Tampereen kaupunki liittyi Green Building Council Finlandin #BuildingLife -kannattajaksi jo 2022 ja on nyt myös liittynyt FIGBC:n jäseneksi. Kaupungin Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekarttaa päivitetään parhaillaan, tavoitteena on muun muassa vähentää rakentamisen päästöt seuraavaksi. Kaupunkien vaikuttavuus on suuri ja se tuo mukanaan myös paljon vastuuta. Kuinka Tampereella tavoitteista on tehty tavanomaista toimintaa ja mitä he ajattelevat yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa?
Uuden rakentamislain voimaantulemista odottaessa, ovat suomalaiset kaupungit ovat asettaneet itselleen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Erityisesti suuremmat kaupungitnäyttävät vahvaa esimerkkiä.
”Kaupunkien ja suurten alueiden rooli niin ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on keskeinen. Tampereen kaupunki osoittaa osaltaan, että kaupungeilla on rohkeutta ja tahtoa johtaa ilmastotyötä ja että ne ottavat tämän roolin tosissaan.”, toteaa Antti Ruuska, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja.
Tampereella ”kiristetään ruuvia” – seuraavaksi tuotesidonnaiset päästöt alas
Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja loput 20 prosenttia kompensoidaan.
Tampereen ilmastotoimenpiteet on koottu Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartaksi, johon on tunnistettu yhteensä 305 toimenpidettä eri teemojen alle. Kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen tiekartan 2020.
”Nyt tiekartan päivitys on jälleen käynnistynyt”, kertoo Tanja Tyvimaa, Kestävän asumisen ja rakentamisen erityisasiantuntija. Tanjan tehtäväalueeseen kuuluu hiilineutraaliuden ja ympäristöllisen kestävyyden edistäminen asumiseen ja rakentamiseen liittyen sekä rakentamisen kiertotalouden edistäminen.
”Tässä tiekartan päivityksessä toimenpiteiden määrää vähennetään”, kertoo Tanja. Ei siksi, että haluttaisiin löyhentää tavoitteita. ”Itse asiassa ruuvia kiristetään”. Useista alkuperäisen tiekartan toimenpiteistä on tullut osa normaalia toimintaa, joten niitä ei ole enää tarvetta kirjata toimenpiteeksi.
Samalla halutaan panostaa sellaisiin toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuutta voidaan mitata. ”Haluamme, että toimenpiteillä on todellista vaikuttavuutta. Kaupungeilla on suuri hiilijalanjälki ja siten suuri vastuu. Rakentamisella on aina kauaskantoinen vaikutus.”
Esimerkkinä Tyvimaa kertoo energiankäytön päästövähennykset. ”Se osuus on melko hyvin hallinnassa, joten nyt siirrämme tuotteiden ja materiaalien päästöt tikun nokkaan.”
Tampereen Hiedanrantaan tavoitellaan ympäristövaikutuksiltaan nettopositiivista kaupunginosaa, jolloin ’alue tuottaa enemmän kuin kuluttaa’. Hiedanrannan alueesta suunnitellaan kestävän ja älykkään kaupungin mallialuetta, jossa älykästä teknologiaa sovelletaan liikkumisessa, rakennuksissa, palveluissa ja alueen infrastruktuurissa. Tuleva läntisen Tampereen keskus – Hiedanranta
Kaikilla ei ole omaa resurssia, siksi sparraus on tärkeää
Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan etenemistä voi seurata Ilmastovahdissa. ”Kaikki raportointi on avointa”, korostaa Tyvimaa ja kertoo, että päivitetty tiekartta tullaan julkistamaan ensi vuonna.
Sitä odottaessa on jo aloitettu kaupungin ilmasto- ja ympäristöyksikön vetämät, kaupungin sisäiset työpajat.
Tanjan työhön kuuluu paljon myös kollegoiden sparrausta. ”On paljon kaupunkeja ja kuntia, joilla ei ole omaa henkilöä, joka keskittyisi vain rakentamisen hiilijalanjälkeen kuten minä. Moni tekee tätä oman työn ohella. Koen tärkeäksi voida auttaa toisia eteenpäin.”
Tyvimaa myös mainitsee, että organisatorisesti rakennuksen elinkaaren hallinta on keskitetty Tampereen kaupungin Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmään, mikä myös osaltaan helpottaa vähähiilisyyden ja kiertotalouden ohjausta merkittävästi.
Osaamisen ja kokemusten vaihto kaupunkien kesken
Nyt Green Building Council Finlandin jäsenenä, Tampere liittyy täysipainotteisesti kestävän rakentamisen verkostoon. ”Toki meillä on ollut jo entuudestaan erityisesti Helsingin kaupungin kanssa tiivis yhteistyösuhde – keskustelemme säännöllisin väliajoin”, kertoo Tyvimaa.
Tampereen kaupunki on ollut mukana FIGBC:n vetämässä edelläkävijäkaupunkien verkostossa. Verkostossa on suurimpien kaupunkien kesken jaettu parhaimpia käytäntöjä vauhdittamaan vähähiilistä rakentamista ja erilaisten biopohjaisten materiaalien käyttöä.
”Toimijoiden yhteen tuominen on tärkeää. Keskustelun täytyy olla luontevaa ja avointa. Kyllä parasta on tekijätasolla käytävä sparrailu ja kokemusten jako”, vahvistaa Tyvimaa. Kaupungit ovat muun muassa ottaneet puolin ja toisin toistensa laatimia tarkentavia ohjeita käyttöön.
Omaa raja-arvojen ohjausta Tyvimaa ei arvele kaupungin ottavan käyttöön. ”Meillä on käytössä pehmeä ohjaus. Kaupunki ohjaa, neuvoo ja näyttää esimerkkiä omilla toimillaan. Toki meillä on myös todella merkittävät kannustimet korjausrakentamiseen.”
Tampereella yksityisen uudisrakentamisen ohjauksessa nykyisen tontinluovutusprosessin osaksi otetaan hiilijalanjälkiarviointi (testaus, pilotointi, kilpailut, käyttöönotto). Aloitetaan asuinrakentamisen tonteista, ja otetaan käyttöön myös laajuudeltaan merkittävimmissä yritystonteissa. Lue lisää ilmastovahdista.
Koska kansallista yhteistä laskentamenetelmää yhä odotetaan, Tyvimaa näkee myös erilaisten laskelmien tarkastamisen haastavana. Siksi he ovat ottaneet käyttöön Tampereen kaupungin hiilijalanjäljen laskentaohjeen omaan tuotantoonsa. ”Yhteinen menetelmä tuo vertailtavuutta ja luotettavuutta – ja vaikuttavuutta pystytään myös mittaamaan”, toteaa Tyvimaa.
”Kolmasosa koko Suomen päästöistä syntyy rakennetusta ympäristöstä ja siksi rakennetun ympäristön ilmastovaikutukset ovat ansaitusti yhä useamman kaupungin ja kunnan ilmastosuunnitelmien ytimessä. Päästöjen vähentämisessä ja suunnitelmien edistämisessä yhteistyö ja vertaisoppiminen on järkevää, jotta kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. ”, toteaa Antti Ruuska ja toivottaa samalla Tampereen kaupungin erittäin lämpimästi tervetulleeksi FIGBC-verkostoon.
