17.3.2023

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta sääntelystä. Tämän sääntelyn on tarkoitus helpottaa kestävää sijoittamista. Taksonomian avulla kestävälle taloudelliselle toiminnalle määritetään yhteinen luokittelu ja kriteerit.  Taksonomian kriteerien tulkinta on kuitenkin toistaiseksi monitulkintaista […]

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta sääntelystä. Tämän sääntelyn on tarkoitus helpottaa kestävää sijoittamista. Taksonomian avulla kestävälle taloudelliselle toiminnalle määritetään yhteinen luokittelu ja kriteerit. 

Taksonomian kriteerien tulkinta on kuitenkin toistaiseksi monitulkintaista ja esimerkiksi Green Building Council Finland kokoaa ajantasaista rakennus- ja kiinteistöalan toimintaa koskevia kriteerejä ja niihin liittyviä selvityksiä ja tulkintoja verkkosivuilleen. 

Green Building Council Finlandin Kiinteistöt-toimikunta koosti Usein kysytyt kysymykset -listan, joihin kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijat ovat vastanneet. Vastauksia on antanut Kiinteistöt-toimikunnan puheenjohtaja Asta Autelo (Granlund Oy) sekä Green Building Council Finlandin Lauri Tähtinen, Heikki Moilanen ja Miisa Tähkänen.

Lataa tästä käyttöösi Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta (pdf).

FAQ

Onko tiedossa, milloin tulee seuraava versio teknisistä arviointikriteereistä? 

Taksonomian kriteereistä on julkaistu toistaiseksi ensimmäiset kaksi: ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Näitä kutsutaan myös taksonomian ilmastotavoitteiksi. Loput neljä on tarkoitus julkaista osana delegoitua asetusta ympäristötavoitteista. Julkaisu on arvioitu tapahtuvan vuonna 2023, mutta valitettavasti tarkempaa aikataulua ei ole saatavilla. Päivitämme tilannetta taksonomian seurantatauluumme, joka löytyy Taksonomia-sivustolta.

Kuinka usein taksonomiatarkastelu olisi hyvä tehdä? Kannattaako merkittävät kontribuutiot ja DNSH-kriteerit tutkituttaa samanaikaisesti? 

Taksonomiaraportointi tehdään vuosittain, ja sen yhteydessä tulee varmentaa eri kategorioiden taksonomiamukaisuuden osuus. Merkittävän parantamisen toteutuminen ja DNSH-kategorian toteutuminen kannattaa selvittää yhtenä kokonaisuutena ja luoda tarkoituksenmukainen prosessi niiden hallintaan. 

Miten tulisi yhteensovittaa CSRD, GRI ja taksonomia? Onko nämä tarkoitus pitääkin erillään vai onko raportointia mahdollista toteuttaa samanaikaisesti? 

Yritysten on mahdollista yhteensovittaa raportointikäytäntöjään parhaiten soveltuvalla tavalla. CSRD ja taksonomia ovat EU:sta peräisin olevaa velvoittavaa sääntelyä, ja ne kulkevat hyvin käsi kädessä. GRI on yritysten vapaaehtoinen raportointikehys, mutta mikäli yritys on päättänyt raportoida myös GRI:n avulla, on raportointien integroiminen yhteen todennäköisesti järkevää. Kaikki kolme järjestelmää ovat hyvin samankaltaisia, joten synergiaetua löytyy varmasti. EFRAG ja GRI ovat tehneet viitekehysten yhteensovittamista, jotta tuplaraportointia tulisi mahdollisimman vähän ja GRI:tä voisi hyödyntää CSRD-raportoinnissa. Tästä on julkaistu esimerkiksi GRI and ESRS Q&A -dokumentti

Kuinka paljon edullisempaa on taksonomian mukainen rahoitus? 

Emme valitettavasti voi vastata tähän FIGBC-kontekstissa. 

Miten taksonomian vaatimukset suhteutuvat tuotteiden valmistamiseen globaalisti (esim. talotekniikan tuotteet)? Laitetaanko tuotteille jatkossa ”taksonomia-merkki” (vrt. EPD, Joutsenmerkki)? 

Toistaiseksi markkinoilla ei ole tämänkaltaista merkkiä tai luokitusta saatavilla, mutta esimerkiksi RTS on jo julkaissut vapaaehtoisen M1-päästöluokitukseen liittyvän lisäpalvelun. M1-luokitusta hakeva yritys voi todentaa halutessaan esimerkiksi EU-taksonomian sisäilmapäästöluokituksen mukaisuuden M1-luokitustodistuksen avulla. Tulevaisuudessa voidaan olettaa palveluiden lisääntyvän. Milloin PK-yrityksien tulisi valmistautua CSRD-raportointiin, kun tämä velvoitetaan vuonna 2027. Kannattaisiko tällaisten yritysten vielä odottaa raportointiin valmistautumisen kanssa? Koska kaikkia kriteerejä ei ole vielä julkaistu, voi olla kannattavaa odottaa, että komissio julkaisee 2. delegoidun asetuksen. 

Kuitenkin taksonomian mukaisen raportoinnin tekemistä kannattaa harjoitella jo ennen kuin se tulee pakolliseksi. Onko näkemystä, kuinka moni on ryhtynyt vapaaehtoisesti jo raportoimaan (vaikka ei vielä velvoitetta)? 

Kysymykseen vastaamista varten ei ole tarkkaa lukumäärää tiedossa, mutta on selvää, että useat toimijat ovat eritasoisesti ottaneet taksonomian kokonaisuuksia huomioon toiminnassaan. 

