1.12.2022

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda suosituksia alalle parhaista käytännöistä. Asiantuntijaryhmän jäseninä on syksyllä 2022 ollut yli 70 alan aktiivista organisaatiota. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii Sanna Eriksson, OP-Asuntoluottopankki ja varapuheenjohtajina Pekka Vuorinen, […]

Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda suosituksia alalle parhaista käytännöistä.

Asiantuntijaryhmän jäseninä on syksyllä 2022 ollut yli 70 alan aktiivista organisaatiota. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii Sanna Eriksson, OP-Asuntoluottopankki ja varapuheenjohtajina Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT; Antti Ruuska, Ylva sekä Mia Andelin, Sweco. FIGBC yhteyshenkilönä toimii Lauri Tähtinen.

Yhteinen ja selkeä näkemys vahvistaa taksonomian vaikuttavuutta

Jotta taksonomialla olisi vaikuttavuutta, kiinteistöjen ja rakennushankkeiden taksonomian mukaisuuden osoittamisen pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja kustannustehokasta. Jos taksonomia-arvioinnin laatiminen on hankalaa ja aikaa vievää, saattaa taksonomian hyödyntäminen jäädä tavoiteltua vähäisemmäksi, jolloin sen vaikuttavuus jää vähäiseksi. 

Tämän selvitystyön aiheet valittiin Taksonomiaryhmän sisäisen selvityksen perusteella. Tavoitteena työlle on ollut tuottaa yhteisiä näkemyksiä tällä hetkellä eniten tulkinnanvaraa sisältäneisiin taksonomian kriteereihin.

Selvitystyön on toteuttanut Ramboll. Selvityksen alussa on haastateltu toimialan asiantuntijoita. Haastatteluista saatuja alustavia tulkintoja työstettiin kolmessa työpajassa FIGBC Taksonomiaryhmän jäsenten kesken. Työpajojen tuloksena saatuja tulkintoja tarkennettiin vielä Taksonomiaryhmän kokouksessa ja kirjallisen palautteen kautta.

FIGBC:n EU-taksonomian asiantuntijaryhmän näkemyksiä EU-taksonomian DNSH 2, 4 ja 6 kriteereihin

Raportissa kootaan KIRA-alan näkemyksiä taksonomiakriteereiden tulkinnoista ja pyritään luomaan yhteinen tulkintaohje kriteereiden soveltamiseen Suomessa. Selvityksessä tarkastellaan ilmastonmuutoksen hillinnän, Ei merkittävää haittaa (DNSH) – kriteereitä

  • DNSH 2: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
  • DNSH 4: Siirtyminen kiertotalouteen
  • DNSH 6: Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Tarkastelu on ensisijaisesti tehty seuraavien taloudellisen toiminnan kategorioiden näkökulmasta, mutta tulkintoja voidaan joltain osin soveltaa myös muihin taksonomia-asetuksen kategorioihin:

  • 7.1 Uusien rakennusten rakentaminen
  • 7.2 Olemassa olevien rakennusten korjaus
  • 7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen

Muut rakentamiseen liittyvät taloudellisen toiminnan kategoriat (7.3–7.6) on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle.

Selvityksen tulokset eivät ole oikeudellisesti sitovia, eikä niiden laatimisessa ole ollut mukana viranomaistahoja. Tulkinnat kuvaavat kuitenkin hyvin kiinteistö- ja rakennusalan nykyisiä käytäntöjä ja auttavat harmonisoimaan toimintaa. Taksonomiakriteerien kehittyessä ja EU:n komission mahdollisten tulevien tulkintaohjeiden myötä, näitä tuloksia joudutaan mahdollisesti arvioimaan kriittisesti uudestaan.

Lisätietoja:

Lauri Tähtinen

lauri.tahtinen(at)figbc.fi

Appu Haapio-Karjalainen ja Anne Vierinen
appu.haapio(at)ramboll.fi

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun