Taksonomian uudet kiertotalouskriteerit julkaistiin marraskuussa 2023. Mitä taksonomian Uusien rakennusten rakentamista koskeva kriteeri 5 sekä Rakennusten ja muiden rakennelmien purkua ja raivausta koskevat kriteerit 2 ja 3 tarkoittavat suomalaisessa rakentamisen kontekstissa?
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen, 3.1 Uusien rakennusten rakentaminen
Taksonomian uusien rakennusten rakentamisen koskevassa kiertotalouskriteerissä 3.1. kohdassa 5 vaaditaan: ”Toiminnan harjoittaja käyttää sähköisiä välineitä kuvatakseen rakennetun rakennuksen ominaisuuksia, mukaan lukien käytetyt materiaalit ja osat, tulevaa kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi käyttämällä EN ISO 22057:2022-standardia (86) ympäristötuoteselosteiden antamiseen. Tiedot tallennetaan digitaalisessa muodossa ja asetetaan sijoittajien ja asiakkaiden saataville pyydettäessä. Lisäksi toiminnan harjoittaja varmistaa näiden tietojen pitkäaikaisen säilymisen myös rakennuksen käyttöiän jälkeen käyttämällä kiinteistörekisterin tai julkisen rekisterin kaltaisten kansallisten välineiden tarjoamia tiedonhallintajärjestelmiä.”
Alaviite (86) viittaa ISO-standardiin 22057:2022, Sustainability in buildings and civil engineering works – Data templates for the use of environmental product declarations (EPDs) for construction products in building information modelling (BIM) (hyväksytty versio 27.6.2023). Kohdassa vaaditaan, että rakentaja kuvaa rakennuksen ominaisuuksia, mutta alaviitteessä kuitenkin viitataan tuotteiden EPD-selosteiden standardiin.
Taksonomiakriteerin mukaan rakennuksen ominaisuuksista tulee luetella rakennuksen materiaalit ja osat siten, että tietoa voidaan käyttää niiden kunnossapitoa, hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä varten. Rakentamislain materiaaliseloste on vielä työn alla ja siinä ilmoitettavat osat ovat vielä epäselviä, joten materiaaliselosteen kelpaavuus taksonomian raportointiin ei ole vielä tiedossa. Jotta seloste suuntaisi suomalaista toimintaa taksonomian mukaiseksi, olisi tärkeää, että materiaaliselosteessa vaadittaisiin tai olisi mahdollisuus ilmoittaa tuotteiden ja materiaalien käyttökohteet ja hyödyntäminen tulevaisuudessa niiden ensimmäisen elinkaaren jälkeen.
Materiaaliselosteen luonnoksessa ei ollut alun perinkään vaatimusta materiaalin tai osien kunnossapitotiedon kirjaamisesta, ja käyttö- ja huolto-ohjeissakin vaaditaan tällä hetkellä vain pintamateriaalien tiedot. Siksi käyttö- ja huolto-ohjeen kehittämisen elinkaariohjeeksi olisi taksonomian näkökulmasta viisasta, kuten esitetäänkin ympäristöministeriön julkaisussa Elinkaariominaisuudet rakennuksen pitkäikäisyyden edistämisessä.
Suomessa on ehdotettu rakentamislain pykälään 38§ liittyvää rakennuksen elinkaariominaisuuksien vapaaehtoista raportointia, joka vastaisi materiaaliselostetta tai -passia paremmin tähän taksonomian vaatimukseen, sillä raportointi kattaisi nimenomaan rakennuksen, ei pelkästään tuotteiden, ominaisuuksia. Olisi selvitettävä, riittääkö materiaaliselosteen ja elinkaariominaisuuksien raportoinnin yhdistelmä täyttämään tämän taksonomian vaatimuksen.
Materiaaliselosteen on oltava sähköisesti tehty, ja sen on oltava sijoittajien ja asiakkaiden saatavilla pyydettäessä. Taksonomian suomenkielinen käännös kiinteistörekisteristä tietojen säilytyspaikkana on kehno, sillä suomalainen Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri ei tallenna materiaaliselosteen kaltaisia tietoja. Tietojen tulee säilyä pitkäaikaisesti ja myös rakennuksen käyttöiän jälkeen, mikä uusien rakennusten tapauksessa tarkoittaa vasta vuosikymmenten päästä. Taksonomia ei ota kantaa, täytyykö tietojen säilyä samassa tietojärjestelmässä käyttöiän aikana ja sen jälkeen. Suomessa on purkumateriaali- ja rakennusjäteasetuksen myötä kehitteillä myös tietojärjestelmä , joka voisi vastata tähän osaan taksonomian vaatimuksesta rakennusten käyttöiän päätyttyä eli purkamisen jälkeen, jos siinä on mahdollista eritellä tiedot taksonomiakriteerin mukaisesti.
Kiertotalouteen siirtymisen merkittävä edistäminen, 3.3 Rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus
Taksonomian rakennusten ja rakennelmien purkua ja raivausta koskevassa kiertotalouskriteerissä 3.3 kohdassa 2 vaaditaan, että ”Toiminnan harjoittaja tekee purkamista edeltävän tarkastuksen EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin (116) mukaisesti.”
Alaviitteessä 116 viitataan rakennusten purku- ja kunnostustöitä edeltäviä jätehuoltotarkastuksia koskeviin ohjeisiin ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalliin (versio toukokuu 2018), sekä Level(s)-viitekehyksen yhteydessä kehitettyyn purkujätteen raportoinnin Excel-taulukkoon: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1).
EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallissa puhutaan purkamista edeltävästä tarkastuksesta, jossa on tarkoitus tunnistaa syntyvät rakennus- ja purkujätteet, toteuttamaan purkutyöt asianmukaisesti ja määrittelemään purkukäytännöt. Suomen osalta tämä tarkoittaa purkukartoitusta, josta tulee lain mukaisesti vaadittu toimenpide rakentamislain astuessa voimaan. Suomalainen purkukartoitus ei kuitenkaan ole riittävän tarkka materiaalijaottelun tai materiaaleista raportoitavien tietojen osalta.
Materiaalijaottelun pitäisi vastata EU:n kierrätysmallissa on viitattua ruotsalaista ohjeistusta ”Resource and waste guidelines during construction and demolition”, ja sen liitesivuja: Liite 1, Liite 4. Liitteessä 4 on eritelty 16 jätejaetta: puu, palavat materiaalit, muovi, paperi, laasti, metallit, mineraaliset maa-ainekset (sis. alajakeina betonit, tiilet, keraamiset materiaalit), kaivuumaat, asfaltti, mineraalivilla, tasolasi, pakkauslasi, sekajäte (saa sisältää paperia, aaltopahvi, puu, sekalaiset roskat, tekstiilit ja muut ei-palavat), kaatopaikkajäte (saa sisältää erottamattomat komposiitit, kipsilevy ja eristeet purkamisesta, metalli), haitta-aineet, ja elektroniikkajätteet.
Haitta-aineiden materiaalijaottelun pitäisi vastata liitettä 1, mutta Suomen virallisen Purkukartoitus-oppaan liitteen taulukon A1:n haitta-ainejakeista puuttuvat CFC:t erillisenä jakeena (jätekoodi 170603), radioaktiiviset aineet (160203) sekä PVC (170203). Kaikkien materiaalien osalta Suomen ohjeen taulukon B1:n materiaalijaottelusta puuttuvat paperi (150101), sähkökaapelit (170411), kaivuumaat (jätekoodit 170504 ja 170503), sekä elektroniikkajäte.
On huomattava, että EU-taksonomian excelissä ei ole eritelty asfalttia, joka eritellään suomalaisessa oppaassa ja joka on eritelty myös EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin viittaamassa ruotsalaisessa jaottelussa. Eroavaisuus johtuu siitä, että Level(s)-viitekehys on kehitetty käytettäväksi vain rakennusten rakentamisessa.
Raportoinnin osalta komission Level(s)-excelistä käytetään tässä tarkoituksessa välilehteä L2 DW inventory-estimate, jonka mukaisesti tulee raportoida: purkamisen tyyppi, materiaali, jätteen tyyppi, jätekoodi (eli jätenimike), alkuperäinen paikka purettavassa rakennuksessa, materiaalin määrä ja järkevä yksikkö, määrä muunnettuna kiloiksi, paras ja todennäköisin käyttötarkoitus/sijoituspaikka.
Suomessa vuoden 2024 aikana kehitettävän purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmän, sekä purkukartoitus.fi-palvelun sekä Materiaalitorin olisi hyvä mahdollistaa taksonomian mukaisten tietojen esittäminen. Näin voisimme käyttää kansallisia palveluita ja ehdottaa niitä hyväksyttäväksi komission excel-tiedoston ohella.Purkukartoitus.fi-palvelusta on mahdollista syöttää muut tiedot, mutta purkamisen tyyppi ja alkuperäinen paikka purettavassa rakennuksessa puuttuvat kenttätietoina. Palvelua jatkokehitetään keväästä 2024 alkaen, jolloin olisi hyvä hetki tehdä omat kenttänsä näille tiedoille.
Taksonomian rakennusten ja rakennelmien purkua ja raivausta koskevassa kiertotalouskriteerissä 3.3 kohdassa 3 vaaditaan, että ”kaikki purku- tai raivaustoiminnan aikana syntyvä purkujäte käsitellään unionin jätelainsäädännön ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin tarkistuslistan (117) mukaisesti.”
Alaviitteessä (117) viitataan Rakennusten purku- ja kunnostustöitä edeltäviä jätehuoltotarkastuksia koskeviin ohjeisiin, jotka löytyvät EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallista (toukokuu 2018).
Tarkistuslista on melko ympäripyöreä, eikä tuo juuri uutta suomalaiseen purkutoimintaan. Yksinkertaistettuna: Kunhan teet purkukartoituksen, jätehuoltosuunnitelman ja olet työmaatoiminnassa fiksu, olet tämän kohdan osalta taksonomian mukainen.
Muutamissa tarkastuslistan kohdissa on kuitenkin pieniä epäselvyyksiä. Tarkoittaako ’prosessilähtöinen jätehuoltosuunnitelma, jossa esitetään, miten materiaaleja käytetään uudelleen tai kierrätetään’, työmaan jätehuoltokumppanin laatimaa suunnitelmaa kyseessä olevalle työmaalle vai urakoitsijan omaa ohjeistusta kaikille työmailleen? Listassa vaaditaan paikallisviranomaisen tai 3. osapuolen valvontaa, mutta listassa ei eritellä mitä valvotaan. Suomessa purkulupa on lainmukainen käytäntö, joten rakennusvalvonnan suorittama valvonta voisi mahdollisesti riittää tämän toteuttamiseen.
Tarkastuslistassa ohjataan myös valikoivaan purkamiseen, mikä lienee merkittävin harjoittelua vaativa asia suomalaisilla purkutyömailla. Toisaalta lista ei vaadi purkamaan valikoivasti, joten sen voi vain jättää tekemättä. Valikoiva purkaminen tarkoittaa EU:n ohjeen mukaan materiaalien poistamista purkutyömaalta ennalta määrätyssä vaiheistetussa järjestyksessä, jotta niitä voitaisiin hyödyntää ja kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Valikoiva purkaminen voi siis sisältää esimerkiksi esipurkamista, kevytpurkua ja raskasta purkua. Tutustu näihin Rakentamisen kiertotalouden sanakirjassa.
Listan lopussa viitataan eurooppalaisiin tuotestandardeihin, joista rakennustuoteasetus on juuri päivittymässä. Oletettavaa on, että kyseistä tarkastuslistaa ei tulla päivittämään, joten taksonomia tullee tämän osalta päivittymään.
Ympäripyöreän tarkastuslistan lisäksi alaviitteessä 117 viitataan myös purkujätteiden raportointiin, joka tulee tehdä komission verkkosivustolla saatavilla olevalla Excel-taulukolla: Construction and Demolition Waste (CDW) and materials excel template: for estimating (Level 2) and recording (Level 3) amounts and types of CDW and their final destinations (versio 1.1). Excel-taulukosta käytetään Level(s):in tason 3 mukaista toteavaa raportointia.
Alaviitteessä vaaditaan myös merkitsemään purkujätetyypit kuusinumeroisella jätenimikkeellä, sekä osoittamaan, että jätteen vastaanottavilla toimijoilla on tekniset valmiudet kyseisen käsittelyn suorittamiseen. Purkutyömaiden dokumentoinnissa pääosin raportoidaan jätteenkäsittelyn tyyppi. Suomen rakennusjäte- ja purkumateriaalitietojärjestelmän pitäisikin mahdollistaa jätenimikkeiden käyttö ja jätteenkäsittelyn tyyppi. Näihin tulisi kiinnittää huomiota suomalaisia raportointityökaluja laadittaessa.
Ella Lahtinen
Kestävän kehityksen asiantuntija
ella.lahtinen@figbc.fi
