FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit.
Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden kiinnostavuuteen kiinteistösijoittajien silmissä. Viime aikoina keskusteluun on nostettu näkökulma siitä, ovatko luokitusten tavoitteet tarpeeksi korkealla vähähiilisyyden, biodiversiteetin ja kiertotalouden kannalta sekä miten luokitukset ja EU-taksonomia suhtautuvat toisiinsa. Näistä kuulemme lisää keväällä. FIGBC:llä on jo suunnitelmissa helmikuulle olemassa olevien kiinteistöjen luokituksiin painottuva tilaisuus ja suunnittelemme asiantuntijaryhmien toiminnan jatkoa.
Käydyssä keskustelussa ja esityksissä todettiin muun muassa:
- LEED-sertifiointien määrässä per asukas Suomi on neljännellä sijalla Euroopassa, ylittäen juuri hiljattain 300 sertifioinnin rajan.
- Sertifiointien määrässä nopeimmin kasvaa tällä hetkellä BREEAM In Use.
- Teollisuuskiinteistöjä on sertifioitu sekä LEEDillä että BREEAMilla, mutta BREEAM on ehkä ollut hienoisessa suosiossa viime aikoina. Maailmalla on käytetty myös WELLiä.
- Mikään ympäristöluokitus ei ota kovin hyvin huomioon kulttuurisia tai sosiaalisia arvoja. Alueluokituksissa on joitakin niihin liittyviä kriteerejä.
- BREEAMissa on pakollisia vaatimuksia, joiden tulee täyttyä, mikäli haluaa päästä tietylle luokitustasolle. Korkeammille Excellent- ja Outstanding -tasoille vaatimuksia on enemmän kuin kolme. Alempien luokitustasojen pakollisten vaatimusten lisäksi tulee saavuttaa tietty määrä pisteitä esimerkiksi energiatehokkuudesta ja vesikalusteiden vedenkulutuksesta. Tämän lisäksi Outstanding-tasolle pääsyyn vaaditaan useita pisteitä tai niiden kokonaisuuksia muun muassa jätteiden käsittelystä ja esteettömästä liikkumisesta. Excellent- ja Outstanding -tasojen saavuttamiseksi on myös omat korkeammat vaatimuksensa muun muassa seuraaville pisteille: työmaan ympäristövaikutukset ja käyttäjäopas.
- BREEAMin vaatimus rakennusjätteiden käsittelystä on käytännössä löyhempi kuin Suomen uusimman jätelain rakentamisen jätteiden keräysvelvoite, sillä hyötykäytöksi lasketaan myös energiahyödyntäminen. BREEAM vaatii muun muassa tietyn hyötykäyttöasteen sekä lajittelun eri jätejakeisiin paikallisten määräysten mukaan, mutta tällä hetkellä pääpaino on vähentää kaatopaikalle menevää jätettä.
- RTS-ympäristöluokituksen viiden tähden luokitukseen vaaditaan erinomaisen hiilijalanjäljen ja sisäilman todentamisen lisäksi käyttövaiheen arviointi kahden vuoden ajalta. RTS-ympäristöluokituksen kriteerissä työmaan ympäristövaikutuksista on lähtökohtana, että uuden jätelain vaatimukset on täytettävä. Energiahyödyntämistä ei palkita.
- LEED and EU taxonomy whitepaper on saatavilla ilmaiseksi. BREEAM vastaava taksonomiaopas.
- LEED tarjoaa vielä vuoden loppuun taksonomiapisteen pilotti- tai alueellisena painotuspisteenä.
FIGBC Tietoisku: Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset
Tilaisuuden esitykset ovat nähtävissä Vimeosta.
10:00 – 10:05 FIGBC tervehdys: Elina Samila
10:05-10:20 Markkinakatsaus ympäristöluokituksista, Lassi Heikari, Ramboll
10:20 – 10:30 WELL-sertifioinnit, Konsta Tuokko, Raksystems
10:35-10:50 Uudisrakennushankkeiden BREEAM-sertifioinnit, Emma Väliaho, Granlund.
10:50-11:10 LEED Kay Killman, Managing Director, GBCI Europe, presentation in English.
11:10 – 11:20 RTS-ympäristöluokitus, Jessica Karhu, Rakennustieto Oy
11:20 – 11:30 Joutsenmerkki, Heidi Vaarala, Ympäristömerkintä Suomi Oy
