusta kuin mineraalifraktiosta kerätään erikseen ja valmistellaan uudelleenkäytettäväksi tai kierrätetään.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 1,2,3,5,6.

(115)  Ks. Level(s) indicator 2.2: Construction and Demolition waste and materials, User manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.2_v1.1_40pp.pdf).
(116)  Rakennusten purku- ja kunnostustöitä edeltäviä jätehuoltotarkastuksia koskevat ohjeet. EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalli, toukokuu 2018 (https://ec.europa.eu/docsroom/documents/31521/attachments/1/translations/en/renditions/native). Tason 2 purkujätteen raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents).
(117)  Rakennusten purku- ja kunnostustöitä edeltäviä jätehuoltotarkastuksia koskevat ohjeet. EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalli, toukokuu 2018 (https://ec.europa.eu/docsroom/documents/31521/attachments/1/translations/en/renditions/native). Tason 3 rakennus- ja purkujätteen raportointiin käytetään komission verkkosivustolla saatavilla olevaa Excel-taulukkoa: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/product-groups/412/documents). Tätä varten jokainen purkujätetyyppi merkitään päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon kuusinumeroisella koodilla. Kun Excel-taulukkoon sisällytetään jätteenkäsittelyn tyyppi (eli valmistelu uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten, materiaalien talteenotto, energian hyödyntäminen tai loppukäsittely), on myös osoitettava, että jätteen vastaanottavilla talouden toimijoilla on tekniset valmiudet kyseisen käsittelyn suorittamiseen. Näyttönä tästä voi olla esimerkiksi linkki yrityksen verkkosivuille, joilla käsittely on dokumentoitu, tai yrityksen edustajan allekirjoittama lausunto. Jos käsittely tapahtuu purkupaikalla, kuten uudelleenkäyttö tai kierrätys työmaalla, hyväksyttävä näyttö voi olla yrityksen edustajan allekirjoittama vakuutus.
(118)   ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.
(119)   ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.
(120)   ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.
(121)  Ks. Level(s) indicator 2.2: Construction and demolition waste and materials, User Manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.2_v1.1_40pp.pdf).
(122)  Ks. vaarattoman rakennus- ja purkujätteen luokittelu, komission asetus (EU) N:o 849/2010, liite III (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32010R0849&from=FI).

1. Kun tien pääelementtejä (sidekerros, kulutuskerros ja betonilaatat) puretaan tai poistetaan, paikalla syntyvästä vaarattomasta jätteestä 100 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (126) tai kierrätetään (127), pois lukien maantäyttö (128). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine.
2. Jos tien elementit (sidekerros, kulutuskerros ja betonilaatat) on uusittu hiljattain purkamisen tai poistamisen jälkeen, mukaan lukien väliaikaisesti kunnossapitotöitä varten rakennetut tiet, vähintään 50 prosenttia (kilogrammoina) käytetyistä tien rakenteellisista elementeistä on uudelleenkäytettyjä tai kierrätettyjä materiaaleja tai vaarattomia teollisuuden sivutuotteita.
3. Uudelleenkäytettyjä tai kierrätettyjä materiaaleja ei siirretä yli 2,5 kertaa kauemmaksi kuin tietotyömaan ja lähimmän vastaavien primaariraaka-aineiden tuotantolaitoksen välinen etäisyys, jotta uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien käytöllä vältetään aiheuttamasta primaariraaka-aineiden käyttöä suuremmat hiilidioksidipäästöt.
4. Uuden sidekerroksen käyttöikä on vähintään 20 vuotta (129).
5. Primaariraaka-aineen käyttö tiekalusteissa minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita (130). Toiminnan harjoittaja varmistaa, että metallien (esimerkiksi teräskaiteiden) osalta enintään 30 prosenttia materiaalista on peräisin primaariraaka-aineesta. Kynnysarvo lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine kunkin rakentamisessa käytetyn materiaaliluokan kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 1,2,3,5,6.

(126) ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.
(127) ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.
(128) ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.
(129) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit – teiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito (SWD(2016) 203), 2016, s. 17, sarake Lisäkriteerit, (27.6.2023 julkaistu versio: https://ec.europa.eu/environment/gpp/pdf/toolkit/roads/FI.pdf).
(130) Tässä delegoidussa säädöksessä ’uusioraaka-aineilla’ tarkoitetaan jätepuitedirektiivin 3 artiklan mukaisesti uudelleenkäyttöä varten valmisteltuja tai kierrätettyjä materiaaleja, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä kyseisen direktiivin 6 artiklan nojalla.

1. Kaikki syntyvä rakennus- ja purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan mukaisesti, erityisesti ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmiä (133). Rakennustyömaalla syntyvästä vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä vähintään 90 prosenttia (kilogrammoina) valmistellaan uudelleenkäyttöön (134) tai kierrätetään (135), pois lukien maantäyttö (136). Tähän ei kuulu päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettu luonnosta peräisin oleva aine. Toiminnan harjoittaja osoittaa 90 prosentin kynnysarvon noudattamisen raportoimalla Level(s)-indikaattorin 2.2 mukaisesti käyttäen tason 2 raportointimuotoa eri jätevirroille.
2. Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa lisäämällä mukautuvuuteen ja purkamiseen liittyviä suunnittelukonsepteja, kuten Level(s)-indikaattoreissa 2.3 ja 2.4 esitetään. Tämän vaatimuksen noudattaminen osoitetaan raportoimalla Level(s)-indikaattoreiden 2.3 (137) ja 2.4 (138) mukaisesti käyttäen tasoa 2.
3. Primaariraaka-aineen käyttö minimoidaan käyttämällä uusioraaka-aineita (139). Betonin osalta enintään 70 prosenttia on peräisin primaariraaka-aineesta. Tätä kriteeriä sovelletaan paikan päällä valettuun betoniin, elementteihin ja kaikkiin niihin sisältyviin materiaaleihin, mukaan lukien mahdolliset vahvikkeet. Kynnysarvo lasketaan vähentämällä uusioraaka-aine käytetyn materiaalin kokonaismäärästä kilogrammoina ilmaistuna. Jos rakennustuotteen kierrätettyä sisältöä koskevia tietoja ei ole saatavilla, sen katsotaan sisältävän 100 prosenttia primaariraaka-ainetta. Jätehierarkian noudattamiseksi ja siten uudelleenkäytön suosimiseksi kierrätyksen sijasta uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden, mukaan lukien sellaisten, jotka käsitellään uudelleen paikan päällä ja jotka eivät sisällä materiaalia, joka ei ole jätettä, ei katsota sisältävän lainkaan primaariraaka-ainetta.
4. Uusioraaka-aineita ei siirretä yli 2,5 kertaa kauemmaksi kuin tietotyömaan ja lähimmän vastaavien primaariraaka-aineiden tuotantolaitoksen välinen etäisyys, jotta uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien käytöllä vältetään aiheuttamasta primaariraaka-aineiden käyttöä suuremmat hiilidioksidipäästöt
5. Toiminnan harjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022 -standardia (140) ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.
6. Kansallisella tasolla hyväksytty tarkastaja tarkastaa säännöllisesti sillat, tunnelit, suojapadot ja sulkuportit, ja tietoja käytetään huoltotarpeiden ennustamiseen.

Lisäksi tulee täyttää DNSH kriteerit 1,2,3,5,6.

(133) EU:n rakennus- ja purkujätteen kierrätysmalli, liite F (27.6.2023 hyväksytty versio: https://ec.europa.eu/docsroom/documents/20509/?locale=fi).
(134) ’Valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä. Tähän sisältyy esimerkiksi rakennusten tiettyjen osien, kuten kattoelementtien, ikkunoiden, ovien, tiilien, kivien tai betonielementtien valmistelu uudelleenkäyttöä varten. Rakennusosien uudelleenkäytön valmistelun edellytyksenä on yleensä rakennusten tai muiden rakenteiden valikoiva purkaminen.
(135) ’Kierrätyksellä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.
(136) ’Maantäytöllä’ tarkoitetaan hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi.
(137) Ks. Level(s) indicator 2.3: Design for adaptability and renovation, User manual: introductory briefing, instruction and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau//sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.3_v1.1_23pp.pdf).
(138) Ks. Level(s) indicator 2.4: Design for deconstruction user manual: introductory briefing, instructions and guidance (julkaisuversio 1.1) (https://susproc.jrc.ec.europa.eu/product-bureau/sites/default/files/2021-01/UM3_Indicator_2.4_v1.1_18pp.pdf).
(139) Tässä delegoidussa säädöksessä ’uusioraaka-aineilla’ tarkoitetaan jätepuitedirektiivin 3 artiklan mukaisesti uudelleenkäyttöä varten valmisteltuja tai kierrätettyjä materiaaleja, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä kyseisen direktiivin 6 artiklan nojalla.
(140) ISO-standardi 22057:2022, Sustainability in buildings and civil engineering works – Data templates for the use of environmental product declarations (EPDs) for construction products in building information modelling (BIM) (huhtikuussa 2022 hyväksytty versio) (https://www.iso.org/standard/72463.html).