Kun arvioidaan taksonomianmukaisuutta, tuleeko raportoida tai selittää myös puuttuva osa, miksi joltain osin ei päästä taksonomianmukaisuuteen tai taksonomianmukaisuutta ei ole voitu arvioida? 

Virallinen raportointi on puhtaasti numeraalinen, mutta on erittäin kannatettavaa kuvata salkun kokonaisuutta ja kehityssuunnitelmia tulkinnan helpottamiseksi. 

Voidaanko teknisen kriteeristön yksittäisiä osioita 7.3–7.6 raportoida taksonomianmukaisena, vaikka kiinteistö ei olisikaan 7.7. mukana? 

Voidaan, jos itse toimenpide täyttää kriteerit. Tällöin taksonomianmukaista rahoitusta haetaan vaan niille toimenpiteille, jotka täyttävät kriteerit. 

Voiko M1 luokittelu täyttää Taksonomiakriteerit DNSH 5? 

Lähtökohtaisesti kyllä. Asiasta voi lukea lisää RTS-ympäristöluokitus ja EU taksonomia työpaperista (kevät 2022). 

Uudisrakentaminen

Onko hiilikädenjälki tai LCA laskenta tulossa osaksi taksonomiaa jollain tavalla? 

Uudisrakentamisessa tulee yli 5000m2 hankkeille tehdä elinkaaren hiilijalanjälkilaskelma kansallisen lainsäädännön mukaan tai Levels-viitekehyksen mukaan. 

EU:n Q&A kysymys 143: rakennusluvan hakemuspäivämäärä määrää mikä kohde on ”valmistunut 31.12.2020” jälkeen. Todellako näin? 

Kyllä. 

Miten käsitellään kiinteistöjen rakennuttamista omaan käyttöön osana muuta liiketoimintaa (päätoimiala ei liity rakentamiseen? Meneekö taksonomiakelpoisuuden määritelmän kautta?) 

Taksonomia koskee toimintaa ja toimenpiteitä. Jos toimija on CSRD:n piirissä ja jos kyseinen rakennuttaminen todetaan taksonomiakelpoiseksi, tulee taksonomiamukaisuus raportoida toiminnan sektorin mukaan. Voidaan olettaa, että liiketoiminnasta rakennuttamisen osuuden mukaisuus raportoitaisiin tässä tilanteessa 7.1 kriteerien mukaan. 

Tukeeko määritelmä metsäalueesta kaupungillistumista?

Tuleeko tulevaisuudessa kaupungeille ja kunnille ongelmia kaavoituksen kanssa? Tehdäänkö vihreän rahoituksen takia turhaa kaavoitusta ja osoitetaan kaavoitustyötä kaavakonsulteille ilman valvontaa. Numero 127 green field rakentaminen: koskeeko kriteeri myös tapauksia, joissa kaavoitus on päättänyt tontin sijainnista?

Tästä on keskusteltu useammassa alan työryhmässä. Tulkinnat 112,113,126 ja 127 ovat keskenään ristiriitaisia. Voidaan olettaa, että kaavoitukseen liittyviin kysymyksiin saadaan komissiolta vielä lisätarkennuksia. Tällä hetkellä kaupunkien laajentuminen rakentamattomille, luonnonmukaisille alueille ei ole taksonomianmukaista. Tulkinnanvaraista on, ovatko uudet kaavoitetut alueet taksonomian mukaisia, vaikka rakennuttaja ei olisi ollut mukana kaavoituksessa. 

Voiko kohde olla SFRD mukaan vihreä, jos sille on olemassa taksonomiakriteeristö, jota se ei täytä? 

Tästä ei ole alalla vielä täyttä yhteisymmärrystä, mutta toimijoita suositetaan noudattamaan varovaisuusperiaatetta. 

Energia ja energiatehokkuus 

Onko odotettavissa, että jokin virallinen taho tulee määrittelemään energiatehokkuuden 15 % parhaimmiston joukon vai onko Raklin julkaisu niin sanotusti virallinen? Miten muut maat ovat toimineet? Kuinka usein tätä tietoa päivitetään? 

Raklin julkaisu on toistaiseksi ns. virallinen, sillä ei ole tiedossa, että mikään muu taho tulisi raja-arvoja määrittelemään. Esimerkiksi Ruotsissa määritelmät on tehty samalla tavoin toimialajärjestön toimesta. Raklin julkaisussa on suositus 2–3 vuoden välein tehtävälle tarkentamiselle. 

Jos peruskorjaus tehdään taksonomian 7.2 kriteerien mukaan, nouseeko se taksonomianmukaiseksi myös kategoriassa 7.7? 

7.2 peruskorjauksella ei ole suoraan linkkiä 7.7 kategoriaan. Mikäli peruskorjaus parantaa kohteen e-lukua, arvioidaan kohteen taksonomianmukaisuus määrittää uuden e-luvun perusteella. 

Miten energiatodistusten primäärienergiakertoimet tulevat muuttumaan? 

Tästä aiheesta ei ole vielä tietoa. 

Voidaanko uusiutuva ostoenergia huomioida raportoinnissa? 

Nämä eivät vaikuta taksonomianmukaisuuteen. 

Onko energiayhtiöllä raportointivelvoite asiakkaille? 

Energiayhtiöillä ei ole raportointivelvoitetta asiakkaille. 

Kohteleeko taksonomia PPA-sopimuksia eri tavalla? Ja missä vaiheessa hanketta tulee olla mukana? 

Tuulivoimahankkeille on omat kriteeristöt taksonomianmukaisuudelle. 

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun