Ilmastopaneeli IPCC asetti vuonna 2018 hiilibudjetin, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Rakennusala on yksi isoimmista hiilipäästöjen tuottajista Suomessa, ja isoilta toimijoilta on jo nähty ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen tarvitaan tietoa nykytilasta eli lähtötasosta, lähtötason määrittämiseen taas hiilijalanjälkilaskentaa.
Isot rakennusalan toimijat, kuten rakennus- ja projektikehitysyritys Skanska, kiinteistöjä omistava Ylva ja rakennusmateriaaleja tarjoava Saint Gobain, ovat tehneet jo kiitettävästi ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Jotta yritykset pääsevät tavoitteisiinsa, tarvitaan tekoja ja tietoa.
Mekin Swecolla tiedämme, millä toimenpiteillä tavoittelemme hiilineutraaliutta toiminnassamme Suomessa vuonna 2030. Siitä on kiittäminen hiilijalanjälkilaskentaa. Tammikuussa valmistunut, jatkossa vuosittain tehtävä laskelma erittelee Swecon Suomen toiminnoista aiheutuvat päästöt. Olemme suunnittelutalo, ja tietotyölle ominaiseen tapaan merkittävin osa päästöistä muodostuu toimistojen energiankulutuksesta ja henkilöstön liikkumisesta.
Hiilijalanjälkilaskenta on tapa ymmärtää yrityksen ympäristö- ja kestävyysvaikutuksia. Laskenta avaa sitä, mitä omissa prosesseissa tapahtuu, mistä on saatavilla tietoa ja mitä ei vielä tiedetä. Se auttaa ymmärtämään, mikä on olennaista, mistä tarvitaan lisätietoa ja missä tarvitaan laajempaa muutosta. Vasta kun päästölähteet ovat tiedossa, toimenpiteitä voidaan miettiä ja toimintatapoja muuttaa.
Laskelmamme noudatti Greenhouse Gas Protocol -standardia, joka erittelee suorat ja epäsuorat päästöt. Laskelma vahvisti käsitystämme siitä, että meidän on tuotava kestävyyskriteerit entistä paremmin osaksi hankintaohjeita ja linjattava energiankäyttöä uusiutuvien energiamuotojen valintaan ja kulutuksen seurantaan. Uusimme kalustoamme hallitusti ja järkevästi sen vanhentuessa ja hankimme valtaosan käyttämästämme sähköstä uusiutuvista lähteistä.
Laskenta mahdollistaa tiedon jakamisen, muihin vertailun ja keskustelunavaukset. Pystymme yhdistämään voimamme – voimme Swecolla kyllä kannustaa työntekijöitä käyttämään päästöttömiä liikkumismuotoja, mutta ihmiset eivät suosi joukkoliikennettä tai pyöräilyä, elleivät palvelut ole olemassa, kunnossa ja houkuttelevia.
Hiilijalanjälki tarvitsee parikseen hiilikädenjäljen
Hiilijalanjälki kuvaa toiminnan haitallisia vaikutuksia. Siksi se tulee minimoida. Jalanjäljen vastakohta on kädenjälki, joka kuvaa yrityksen kykyä vähentää päästökuormitusta arvoketjussaan ja yhteiskunnassa. Suunnitteluyrityksen merkittävin vaikutus yhteiskunnan kestävyyteen on asiakkaille tehdyssä työssä: suunnitelluissa rakennuksissa, asuinalueissa, infrassa, teollisuuslaitoksissa ja energiajärjestelmissä. Toimimme päästö- ja energiaintensiivisillä aloilla, ja haluamme tarjota asiakkaillemme kestäviä vaihtoehtoja. Kädenjälkemme vaikutus on suurempi kuin jalanjälkemme, mutta molemmista tulee pitää huolta.
Oleellisten vaikutusten tunnistaminen, eli hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, on tie tekoihin. Mitä enemmän yritys tietää, sitä helpompi sen on tunnistaa ratkaisut, joilla lähteä liikkeelle niin omassa toiminnassaan kuin asiakkaille tarjottavissa ratkaisuissa. Hiilineutraaliustavoitteen tarkoitus on muuttaa yrityksen toimintaa pysyvästi kestäväksi, mikä vaatii muutosjohtamista. Laskennan tuloksista on viestittävä koko organisaatiolle ja sidosryhmille sekä työntekijöitä osallistettava toimenpiteitä sisältävän tiekartan kehitystyöhön.
Loppujen lopuksi ei ole kyse yhdestä yrityksestä tai työntekijästä, vaan siitä, että kaikkia tarvitaan tekemään yhteiskunnastamme nykyistä kestävämpi. Tieto on ensiaskel kohti ymmärrystä ja toimia, esimerkin näyttäminen ensiaskel kohti laajaa systeemistä muutosta.
Mia Andelin, kestävän kehityksen johtaja, Sweco