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.1 

Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.
Primäärienergian kysyntä (PED) (87), joka määrittää rakennuksen rakentamisesta johtuvan energiatehokkuuden, ei ylitä kynnysarvoa, joka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (88) täytäntöönpanemiseksi säädetyn kansallisen lähes nollaenergiarakennusta (NZEB) koskevan lainsäädännön vaatimuksissa. Energiatehokkuus on sertifioitu energiatehokkuustodistuksella (EPC).

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.2

Rakennuksia ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.3

Rakennuksen omistaja tai urakoitsija varmistaa, että korjattaessa, kunnostettaessa tai purettaessa onttoihin kohtiin tai yhdistelmärakenteisiin asennettuja sellaisia vaahtopaneeleja tai laminoituja levyjä, joissa on asetuksessa (EU) N:o 517/2014 ja asetuksessa (EU) N:o 1005/2009 tarkoitettuja fluorattuja kasvihuonekaasuja, tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä fluorihiilivetyjä ja otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältäviä vaahtoja, päästöjä vältetään mahdollisuuksien mukaan käsittelemällä vaahtoja tai niiden sisältämiä kaasuja tavalla, jolla varmistetaan vaahtopaneelien tai vaahtojen sisältämien kaasujen talteenotto tai hävittäminen. Vaahtojen sisältämien kaasujen talteenoton suorittaa asianmukaisesti koulutettu henkilöstö.
Jos näiden vaahtojen talteenotto ei ole teknisesti mahdollista, toiminnan harjoittaja laatii asiakirjat, joista käy ilmi, että talteenotto ei ole mahdollista kyseisessä tapauksessa. Asiakirjoja säilytetään viiden vuoden ajan, ja ne ovat saatavilla pyynnöstä.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.4

Laaditaan liikenneruuhkien vähentämissuunnitelma, joka otetaan käyttöön kunnossapitotöiden aikana.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.5

Rakennettua omaisuutta ei käytetä fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin, kuljetukseen tai valmistukseen.
Tässä toiminnassa käytetyn sementin tuotantoprosesseista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (141) ovat

1. harmaan sementtiklinkkerin osalta alle 0,816 (142) tCO2e harmaata sementtiklinkkeritonnia kohti;
2. harmaasta klinkkeristä valmistettavan sementin tai vaihtoehtoisen hydraulisen sideaineen osalta alle 0,530 (143) tCO2e valmistettua sementtitonnia tai vaihtoehtoista sideainetonnia kohti.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Ilmastonmuutoksen arviointikriteereihin 7.1 – 7.7 ja Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.1 – 3.5

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

Tulkintaa

1. Ilmastoriskitarkastelu tulee tehdä IPCC:n uusimpien skenaarioiden ja varvaisuusperiaatteen mukaisesti pahimman RCP 8.5 tason mukaisesti. (Kysymykset 166 ja 168, Komission tulkinnat kriteereihin[1])
2. Ilmastoriskitarkastelu tulee tehdä tarkasteltavan kohteen oletetun elinkaaren ajalta. Jos elinkaari ei ole tiedossa, niin ilmastoriskitarkastelu olisi syytä toteuttaa vähintään ensimmäiselle 50 vuodelle uusille rakennukselle ja vähintään 30 vuodelle jo olemassa oleville rakennuksille. (Sivu 6, FIGBC DNSH tulkinnat[2])
3. Ilmastoriskitarkastelun tekijälle ei ole asetettu taksonomiassa pätevyysvaatimuksia. (Sivu 6, FIGBC DNSH tulkinnat[2])
4. Ilmastoriskiselvityksessä voidaan soveltuvin osin hyödyntää alue- tai yritystasoisia tarkasteluja niiden kriteerien poissulkemiseksi, jotka eivät ole olennaisia. Poissulkemismenettelyn avulla voidaan keskittää kiinteistötasolla tehtävä tarkastelu kohteelle olennaisiin riskeihin. (Sivu 7, FIGBC DNSH tulkinnat[2])
5. Olemassa olevan kiinteistön osalta ilmastoriskeihin sopeutumisen suunnitelma tulee toteuttaa viiden vuoden kuluessa. Uusien rakennusten sekä korjausrakennusprojektien osalta sopeutumistoimet on toteutettava ennen kiinteistön käyttöönottoa. (Sivu 9, FIGBC DNSH tulkinnat[2])

[1] DRAFT COMMISSION NOTICE on the interpretation and implementation of certain legal provisions of the EU Taxonomy Climate Delegated Act establishing technical screening criteria for economic activities that contribute substantially to climate change mitigation or climate change adaptation and do no significant harm to other environmental objective, 19.12.2022, https://ec.europa.eu/finance/docs/law/221219-draft-commission-notice-eu-taxonomy-climate.pdf

[2] TULKINTOJA EU-TAKSONOMIAN DNSH 2, 4 JA 6 KRITEEREIHIN, FIGBC:n taksonomian asiantuntijaryhmän näkemyksiä EU-taksonomian Ei merkittävää haittaa kriteerien tulkinnasta, 11/2022, https://figbc.fi/julkaisu/tulkintoja-eu-taksonomian-dnsh-2-4-ja-6-kriteereihin/

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.3 – 3.5

Rakennustyömaan vaikutusten välttämiseksi toiminta täyttää tämänliitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Ilmastonmuutoksen arviointikriteereihin 7.1, 7.2

Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin287 mukaisesti.
Toimijat rajoittavat jätteen syntyä rakennus- ja purkuprosessien aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia noudattaen ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat ja käyttäen valikoivaa purkua, mikä mahdollistaa vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaa uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti hyödyntämällä käytössä olevia rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmiä.
Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa ja rakennusten osalta on osoitettava erityisesti, miten ne on suunniteltu resurssitehokkaammiksi, mukautumiskelpoisiksi, joustaviksi ja purettaviksi uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollistamiseksi ISO- standardin 20887288 tai muiden rakennusten purkamista tai muuntamista koskevien standardien mukaisesti.

Tulkintaa

1. Rakennusjätteen 70% materiaalihyötykäyttö tulee todentaa hankekohtaisesti. (Kysymys 101, Komission tulkinnat kriteereihin[1], Sivu 13, FIGBC DNSH tulkinnat[2])
2. Energiahyötykäyttöä ei saa laskea mukaan 70% tavoitteen täyttymiseen. (Kysymys 124, Komission tulkinnat kriteereihin[1])
3. Mikäli hankkeen yhteydessä kyseiseltä tontilta puretaan rakennus tai muu rakennelma, voidaan syntyvän jätteen kierrätys lasketa osaksi hankkeen materiaalina hyödyntämisastetta. (Sivu 15, FIGBC DNSH tulkinnat[2])
4. Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida kaikki neljä näkökulmaa: resurssitehokkuus, mukautumiskelpoisuus, joustavuus ja purettavuus. Näiden osalta tulee toteuttaa toimenpiteitä joilla varmistetaan että rakennus on resurssitehokkaampi, mukautumiskelpoisempi, joustavampi ja purettavampi kuin keskimääräinen uudisrakennus (Kysymys 125, Komission tulkinnat kriteereihin[1])

[1] DRAFT COMMISSION NOTICE on the interpretation and implementation of certain legal provisions of the EU Taxonomy Climate Delegated Act establishing technical screening criteria for economic activities that contribute substantially to climate change mitigation or climate change adaptation and do no significant harm to other environmental objective, 19.12.2022, https://ec.europa.eu/finance/docs/law/221219-draft-commission-notice-eu-taxonomy-climate.pdf

[2] TULKINTOJA EU-TAKSONOMIAN DNSH 2, 4 JA 6 KRITEEREIHIN, FIGBC:n taksonomian asiantuntijaryhmän näkemyksiä EU-taksonomian Ei merkittävää haittaa kriteerien tulkinnasta, 11/2022, https://figbc.fi/julkaisu/tulkintoja-eu-taksonomian-dnsh-2-4-ja-6-kriteereihin/

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Ilmastonmuutoksen arviointikriteereihin 7.1, 7.2 ja Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.1 – 3.2

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa289, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti standardien CEN/TS 16516290 ja ISO 16000-3:2011291 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti292.
Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus käyttämällä esimerkiksi ISO-standardia 18400293. Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjenvähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Ilmastonmuutoksen arviointikriteereihin 7.3

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Jos olemassa olevaan rakennuksen vaippaan lisätään lämmöneristys, asbestitarkastuskoulutuksen saanut pätevä asiantuntija tekee rakennuksen kartoituksen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Asianmukaisen koulutuksen saanut henkilöstö hoitaa asbestia sisältävien tai todennäköisesti sisältävien pinnoitteiden purkamisen sekä eristyslevyn, tiilien tai muiden asbestia sisältävien materiaalien murtamisen, mekaanisen poraamisen tai ruuvaamisen ja poistamisen siten, että työntekijöiden terveyttä seurataan ennen töitä, töiden aikana ja niiden jälkeen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.3

Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi purku- ja raivaustöiden aikana.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.4

Toteutetaan toimenpiteitä melu-, tärinä-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana. Tienpinnan tyyppejä valittaessa suositaan vähämeluisia tienpintoja EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien teiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon kriteerien (131) lisäkriteerin B7 Hiljaisen päällysteen suunnitelman vähimmäisvaatimukset mukaisesti ja vähämeluisia tienpintoja suositaan kaikkien direktiivin 2002/49/EY soveltamisalaan kuuluvien teiden osalta.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.5

Rakentamisessa käytetyt osat ja materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.
Rakentamisessa käytetyt osat ja materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa (144), vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä testikammion ilmaa kohti standardien CEN/EN 16516 (145) ja ISO 16000-3:2011 (146) tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti (147).
Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus käyttämällä esimerkiksi ISO-standardia 18400.
Toteutetaan toimenpiteitä melu-, tärinä-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.
Infrastruktuurin rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvaa melua ja tärinää hillitään akustisella suunnittelulla, tarvittaessa kohteena olevan alueen herkkyys huomioon ottaen, erityisesti sen vaikutuspiiriin kuuluvan väestön ja eläimistön koon osalta, ottamalla käyttöön kaivantoja, meluesteitä tai muita toimenpiteitä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/49/EY (148).

Tulkinnat

1.       Kriteerin muotoilussa on virhe. Vaatimustaso on suhteessa testikammion ilman alaan, ei materiaalin tilavuuteen. (Kysymys 118, Komission tulkinnat kriteereihin[1])

[1] DRAFT COMMISSION NOTICE on the interpretation and implementation of certain legal provisions of the EU Taxonomy Climate Delegated Act establishing technical screening criteria for economic activities that contribute substantially to climate change mitigation or climate change adaptation and do no significant harm to other environmental objective, 19.12.2022, https://ec.europa.eu/finance/docs/law/221219-draft-commission-notice-eu-taxonomy-climate.pdf

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Ilmastonmuutoksen arviointikriteereihin 7.1 ja Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.1

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset. Uutta rakennusta ei ole rakennettu jollekin seuraavista:

1. EU:n LUCAS-tutkimuksen mukainen viljelysmaa, jonka viljavuus ja maanalainen biologinen monimuotoisuus on kohtalainen tai korkea;
2. rakentamaton viheralue, joka on biologiselta monimuotoisuudeltaan tunnustetusti rikas, ja maa-alue, joka on Euroopan uhanalaisten lajien luettelossa tai Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisten lajien luettelossa olevien uhanalaisten lajien (kasviston ja eläimistön) elinympäristöä;
3. maa-alue, joka vastaa kansallisessa kasvihuonekaasumäärien laskennassa käytettyä metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.3 – 3.4

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan Kiertotalouteen siirtymisen merkittävän edistämisen arviointikriteereihin 3.5

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset.

Lisäksi on varmistettava seuraavat seikat:

1. EU:ssa Natura 2000 -alueiden osalta: toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin niiden suojelutavoitteiden kannalta direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asianmukaisen arvioinnin perusteella;
2. EU:ssa millä tahansa alueella: toiminta ei haittaa direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla suojeltujen lajien kantojen suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä. Toiminta ei myöskään haittaa kyseessä olevien ja direktiivin 92/43/ETY nojalla suojeltujen luontotyyppien suotuisan suojelun tason palautumista tai säilyttämistä;
3. EU:n ulkopuolella toiminnassa noudatetaan luontotyyppien ja lajien suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä.

Tulkintaa

1. Suomenkielisen asetustekstin käännös ”Viheralue ”on virheellinen. Kohdassa tarkoitetaan rakentamatonta aluetta. Taksonomian Englanninkielisessä versiossa termi on ”Greenfield land”. (Sivu 22, FIGBC DNSH tulkinnat[1])

[1] TULKINTOJA EU-TAKSONOMIAN DNSH 2, 4 JA 6 KRITEEREIHIN, FIGBC:n taksonomian asiantuntijaryhmän näkemyksiä EU-taksonomian Ei merkittävää haittaa kriteerien tulkinnasta, 11/2022, https://figbc.fi/julkaisu/tulkintoja-eu-taksonomian-dnsh-2-4-ja-6-kriteereihin/