Rakennuksen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla kunnossapidolla on helpointa ”heti valmista” kiertotaloutta, todettiin 16.3.2022 vuoden ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kiertotalouden ammattilaisten verkostotapaamisessa.
Vuoden ensimmäinen verkostotapaaminen
Päivän tavoitteena oli oppia uutta kiertotaloudesta KIRA-alalla ja tutustua paremmin eri toimijoiden kesken. Lisäksi kartoitettiin mitä pääkaupunkiseudulla tapahtuu kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudessa ja mitä voitaisiin yhdessä tehdä kiertotalousmurroksen edistämiseksi. Tapahtuma järjestettiin osana KIRA-kioski -hanketta.
KIRA-kioski vahvistaa vuorovaikutusta, kartoittaa koulutustarvetta ja tuottaa lisää tietoa
Ella Lahtinen esitteli KIRA-kioski -hanketta ja sen tulevaa vuotta. Tavoitteena on selvittää alan nykyistä koulutustarvetta sekä jalostaa uusia kiertotalouskoulutussisältöjä. Lisäksi oppilaitosyhteistyötä kehitetään. Alan keskustelua halutaan ylläpitää ja voimistaa vuorovaikutusta toimijoiden välillä. Tätä toteutetaan mm. verkostotapaamisten ja erilaisten viestintäkeinojen, kuten blogien kautta. Projektin puitteissa on myös tarkoitus laatia kiertotaloussanakirja sekä edistää kansainvälistä tiedon ja parhaiden käytänteiden jakoa.
Pääkaupunkiseudun kiertotaloushankkeissa kehitetään ja tuetaan liiketoimintaa
Mira Jarkko esitteli Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmaa ja sen hankkeita. Ohjelman tavoitteena on kiertotalouden mukaisen liiketalouden kehittäminen. Tällä hetkellä teemana on rakentaminen. Ohjelma kokoaa yhteen eri toimijoita ja tavoitteena on etsiä verkostosta kohteita ja hankkeita, joilla kiertotaloutta voitaisiin edistää. Pilotoinnin kohteina ovat mm. uudet uusiomateriaalit, digitaaliset ratkaisut, hankintakriteerien kehitys sekä kiertotalouden mukaisen suunnittelun kehittäminen.
Tero Hokkanen Laurea-ammattikorkeakoulusta esitteli viime kesänä käynnistynyttä Circular Economy Goes East and West -hanketta. Hankkeessa pyritään tukemaan kiertotalouden ekosysteemien kehitystä Uudenmaan alueella. Tavoitteena on kytkeytyä ja yhdessä taklata haasteita, joiden ratkaisuun yksittäisillä toimijoilla ole välttämättä ole resursseja tai osaamista. Hanke tarjoaa ymmärrystä ja osaamista, verkostoitumista sekä yhteistyömahdollisuuksia osallistuville yrityksille. Hankkeen puitteissa tullaan järjestämään webinaareja ja työpajoja, joihin pk-seudun yritykset ja muut kiinnostuneet osapuolet ovat tervetulleita.
Kiertotalous vahvasti mukana #BuildingLife toimintaohjelmassa
Miisa Tähkänen FIGBC:ltä esitteli #BuildingLife-hankkeen puitteissa laadittua Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmaa ja kertoi, miten kiertotalous on siinä nostettu esille. Hankkeessa luotiin ensin yhteinen tilannekuva Suomen toimikentän nykyisistä vähähiilisyyden tavoitteista ja toimenpiteistä. Seuraavaksi laadittiin toimintaohjelma tiekartaksi hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 pääsemiseksi. Tavoitteena ei ollut luoda ylhäältäpäin saneltua ohjetta vaan päinvastoin saada aikaan alan yhdessä laatima tiekartta.
Rakennuksen elinkaaren pidentäminen keskeltä
Rakennuksen käytön ja ylläpidon aikaisista keinoista elinkaaren pidentämiseksi ja kiertotalouden hyödyntämiseksi puhui RAKLI:n Mikko Somersalmi. Kiinteistöjohtamisessa on pitkiä toimintaketjuja ja useita osapuolia. Kiertotalouden näkökulmasta tätä koko ketjua ja kaikkia osapuolia pitäisi sitouttaa edistämään kiertotaloutta ylläpidossa. Ennen kaikkea rakennusten käytön mahdollistaminen luo edellytykset rakennuksen ylläpidolle. Kiinteistön elinkaaren hallintaan ja toimintaan kiinteistöissä tarvitaan ammattimaista ja suunnitelmallista otetta.
Keinoiksi ja näkökulmiksi tunnistettiin muun muassa tehokkaampi tilankäyttö verkostomallin avulla. Tästä esimerkkinä on Otaniemen kampuksen tilatehokkuuden parantaminen sekä erilaisten yhteiskäyttötilojen ja kulkuvälineiden tarjoaminen palveluina. Toinen näkökulma oli kiertotalouden tarkastelu ylläpidon ja käytön aikaisissa hankinnoissa kuten kalusteissa, erilaisissa korjauksissa sekä tilamuutoksissa. Keskusteltiin myös uudisrakentamisen ja suunnittelun roolista käyttövaiheen eri skenaarioiden ja kiertotalouden mahdollistajana.
Somersalmi puhui myös pääkaupunkiseudun toimistorakennusten vajaakäytöstä ja kysynnän laskusta. Helsingin toimitiloissa on 2–3 kertaa enemmän vajaakäyttöä verrattuna esimerkiksi Tukholmaan. Muuntojoustavuuden haasteeksi Somersalmi näki, ettei kaikissa hankkeissa ole kustannus- eikä materiaalitehokasta varautua useisiin eri tulevaisuuden skenaarioihin.
Oppimiseen perustuva innovaatiomalli kiertotalouden mahdollistajana
Tapahtuman lopuksi sarjayrittäjä, innovoija ja kouluttaja Riku Kokkonen avasi systemaattista oppimista vahvasti hyödyntävän modernin innovointimallin etuja uusien ideoiden ja tuotteiden lanseerauksessa. Hän korosti tämän lähestymistavan hyötyjä myös kiertotalouden ratkaisujen jalkauttamisessa markkinoille. Suurin osa nykyisistä uusista innovaatioista ja tuotteista ei menesty. Kuitenkin jos osaisimme aloittaa omien oletustemme ja ideoidemme verifioinnin ja siitä oppimisen jo heti idean syntymisen jälkeen voisimme vähentää lopullisen tuotteen lanseerauksen riskejä ja ymmärtää paremmin markkinan tarpeita. Kokkosen esittämä malli perustuu myymisen sijaan kuuntelemiseen. Idea on yksinkertainen, mutta yllättävän helppo unohtaa. Tätä ketterän oppimisen innovaatiomallia voi Kokkosen mukaan hyödyntää sekä yrityksen, tuotteen että konseptin luomisessa.
Tapahtuma oli ensimmäinen tämän vuoden KIRA-kioskin kaupunkitapaamisista. Tapaamisia muissa kaupungeissa järjestetään pitkin kevättä ja jälleen uudelleen ensi syksyn aikana.
