16.6.2021

Rakennetussa ympäristössä tarvitaan aktiivisia tekoja, ja oman vaikuttavuuden selvittäminen on yksi niistä

Ilmastopaneeli IPCC asetti vuonna 2018 hiilibudjetin, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Rakennusala on yksi isoimmista hiilipäästöjen tuottajista Suomessa, ja isoilta toimijoilta on jo nähty ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen tarvitaan tietoa nykytilasta eli lähtötasosta, lähtötason määrittämiseen taas hiilijalanjälkilaskentaa. Isot rakennusalan toimijat, kuten rakennus- ja projektikehitysyritys Skanska, kiinteistöjä omistava Ylva ja rakennusmateriaaleja tarjoava Saint Gobain, […]

Ilmastopaneeli IPCC asetti vuonna 2018 hiilibudjetin, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Rakennusala on yksi isoimmista hiilipäästöjen tuottajista Suomessa, ja isoilta toimijoilta on jo nähty ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen tarvitaan tietoa nykytilasta eli lähtötasosta, lähtötason määrittämiseen taas hiilijalanjälkilaskentaa.

Isot rakennusalan toimijat, kuten rakennus- ja projektikehitysyritys Skanska, kiinteistöjä omistava Ylva ja rakennusmateriaaleja tarjoava Saint Gobain, ovat tehneet jo kiitettävästi ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Jotta yritykset pääsevät tavoitteisiinsa, tarvitaan tekoja ja tietoa.

Mekin Swecolla tiedämme, millä toimenpiteillä tavoittelemme hiilineutraaliutta toiminnassamme Suomessa vuonna 2030. Siitä on kiittäminen hiilijalanjälkilaskentaa. Tammikuussa valmistunut, jatkossa vuosittain tehtävä laskelma erittelee Swecon Suomen toiminnoista aiheutuvat päästöt. Olemme suunnittelutalo, ja tietotyölle ominaiseen tapaan merkittävin osa päästöistä muodostuu toimistojen energiankulutuksesta ja henkilöstön liikkumisesta.

Hiilijalanjälkilaskenta on tapa ymmärtää yrityksen ympäristö- ja kestävyysvaikutuksia. Laskenta avaa sitä, mitä omissa prosesseissa tapahtuu, mistä on saatavilla tietoa ja mitä ei vielä tiedetä. Se auttaa ymmärtämään, mikä on olennaista, mistä tarvitaan lisätietoa ja missä tarvitaan laajempaa muutosta. Vasta kun päästölähteet ovat tiedossa, toimenpiteitä voidaan miettiä ja toimintatapoja muuttaa.

Laskelmamme noudatti Greenhouse Gas Protocol -standardia, joka erittelee suorat ja epäsuorat päästöt. Laskelma vahvisti käsitystämme siitä, että meidän on tuotava kestävyyskriteerit entistä paremmin osaksi hankintaohjeita ja linjattava energiankäyttöä uusiutuvien energiamuotojen valintaan ja kulutuksen seurantaan. Uusimme kalustoamme hallitusti ja järkevästi sen vanhentuessa ja hankimme valtaosan käyttämästämme sähköstä uusiutuvista lähteistä.

Laskenta mahdollistaa tiedon jakamisen, muihin vertailun ja keskustelunavaukset. Pystymme yhdistämään voimamme – voimme Swecolla kyllä kannustaa työntekijöitä käyttämään päästöttömiä liikkumismuotoja, mutta ihmiset eivät suosi joukkoliikennettä tai pyöräilyä, elleivät palvelut ole olemassa, kunnossa ja houkuttelevia.

Hiilijalanjälki tarvitsee parikseen hiilikädenjäljen

Hiilijalanjälki kuvaa toiminnan haitallisia vaikutuksia. Siksi se tulee minimoida. Jalanjäljen vastakohta on kädenjälki, joka kuvaa yrityksen kykyä vähentää päästökuormitusta arvoketjussaan ja yhteiskunnassa. Suunnitteluyrityksen merkittävin vaikutus yhteiskunnan kestävyyteen on asiakkaille tehdyssä työssä: suunnitelluissa rakennuksissa, asuinalueissa, infrassa, teollisuuslaitoksissa ja energiajärjestelmissä. Toimimme päästö- ja energiaintensiivisillä aloilla, ja haluamme tarjota asiakkaillemme kestäviä vaihtoehtoja. Kädenjälkemme vaikutus on suurempi kuin jalanjälkemme, mutta molemmista tulee pitää huolta.

Oleellisten vaikutusten tunnistaminen, eli hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, on tie tekoihin. Mitä enemmän yritys tietää, sitä helpompi sen on tunnistaa ratkaisut, joilla lähteä liikkeelle niin omassa toiminnassaan kuin asiakkaille tarjottavissa ratkaisuissa. Hiilineutraaliustavoitteen tarkoitus on muuttaa yrityksen toimintaa pysyvästi kestäväksi, mikä vaatii muutosjohtamista. Laskennan tuloksista on viestittävä koko organisaatiolle ja sidosryhmille sekä työntekijöitä osallistettava toimenpiteitä sisältävän tiekartan kehitystyöhön.

Loppujen lopuksi ei ole kyse yhdestä yrityksestä tai työntekijästä, vaan siitä, että kaikkia tarvitaan tekemään yhteiskunnastamme nykyistä kestävämpi. Tieto on ensiaskel kohti ymmärrystä ja toimia, esimerkin näyttäminen ensiaskel kohti laajaa systeemistä muutosta.

Mia Andelin, kestävän kehityksen johtaja, Sweco

Muita julkaisuja ja oppaita

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun