ARVO-hankkeen hankekumppaneista Aalto-yliopiston, Espoon ja Vantaan kaupungin ja Green Building Council Finlandin sekä liitännäiskaupungeista Porvoon edustajat matkasivat syyskuussa maata pitkin perehtymään kaupunkisuunnittelun ratkaisuihin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Matkanvetäjänä toimi hanketta koordinoiva Helsingin kaupungin väki.
Pohjoismaissa on tehty pitkäjänteisesti töitä kaupunkiviherrakenteen kehittämiseksi monimuotoisemmaksi ja monitoiminnallisemmaksi. Tulokset näkyvät toteutetuissa projekteissa. Osa toimintamalleista on mahdollista siirtää sinällään Suomeen, mutta on kuitenkin hyvä huomata, että erityisesti vihreän infrastruktuurin kohdalla soveltaminen vaatii paikallisten olosuhteiden huomioimista ja räätälöityjä, paikkaperusteisia suunnitteluratkaisuja. Lisäksi meiltä kotimaastakin löytyy jo monia hyviä esimerkkejä vastaavista ratkaisuista!
Liikennesolmusta yhteiseksi kaupunkitilaksi
Slussen on Tukholman kaupungin suurin ilmastonmuutokseen sopeutumisen projekti. Alue uudistuu liikennesolmusta puistoksi, parannetuiksi kevyenliikenteen yhteyksiksi ja yhteiseksi kaupunkitilaksi. Taustalla oli muun muassa yli 80-vuotiaan sulkuluukun uusiminen. Uusituilla luukuilla voidaan säädellä veden määrää ja varmistaa ettei merivesi pääse nousemaan Mälaren -järveen, josta noin kaksi miljoonaa ihmistä saa juomavetensä. Mielenkiintoinen ratkaisu oli sulun alle toteutettu kalauoma, joka mahdollistaa jälleen kalojen nousemisen merestä Mälaren-järveen. Kaloja voi myös seurata webkameralla.
Projekt Slussen 2024–2027 – Stockholms stad (vaxer.stockholm)
Mälaren -järven rannat ovat olleet pitkään teollisuuskäytössä, mutta nyt niitä kehitetään virkistyskäytön näkökulmasta samalla kohentaen vedenalaisia ympäristöjä. Osana maamassojen ja kiviainesten uudelleenkäytön hanketta: Project MASSA:a on toteutettu paikoitellen pilottiluontoisesti oleskelulaitureita, joihin on integroitu vettä puhdistavaa kasvillisuutta sekä kalojen elinympäristön näkökulmasta tärkeitä uppopuita.
Iltapäivällä ryhmä osallistui Tukholman kaupunkiympäristön talolla workshopiin. Lyhyesti:
- Tukholmassa on mm. sammakoiden ja lepakoiden elinympäristöjen ja ekologisten yhteyksien lisäksi ekologinen yhteyskartta myös tammille. Tammien ekologista yhteyskarttaa käytetään tammien kaatamislupiin sekä uudelleen istutustarpeisiin.
- Käytössä on nature value gis -työkalu, jolla voi tarkastella kerroksittain mm. biotooppeja, tulva-alueita sekä sosiaalisesti tärkeitä alueita.
- Viherkerroin sisältää myös erilaiset habitaatit, kuten tammi ja jalopuumetsän, kosteikot, havumetsät, heinikot ja hiekka-alueet sekä viljelymaat.
Norra Djurgårdstaden
Norra Djurgårdsstaden, yksi Euroopan suurimmista kaupunkikehityshankkeista, on rakennettu viiden minuutin kaupungin periaatteen mukaan. Käytännössä siis palvelut, kuten lähikauppa, koulut, puisto ja pysäköinti sijaitsevat noin 5 minuutin kävelyn päässä omasta asunnosta.
Monimuotoisen kaupungin keskiössä ovat ihmiset ja luonto on luonnollinen osa kaupunkia. Norra Djurgårdsstadenissa resurssitehokkaat kokonaisratkaisut vähentävät ilmastovaikutuksia ja lisäävät ilmastonmuutokseen sopeutumista. Alueen hyvin suunniteltu sini- ja viherrakenne edistävät osaltaan ekosysteemipalveluita ja asukkaiden terveydelle ja hyvinvoinnille merkityksellistä virkistymistä. Lisäksi edistetään lähiruokatuotantoa, alueella on syötäviä kasveja, omenapuita ja niin edelleen.
Tutustu tarkemmin: https://www.norradjurgardsstaden2030.se/
Alue on rakennettu suurimmaksi osaksi kannelle, korttelien paikoitus sijaitsee alla ja kulku asuinkerroksiin tai kujalle tapahtuu hissillä. Kannen päällä on paksu, puiden kasvun mahdollistava kasvualusta. Kansirakenteen iäksi on arvioitu 30 vuotta, minkä jälkeen rakenteet tarkastetaan niin, että maat imuroidaan puiden juurilta, ja puut säästetään.
Istutukset ovat kerroksellisia, pääasiassa monilajisia ja helppohoitoisia. Kattosadevedet kastelevat istutukset. Rehevät hulevesikaistaleet kaduilla tukevat ekologista verkostoa. Katutammille on varattu sekä syvä että leveä kaista, ja kasvualustoissa on käytetty mm. biohiiltä. Retkiryhmää inspiroivat
- noin 80 metriä leveä ekologinen käytävä, jonka keskellä oli noin 20 metriä leveä viherpainanne puineen ja istutuksineen.
- Bobergsgatanin ja Fågelhundsgatanin risteyksen ali kulkeva sammakkotunneli.
- Alueen suunnitteluvaiheessa biologit olivat kartoittaneet alueen pölyttäjien reitistöjä. Yhden pääreitin havaittiin kulkevan Fågelhundsgatania pitkin. Reittien jatkuminen varmistettiin tammi-istutuksilla ja monilajisilla, pölyttäjäystävällisillä istutusaltailla.
Kööpenhaminaa päivitetään ilmastonmuutokseen sopeutuvaksi
Tukholmasta jatkettiin junalla kohti Kööpenhaminaa ja kuuntelemaan kaupungin Head of Resilient and Sustainable City Solutions Lykke Leonardsenin luentoa. ”Kööpenhaminassa kesällä 2011 satoi 130 mm vettä kahdessa tunnissa”, kertoi Leonardsen. Rankkojen tulvien tuhojen korjaaminen vei päiviä ja kustannuksia syntyi 1 500 000 000 euroa.
Copenhagen Climate Adaptation Plan – kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen taustalla oli siis ilmiselvä muutos sääolosuhteissa. Luontopohjaisten ratkaisujen hyödyt on tunnistettu. Yksi keskeinen lähtökohta on, että hulevesiratkaisut mietitään ensin ja muu kaupunkikehittäminen seuraa tätä. Sopeutuminen siis ohjaa kaupunkisuunnittelua strategisella tasolla. Suunnitellaan kohteet toimimaan 1% ajasta vedelle, 99 % ihmisille,” Leonardsen selitti kaupungin monikäyttöisiä hulevesikohteita.
Hulevesitulvien torjumisen keinovalikoimassa eri keinoin ohjataan, viivytetään virtausta tai varastoidaan vettä:
- Cloudburst boulevards ”rankkasadebulevardit” ohjaavat vettä pois rakennuksista esimerkiksi tien profiilin tai reunakivetyksen avulla (katso esim. Harvard Graduate School of Design).
- Putkitukset, jotka kuljettavat vettä maan alla.
- Retention boulevards, viivytys ja virtauksen hidastus –bulevardit viivyttävät veden virtaamista ja pidättävät vettä ylempänä valuma-alueella.
- Viivytysaltaita, joilla hidastetaan hulevesivirtaamaa ja pidätetään vettä.
- Viherkatujen vesiuomissa kuljetetaan ja viivytetään vettä pienempien teiden varsilla.
- Sadepuutarhat pidättävät, puhdistavat ja imeyttävät niihin johdettuja hulevesiä, ja hulevesi voidaan ohjata niiden kautta muihin hulevesienhallintarakenteisiin.
Puistopäivänä polkupyöräiltiin puistosta puistoon ja tutustuen viheralueisiin, joissa oli painotettu eri ekosysteemipalveluita. Esimerkiksi Amager fælled school -koulun pihalle oli tuotu yhdeksän metsäsaareketta. Folkets parken -puisto oli kehitetty alun perin lasten leikkipaikaksi, mutta muuttunut sittemmin levottomaksi. Puiston kehittämisen pääpaino oli turvallisuuden lisäämisessä ja inklusiivisessa suunnittelussa.
Lopuksi ryhmä vielä matkasi kohdevierailuille SLA maisema-arkkitehtien vetämänä.
SLA:n kohteissa on luotu kaupunkimetsiä, joissa luonnonprosesseja ei häiritä esimerkiksi kunnossapidolla, ja joissa on hulevesipainanteina.
SLA:n edustajat korostivat, että luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tulisi käyttää ainoastaan kotoperäisiä kasvilajeja ja että luonnon tulisi antaa kehittyä dynaamisesti, jolloin sallitaan nokkoset ja muut herkästi kitkettävät, muilta alaa valtaavat lajit.
Sankt Kjeld’s square – liikenneaukiosta tulikin metsäliikenneympyrä. Kolmannes asfaltoidusta liikennealueesta lohkaistiin kaupunkiluonnolle.
Bispeparken – 1950-luvun puistossa oli tarve hidastaa huleveden virtausta ja viivyttää vettä. Puistoon on tehty useita isoja painanteita, joissa hulevesi viipyy 24 tuntia. Painanteet ovat monihyötyisiä ja niissä on aiheita: nurmikko ja katsomo, niittyä, puulavoja ja pitkospuita. Historiallista puistoa uudistettiin kutsumalla puiston molemmin puolin asuvia asukkaita yhteen suunnittelemaan. Perinteisten asukastilaisuuksien sijasta asukkaat pääsivät korjaamaan pyöriään, joogaamaan jne ja siinä sivussa kuulivat ja jakoivat näkemyksiään suunnitelmista. Suunnittelijan mukaan prosessi toi aiemmin vastakkain asettuneita asukkaita yhteen.
Herlev Hospital -sairaalakompleksin uudistuksessa luonto on tuotu lähelle potilaita, henkilökuntaa ja vierailijoita. Klassinen betonilaattapiha on antanut tilaa villimmälle luonnolle.
Excursion kokemuksista on runsaasti kuvia, joita voit hyödyntää perehtyessäsi erilaisiin ratkaisuihin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Lisäämme kuvapakan artikkeliin 31.10.2024 Kaupunkivihreän seminaarin yhteydessä.
PS: Retken omatoimikohteena oli vielä Karens minde aksen – Palkittu WSP:n tulvasuojelukohde Sydhavnenissa. Aiemmin tulvaherkkä puisto on suunniteltu keräämään ja puhdistamaan hulevesiä rankkasateiden aikana. Myös täällä oli hyödynnetty Cloudburst boulevards – uomia. Tutustumisen arvoinen!
ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (10/2023-12/2025) vahvistetaan viherrakennetta ja tunnistetaan sen tuottamia arvoja tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki. Hankekumppaneina toimivat Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki ja Green Building Council Finland. Tutustu ARVO-hankkeeseen.
