EU taksonomia – Green Building Council Finland

EU-taksonomia

Euroopan unioni on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU on luonut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman.

Ohjelman osana EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta sääntelystä. Tämän sääntelyn on tarkoitus helpottaa kestävää sijoittamista. Taksonomian avulla kestävälle taloudelliselle toiminnalle määritetään yhteinen luokittelu ja kriteerit.

Taksonomian kehityksen ja käyttöönoton aikataulu

Taksonomiaohjeita ja -raportteja

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta - 3/2023

CIRCULAR ECONOMY TAXONOMY STUDY - 2/2023

Vastuullisuuden EU-sääntely etenee – mihin pk-yritysten on varauduttava? 10/2022

Taksonomialainsäädäntö kotimaisen kiinteistö- ja rakennusalan kontekstissa 21.6.2022

RTSympäristöluokitus ja EU taksonomia Työpaperi kevät 2022

EU Taxonomy Study - Evaluating the marketreadiness of the EU taxonomy criteria for buildings 3/2021

Taksonomian tulkintoja

Interpretation of the EU Taxonomy Climate Delegated Act TSC and DNSH criteria - 19.12.2022

Interpretation and implementation of the Disclosures Delegated Act under Article 8 of EU Taxonomy Regulation on the reporting - 1.12.2022

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH 2, 4 ja 6 kriteereihin

Rakennuskannan 15 % parhaimmiston primäärienergian kulutuksen määrittely 20.6.2022

Ajantasaiset kriteerit ja tulkinnat - Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta

Tälle sivulle on koottu ajantasaiset rakennus- ja kiinteistöalan toimintaa koskevat jo julkaistut taksonomiakriteerit ilmastonmuutoksen hillintä -tavoitteen osalta. Sivulta löytyvät myös rakennus- ja kiinteistöalan DNSH- kriteerit ja niiden lisäykset A-D. Kunkin kriteerin alle on koottu myös ajantasainen tieto siihen liittyvistä selvityksistä ja tulkinnoista.

Kunkin kriteerin yhteyteen on kirjattu myös keskeisiä tulkintoja kriteerien soveltamiseen liittyen. Tarkemmat yksityiskohdat tulkintoihin liittyen löytyy yllä olevista julkaisuista.

Englanninkieliseen kriteeristöön voi tutustua myös päivittyvän EU Taxonomy Compass – sivuston sekä varsinaisen 1. delegoidun asetuksen kautta.

Tekniset arviointikriteerit - ilmastonmuutoksen hillintä

7.1 Uusien rakennusten rakentaminen

Kriteerit

Primäärienergian kysyntä (Primary Energy Demand, PED), joka määrittää rakennuksen rakentamisesta johtuvan energiatehokkuuden, on vähintään kymmenen prosenttia alhaisempi kuin kynnysarvo, joka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU282 täytäntöönpanemiseksi säädettyjen kansallisten toimenpiteiden lähes nollaenergiarakennuksia koskevissa vaatimuksissa. Energiatehokkuus on sertifioitu energiatehokkuustodistuksella.

Valmistumisvaiheessa yli 5 000 m2 olevien rakennusten ilmatiiviys ja lämmönpitävyys testataan ja mahdolliset poikkeamat suunnitteluvaiheessa määritetyistä suoritustasoista tai viat rakennuksen vaipassa ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille. Vaihtoehtoisesti jos rakennusprosessin aikana käytössä on tiukat ja jäljitettävissä olevat laadunvarmistusprosessit, tämä hyväksytään vaihtoehtona lämmönpitävyyden testaukselle.

Pinta-alaltaan yli 5 000 m olevien rakennusten rakentamisesta aiheutuva ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) on laskettu elinkaaren kunkin vaiheen osalta, ja se ilmoitetaan sijoittajille ja asiakkaille pyynnöstä.

Tulkintaa

Hiilijalanjäljen arviointiin voi käyttää kansallista Ympäristöministeriön hiilijalanjäljen arviointimenetelmää. (Kysymys 111, Komission tulkinnat kriteereihin[1])
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (1151/2016), joka tuli voimaan 1.1.2017, lisäsi lakiin vaatimus uuden rakennuksen rakentamisesta lähes nollaenergiarakennukseksi. Käytännössä EU Taksonomian vaatimus rakennuksen energiatehokkuudelle on olla 10% energiatehokkaampi kuin rakennusluvan vähimmäisvaatimus. Alla olevassa taulukossa on laskettu auki kyseiset kokonaisluvuiksi pyöristettynä.

Käyttötarkoitusluokka	E-luvun raja-arvo = NZEBkWh_E/(m² a)	NZEB -10%kWh_E/(m² a)
Luokka 1a) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joidenlämmitetty nettoala (Anetto) on 50–150 m2	200–0,6 A_netto	0,9*(200 – 0,6 A_netto)
Luokka 1b) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joidenlämmitetty nettoala (Anetto) on enemmän kuin 150 m2 kuitenkin enintään 600 m2	116–0,04 A_netto	0,9*(116 – 0,04 A_netto)
Luokka 1c) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joidenlämmitetty nettoala (Anetto) on enemmän kuin 600 m2	92	82
Luokka 1d) Rivitalo ja asuinkerrostalo, jossa on asuinkerroksia enintään kahdessa kerroksessa	105	94
Luokka 2) Asuinkerrostalo, jossa on asuinkerroksia vähintään kolmessa kerroksessa	90	81
Luokka 3) Toimistorakennus, terveyskeskus	100	90
Luokka 4) Liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus,myymälärakennus lukuun ottamatta päivittäistavarakaupan alle2000 m² yksikköä, myymälähalli, teatteri, ooppera-,konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto,museo, taidegalleria, näyttelyhalli	135	121
Luokka 5) Majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola, palvelutalo,vanhainkoti, hoitolaitos	160	144
TuLuokka 6) Opetusrakennus ja päiväkoti	100	90
Luokka 7) Liikuntahalli lukuun ottamatta uimahalliaja jäähallia	100	90
Luokka 8) Sairaala	320	288
Luokka 9) Muu rakennus, varastorakennus, liikenteen rakennus,uimahalli, jäähalli, päivittäistavarakaupan alle2000 m² yksikkö, siirtokelpoinen rakennus	ei raja-arvoa	n/a

7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus

Rakennusten korjaus noudattaa laajamittaisiin korjauksiin sovellettavia vaatimuksia. Vaihtoehtoisesti se johtaa primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 30 prosentilla.

7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

Toiminta koostuu jostakin seuraavista yksittäisistä toimenpiteistä edellyttäen, että ne täyttävät yksittäisiä komponentteja ja järjestelmiä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka on asetettu sovellettavissa direktiivin 2010/31/EU kansallisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä, ja että ne luokitellaan tapauksen mukaan kahteen parhaaseen energiatehokkuusluokkaan asetuksen (EU) 2017/1369 ja sen nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti:

(a) eristyksen lisääminen olemassa oleviin rakennuksen vaipan osiin, muun muassa ulkoseinät (myös viherseinät), katot (myös viherkatot), ullakot, kellarit ja pohjakerrokset (muun muassa toimet ilmatiiviyden varmistamiseksi, toimet kylmäsiltojen vaikutusten vähentämiseksi ja telineiden pystytys) sekä rakennuksen vaipan eristyksen kiinnittämiseen tarkoitetut tuotteet (mukaan lukien mekaaniset kiinnikkeet ja liima);

(b) vanhojen ikkunoiden korvaaminen uusilla energiatehokkailla ikkunoilla;

(d) energiatehokkaiden valonlähteiden asentaminen ja korvaaminen;

(e) ilmastoinnin (LVI) ja vedenlämmitysjärjestelmien, myös kaukolämpöpalveluihin liittyvien laitteiden, asentaminen, korvaaminen, huolto ja korjaus erittäin tehokkaallateknologialla;

(f) tämän liitteen lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisten vähän vettä ja energiaa kuluttavien keittiö- ja talousvesikalusteiden asentaminen ja suihkuratkaisujen, suihkusekoittajien, käsisuihkujen ja suihkuhanojen osalta enintään 6 l/min tai vähäisempi veden virtaus, mikä soitetaan unionin markkinoilla käytössä olevalla merkinnällä.

7.4 Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa (sekä rakennusten yhteydessä olevissa pysäköintitiloissa)

Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto tai korjaus.

7.5 Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus , huolto ja korjaus

Toiminta koostuu jostakin seuraavista yksittäisistä toimenpiteistä:

(a) tilakohtaisten termostaattien, älykkäiden termostaattijärjestelmien ja anturilaitteiden, myös liikkeeseen ja päivävaloon perustuvan ohjauksen, asennus, huolto ja korjaus;

(b) rakennusten automaatio- ja hallintajärjestelmien, rakennusten energianhallintajärjestelmien, valaistuksen ohjausjärjestelmien ja energianhallintajärjestelmien asennus, huolto ja korjaus;

(d) sellaisten julkisivu- ja kattoelementtien, joissa on auringonvalon suoja- tai säätötoiminto, mukaan lukien kasvien kasvua tukevat toiminnot, asennus, huolto ja korjaus.

7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus

Toiminta koostuu jostakin seuraavista yksittäisistä toimenpiteistä, jos teknologia asennetaan paikan päällä rakennuksen teknisinä järjestelminä:

(a) aurinkosähköjärjestelmien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;

(b) vettä lämmittävien aurinkopaneelien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;

(c) uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä ja jäähdytyksessä direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti edistävien lämpöpumppujen ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto, korjaus ja parantaminen;

(d) tuuliturbiinien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus:

(e) aurinkovoimaa käyttävien ilmanlämmittimien ja teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;

(f) lämpö- tai sähköenergian varastointiyksiköiden sekä teknisten lisälaitteiden asennus, huolto ja korjaus;

(g) suuritehoisen sähkön ja lämmön mikroyhteistuotantolaitoksen asennus, huolto ja korjaus;

(h) lämmönvaihtimen tai lämmön talteenottojärjestelmien asennus, huolto ja korjaus;

7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen

Kriteerit

Ennen 31 päivää joulukuuta 2020 rakennettujen rakennusten osalta rakennuksella on vähintään luokan A energiatehokkuustodistus. Vaihtoehtoisesti rakennus kuuluu kansallisen tai alueellisen rakennuskannan parhaaseen 15 prosenttiin toiminnallisen primäärienergian kysynnän perusteella ja osoitettuna riittävällä näytöllä, jossa vähimmillään verrataan kyseessä olevan rakennuksen energiatehokkuutta ennen 31 päivää joulukuuta 2020 rakennetun kansallisen tai alueellisen rakennuskannan energiatehokkuuteen ja jossa vähimmillään erotellaan asuinrakennukset muista rakennuksista.
Joulukuun 31 päivän 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta, rakennus täyttää tämän liitteen jaksossa 7.1 määritetyt kriteerit, jotka ovat merkityksellisiä hankintahetkellä.
Jos rakennus on suuri muu kuin asuinrakennus (jonka lämmitysjärjestelmien, tilojen yhdistettyjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien, ilmasointijärjestelmien tai yhdistettyjen ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho on yli 290 kW) sitä käytetään tehokkaasti energiatehokkuuden valvonnan ja arvioinnin avulla.

Tulkintaa

Rakennuskannan 15 % parhaimmisto vuoden 2018 energiatodistuksen mukaisen primäärienergian kulutuksen perusteella on seuraava (Raklin ja Granlundin selvitys[1])

Rakennuksen käyttötarkoitusluokka	15 % parhaimmisto [kWhE /m2]
1d. Rivitalot ja 2-kerroksiset asuintalot	127
2 Asuinkerrostalot	119
3 Toimistorakennukset	122
4 Liikerakennukset	172
5 Majoitusliikerakennukset	197
6 Opetusrakennukset ja päiväkodit	112
7. Liikuntahallit, lukuun ottamatta uimahalleja ja jäähalleja	120
8. Sairaalat	28
9. Muut rakennukset	112

Joulukuun 31 päivän 2020 jälkeen rakennettujen rakennusten osalta, tulee edelleen täyttää vain tämän kappaleen 7.7 mukaiset DNSH kriteerit, eli DNSH2. Kohdan 7.1 tai 7.2 DNSH kriteerejä ei sovelleta rakennuksen hankintana tai omistamiseen. (Kysymys 141, Komission tulkinnat kriteereihin[2])
Milloin rakennus on Taksonomian mielessä rakennettu, määräytyy rakennuslupahakemuksen jättöpäivämäärän mukaan. (Kysymys 143, Komission tulkinnat kriteereihin[2])
Jos rakennukselle on kohdistettu useampi energiatodistus, arvioidaan rakennuksen taksonomian mukaisuus osissa, energiatodistusten kattavuuden mukaisesti (Kysymys 142, Komission tulkinnat kriteereihin[2])

[1] Rakennuskannan 15 % parhaimmiston primäärienergian kulutuksen määrittely, EUdirektiivin 2021/2139 liitteen 1 teknisen arviointikriteerin 7.7 tulkinta RAKLI ry 117489.HH221865, 20.6.2022, https://www.rakli.fi/rakli-tiedottaa/selvitys-liittyen-eun-kestavan-rahoituksen-taksonomian-kriteeriin-7-7-on-julkaistu/ [2] DRAFT COMMISSION NOTICE on the interpretation and implementation of certain legal provisions of the EU Taxonomy Climate Delegated Act establishing technical screening criteria for economic activities that contribute substantially to climate change mitigation or climate change adaptation and do no significant harm to other environmental objective, 19.12.2022, https://ec.europa.eu/finance/docs/law/221219-draft-commission-notice-eu-taxonomy-climate.pdf

DNSH - kriteerit

2 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

DNSH kriteerit, joita sovelletaan teknisiin arviointikriteereihin 7.1, 7.2, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6, 7.7

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä A esitetyt vaatimukset.

Tulkintaa

Ilmastoriskitarkastelu tulee tehdä IPCC:n uusimpien skenaarioiden ja varvaisuusperiaatteen mukaisesti pahimman RCP 8.5 tason mukaisesti. (Kysymykset 166 ja 168, Komission tulkinnat kriteereihin[1])
Ilmastoriskitarkastelu tulee tehdä tarkasteltavan kohteen oletetun elinkaaren ajalta. Jos elinkaari ei ole tiedossa, niin ilmastoriskitarkastelu olisi syytä toteuttaa vähintään ensimmäiselle 50 vuodelle uusille rakennukselle ja vähintään 30 vuodelle jo olemassa oleville rakennuksille. (Sivu 6, FIGBC DNSH tulkinnat[2])
Ilmastoriskitarkastelun tekijälle ei ole asetettu taksonomiassa pätevyysvaatimuksia. (Sivu 6, FIGBC DNSH tulkinnat[2])
Ilmastoriskiselvityksessä voidaan soveltuvin osin hyödyntää alue- tai yritystasoisia tarkasteluja niiden kriteerien poissulkemiseksi, jotka eivät ole olennaisia. Poissulkemismenettelyn avulla voidaan keskittää kiinteistötasolla tehtävä tarkastelu kohteelle olennaisiin riskeihin. (Sivu 7, FIGBC DNSH tulkinnat[2])
Olemassa olevan kiinteistön osalta ilmastoriskeihin sopeutumisen suunnitelma tulee toteuttaa viiden vuoden kuluessa. Uusien rakennusten sekä korjausrakennusprojektien osalta sopeutumistoimet on toteutettava ennen kiinteistön käyttöönottoa. (Sivu 9, FIGBC DNSH tulkinnat[2])

[1] DRAFT COMMISSION NOTICE on the interpretation and implementation of certain legal provisions of the EU Taxonomy Climate Delegated Act establishing technical screening criteria for economic activities that contribute substantially to climate change mitigation or climate change adaptation and do no significant harm to other environmental objective, 19.12.2022, https://ec.europa.eu/finance/docs/law/221219-draft-commission-notice-eu-taxonomy-climate.pdf

[2] TULKINTOJA EU-TAKSONOMIAN DNSH 2, 4 JA 6 KRITEEREIHIN, FIGBC:n taksonomian asiantuntijaryhmän näkemyksiä EU-taksonomian Ei merkittävää haittaa kriteerien tulkinnasta, 11/2022, https://figbc.fi/julkaisu/tulkintoja-eu-taksonomian-dnsh-2-4-ja-6-kriteereihin/

3 Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

DNSH kriteerit, joita sovelletaan teknisiin arviointikriteereihin 7.1, 7.2

Jos seuraavat vesilaitteet on asennettu, asuinrakennuksiin asennettuja laitteistoja lukuun ottamatta, niiden vedenkäyttö osoitetaan tuoteselosteilla, rakennuksen sertifioinnilla tai unionissa käytössä olevalla tuotemerkillä tämän liitteen lisäyksessä E vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisesti:

(a) käsienpesualtaiden hanojen ja keittiön hanojen enimmäisvirtaama on 6 l/min;

(b) suihkujen enimmäisvirtaama on 8 l/min;

(c) wc:iden, muun muassa istuinten, altaiden ja huuhtelusäiliöiden, täysi huuhtelumäärä on enintään kuusi litraa ja keskimääräinen huuhtelumäärä on enintään 3,5 litraa;

(d) urinaaleissa käytetään enintään 2 litraa/allas/tunti. Huuhtelevien urinaalien täysi huuhtelumäärä on enintään litra.

Rakennustyömaan vaikutusten välttämiseksi toiminta täyttää tämänliitteen lisäyksessä B esitetyt vaatimukset.

Tulkintaa

WC laitteiden keskimääräinen virtaama voidaan arvioida BREEAM vesikalustelaskurin, tai muuta vastaavaa laskuria käyttäen. (Kysymys 123, Komission tulkinnat kriteereihin[1])

4 Siirtyminen kiertotalouteen

DNSH kriteerit, joita sovelletaan teknisiin arviointikriteereihin7.1, 7.2

Vähintään 70 prosenttia (painossa mitattuna) rakennustyömaalla tuotetusta vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun Euroopan jäteluettelon luokassa 17 05 04 tarkoitettua luonnosta peräisin olevaa ainetta) valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa käytetään jätettä korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin287 mukaisesti.

Toimijat rajoittavat jätteen syntyä rakennus- ja purkuprosessien aikana EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia noudattaen ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat ja käyttäen valikoivaa purkua, mikä mahdollistaa vaarallisten aineiden poistamisen ja turvallisen käsittelyn sekä helpottaa uudelleenkäyttöä ja laadukasta kierrätystä poistamalla materiaaleja valikoivasti hyödyntämällä käytössä olevia rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmiä.

Rakennusten rakennesuunnittelu ja rakennustekniikat tukevat kiertoa ja rakennusten osalta on osoitettava erityisesti, miten ne on suunniteltu resurssitehokkaammiksi, mukautumiskelpoisiksi, joustaviksi ja purettaviksi uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollistamiseksi ISO- standardin 20887288 tai muiden rakennusten purkamista tai muuntamista koskevien standardien mukaisesti.

Tulkintaa

1. Rakennusjätteen 70% materiaalihyötykäyttö tulee todentaa hankekohtaisesti. (Kysymys 101, Komission tulkinnat kriteereihin [1], Sivu 13, FIGBC DNSH tulkinnat [2])

2. Energiahyötykäyttöä ei saa laskea mukaan 70% tavoitteen täyttymiseen. (Kysymys 124, Komission tulkinnat kriteereihin[1])

3. Mikäli hankkeen yhteydessä kyseiseltä tontilta puretaan rakennus tai muu rakennelma, voidaan syntyvän jätteen kierrätys lasketa osaksi hankkeen materiaalina hyödyntämisastetta. (Sivu 15, FIGBC DNSH tulkinnat[2])

4. Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida kaikki neljä näkökulmaa: resurssitehokkuus, mukautumiskelpoisuus, joustavuus ja purettavuus. Näiden osalta tulee toteuttaa toimenpiteitä joilla varmistetaan että rakennus on resurssitehokkaampi, mukautumiskelpoisempi, joustavampi ja purettavampi kuin keskimääräinen uudisrakennus (Kysymys 125, Komission tulkinnat kriteereihin[1])

[2] TULKINTOJA EU-TAKSONOMIAN DNSH 2, 4 JA 6 KRITEEREIHIN, FIGBC:n taksonomian asiantuntijaryhmän näkemyksiä EU-taksonomian Ei merkittävää haittaa kriteerien tulkinnasta, 11/2022, https://figbc.fi/julkaisu/tulkintoja-eu-taksonomian-dnsh-2-4-ja-6-kriteereihin/

5 Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

DNSH kriteerit, joita sovelletaan teknisiin arviointikriteereihin 7.1, 7.2

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin asukkaiden kanssa289, vapauttavat alle 0,06 mg formaldehydiä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti testattaessa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII määritettyjen ehtojen mukaisesti ja alle 0,001 mg muita syöpää aiheuttavia luokkien 1A ja 1B haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuutiometriä materiaalia tai osaa kohti standardien CEN/TS 16516290 ja ISO 16000-3:2011291 tai muiden vastaavien standardoitujen testi- ja määritysmenetelmien mukaisesti292.

Jos uusi rakennus sijaitsee mahdollisella saastumisalueella (ympäristövaurioalueella), alueella on tehty mahdollisia epäpuhtauksia koskeva tutkimus käyttämällä esimerkiksi ISO-standardia 18400293. Toteutetaan toimenpiteitä melu-, pöly- ja epäpuhtauspäästöjenvähentämiseksi rakennus- tai kunnossapitotöiden aikana.

DNSH kriteerit, joita sovelletaan teknisiin arviointikriteereihin 7.3

Rakentamisessa käytetyt rakennusosat ja -materiaalit täyttävät tämän liitteen lisäyksessä C olevat kriteerit.

Jos olemassa olevaan rakennuksen vaippaan lisätään lämmöneristys, asbestitarkastuskoulutuksen saanut pätevä asiantuntija tekee rakennuksen kartoituksen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Asianmukaisen koulutuksen saanut henkilöstö hoitaa asbestia sisältävien tai todennäköisesti sisältävien pinnoitteiden purkamisen sekä eristyslevyn, tiilien tai muiden asbestia sisältävien materiaalien murtamisen, mekaanisen poraamisen tai ruuvaamisen ja poistamisen siten, että työntekijöiden terveyttä seurataan ennen töitä, töiden aikana ja niiden jälkeen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tulkinnat

1. Kriteerin muotoilussa on virhe. Vaatimustaso on suhteessa testikammion ilman alaan, ei materiaalin tilavuuteen. (Kysymys 118, Komission tulkinnat kriteereihin[1])

6 Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

DNSH kriteerit, joita sovelletaan teknisiin arviointikriteereihin 7.1

Toiminta täyttää tämän liitteen lisäyksessä D esitetyt vaatimukset. Uutta rakennusta ei ole rakennettu jollekin seuraavista:

(a) EU:n LUCAS-tutkimuksen mukainen viljelysmaa, jonka viljavuus ja maanalainen biologinen monimuotoisuus on kohtalainen tai korkea;

(b) rakentamaton viheralue, joka on biologiselta monimuotoisuudeltaan tunnustetusti rikas, ja maa-alue, joka on Euroopan uhanalaisten lajien luettelossa tai Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisten lajien luettelossa olevien uhanalaisten lajien (kasviston ja eläimistön) elinympäristöä;

(c) maa-alue, joka vastaa kansallisessa kasvihuonekaasumäärien laskennassa käytettyä metsän määritelmää tai sellaisen puuttuessa FAO:n metsän määritelmää.

Tulkintaa

Suomenkielisen asetustekstin käännös ”Viheralue ”on virheellinen. Kohdassa tarkoitetaan rakentamatonta aluetta. Taksonomian Englanninkielisessä versiossa termi on ”Greenfield land”. (Sivu 22, FIGBC DNSH tulkinnat[1])

[1] TULKINTOJA EU-TAKSONOMIAN DNSH 2, 4 JA 6 KRITEEREIHIN, FIGBC:n taksonomian asiantuntijaryhmän näkemyksiä EU-taksonomian Ei merkittävää haittaa kriteerien tulkinnasta, 11/2022, https://figbc.fi/julkaisu/tulkintoja-eu-taksonomian-dnsh-2-4-ja-6-kriteereihin/

Lisäykset

Lisäys A

ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISTA KOSKEVAT ”EI MERKITTÄVÄÄ HAITTAA” -PERIAATTEEN MUKAISET
YLEISET KRITEERIT

I. Perusteet

Toimintaan liittyvät olennaiset fyysiset ilmastoriskit on määritetty tämän lisäyksen II jakson taulukossa luetelluista
riskeistä suorittamalla perusteellinen ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi, joka sisälsi seuraavat vaiheet:

a) toiminnan arviointi sen määrittämiseksi, mitkä tämän lisäyksen II jaksossa luetellut fyysiset ilmastoriskit voivat
vaikuttaa taloudellisen toiminnan toteuttamiseen sen odotetun eliniän aikana;
b) jos toiminnan arvioidaan olevan vaarassa yhden tai useamman tämän lisäyksessä II jaksossa luetellun fyysisen
ilmastoriskin vuoksi, ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi taloudellisen toiminnan fyysisten ilmastoriskien
olennaisuuden arvioimiseksi;
c) arviointi sopeutumisratkaisuista, joilla määritettyä fyysistä ilmastoriskiä voidaan vähentää.

Ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja sen odotettuun elinkaareen siten,
että

a) toiminnan, jonka odotettu elinkaari on alle 10 vuotta, arviointi suoritetaan vähintään käyttämällä ilmastoennusteita pienimmässä asianmukaisessa mittakaavassa;
b) kaikkien muiden toimintojen arvioinnissa käytetään uusinta teknologiaa hyödyntäviä korkeimman mahdollisen
erottelutarkkuuden ilmastoennusteita nykyisissä tulevaisuuden skenaarioissa, jotka vastaavat toiminnan odotettua elinkaarta, mukaan lukien vähintään 10–30 vuoden ilmastoennusteet suurille investoinneille.

Ilmastoennusteet ja vaikutusten arviointi perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja saatavilla oleviin ohjeisiin, ja niissä
otetaan huomioon haavoittuvuutta ja riskianalyysia koskeva uusin tieteellinen tieto sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin uusimpien raporttien, mukaiset menetelmät, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut ja avoimeen
lähdekoodiin perustuvat tai maksulliset mallit.

Olemassa olevia aineellisia hyödykkeitä käyttävän nykyisen ja uuden toiminnan osalta talouden toimija toteuttaa enintään viiden vuoden ajan fyysisiä ja muita kuin fyysisiä ratkaisuja (sopeutumisratkaisut), joilla vähennetään
tärkeimpiä kyseiseen toimintaan olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä. Kyseisten ratkaisujen täytäntöönpanoa varten laaditaan vastaavasti sopeutussuunnitelma.

Talouden toimija sisällyttää uusia aineellisia hyödykkeitä käyttävään uuteen ja nykyiseen toimintaan sopeutumisratkaisut, joilla vähennetään tärkeimpiä kyseiseen toimintaan suunnittelu- ja rakentamishetkellä olennaisesti liittyviä tunnistettuja fyysisiä ilmastoriskejä, ja on toteuttanut ne ennen toiminnan aloittamista.

Käyttöön otetut sopeutumisratkaisut eivät vaikuta haitallisesti sopeutumistoimiin tai muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden ja muun taloudellisen toiminnan kykyyn sietää fyysisiä ilmastoriskejä; ovat yhdenmukaisia paikallisten, alakohtaisten, alueellisten tai kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa ja ottavat huomioon luontoon perustuvat ratkaisut tai tukeutuvat siniseen tai vihreään infrastruktuuriin mahdollisuuksien mukaan

II. Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu

Lisäys B

VESIVAROJEN JA MERTEN TARJOAMIEN LUONNONVAROJEN KESTÄVÄÄ KÄYTTÖÄ JA SUOJELUA
KOSKEVAT ”EI MERKITTÄVÄÄ HAITTAA” -PERIAATTEEN MUKAISET YLEISET KRITEERIT

Ympäristön tilan heikkenemisen riskit, jotka liittyvät veden laadun säilyttämiseen ja vesistressin välttämiseen, määritetään ja niihin puututaan. Tavoitteena on saavuttaa asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 22 ja 23 kohdassa
määritelty hyvä vesien tila ja hyvä ekologinen potentiaali Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi 2000/60/EY (1) mukaisesti sekä vedenkäytön ja vesiensuojelun hallintasuunnitelma, joka on laadittu
mahdollisesti vaikutusten kohteeksi joutuneelle vesimuodostumalle tai -muodostumille, asianomaisia sidosryhmiä
kuullen.

Jos ympäristövaikutusten arviointi tehdään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (2) mukaisesti
ja siihen sisältyy arviointi vaikutuksista veden tilaan direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, vaikutuksista veden tilaan ei
tarvitse tehdä lisäarviointia edellyttäen, että todettuihin riskeihin on puututtu.

Lisäys C

KEMIKAALIEN KÄYTTÖÖN JA ESIINTYMISEEN LIITTYVÄT YMPÄRISTÖN PILAANTUMISEN
EHKÄISEMISTÄ JA VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT ”EI MERKITTÄVÄÄ HAITTAA” -PERIAATTEEN
MUKAISET YLEISET KRITEERIT

Toiminta ei johda seuraavien tuotteiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön:

a) Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021 (1) liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan,
seoksessa tai esineissä, lukuun ottamatta aineita, joita esiintyy tahattomina jääminä;

b) elohopea ja elohopeayhdisteet, niiden seokset ja lisättyä elohopeaa sisältävät tuotteet sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/852 (2) 2 artiklassa;

c) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 (3) liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä;

d) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU (4) liitteissä I tai II luetellut aineet sellaisenaan,
seoksessa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan täysin kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohtaa.

e) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (5) liitteessä XVII luetellut aineet sellaisenaan,
seoksessa tai esineissä, paitsi jos noudatetaan kaikilta osin kyseisen liitteen mukaisia vaatimuksia.

f) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaiset ja kyseisen asetuksen 59 artiklan
1 kohdan mukaisesti määritellyt aineet sellaisenaan, seoksessa tai esineissä, paitsi jos niiden käytön on osoitettu
olevan yhteiskunnan kannalta välttämätöntä;

g) muut asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt kriteerit täyttävät aineet sellaisenaan, seoksessa tai
esineissä, paitsi jos niiden käyttö on osoittautunut yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi.

Lisäys D

BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN JA EKOSYSTEEMIEN SUOJELUA JA ENNALLISTAMISTA KOSKEVAT
”EI MERKITTÄVÄÄ HAITTAA” -PERIAATTEEN MUKAISET YLEISET KRITEERIT

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai seulonta (1) on toteutettu direktiivin 2011/92/EU (2) mukaisesti.

Jos YVA on toteutettu, pannaan täytäntöön lieventäviä ja korvaavia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.

Niiden paikkojen/toimien osalta, jotka sijoittuvat haavoittuville alueille tai niiden läheisyyteen (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset biodiversiteettialueet sekä muut
suojelualueet), on tehty asianmukainen arviointi tarpeen mukaan, ja sen päätelmien perusteella on toteutettu
tarvittavat lieventävät toimenpiteet

EU Platform on Sustainable Finance julkaisuja

Lisätietoja

Lauri Tähtinen, 040 486 5400

etunimi.sukunimi@figbc.fi

EU-taksonomia

EU-taksonomia

Taksonomian kehityksen ja käyttöönoton aikataulu

Taksonomiaohjeita ja -raportteja

Taksonomian tulkintoja

Ajantasaiset kriteerit ja tulkinnat - Rakennus- ja kiinteistöalan toiminta

Tekniset arviointikriteerit - ilmastonmuutoksen hillintä

DNSH - kriteerit

Lisäykset

EU Platform on Sustainable Finance julkaisuja

Lisätietoja

Tilaa FIGBCn jäsenkirje