Ella Lahtinen suoritti vielä kiertotalouden täydennysopintoja Tampereen yliopistossa, kun hän aloitti FIGBC:llä vuonna 2021. Ensimmäiseksi työtehtäväkseen hän saikin alan kiertotaloutta vauhdittavan KIRA-Kioski-projektin. Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tukea erilaisten alueellisten toimijoiden verkostoitumista, joten tehtävään kuului paljon eri paikkakuntien ihmisiin tutustumista.
Kiertotalouden lisäksi Ellan työtehtäviin kuului Alueet-toimikunnan vetäminen. Alue- ja kaupunkikehittäjistä koostuvassa asiantuntijaryhmässä oli tunnistettu, että alueelliseen päästölaskentaan ei ollut yhtenäisiä käytäntöjä ja käytössä oli useita erilaisia työkaluja, jotka nekin huomioivat eri asioita. Toimikunnassa työstettiin siis ohje alueellisen hiilijalanjäljen arviointiin.
Ohje yhtenäisti laskentatapaa ja samalla auttoi hahmottamaan kaavoitettavan alueen ilmastotavoitteet kokonaisvaltaisesti. Ohjeessa määriteltiin myös alueen positiivisten ilmastovaikutusten huomiointi, kuten uusien viheralueiden perustaminen.
Työ kehittyi kiertotaloudesta luontevasti luonnon pariin
Vuonna 2023 FIGBC uudisti toimintaansa. Toimikunnista siirryttiin ohjausryhmien, työryhmien ja jäsenfoorumien malliin ja Ella siirtyi luontevasti vetämään kaupunkikehityksen jäsenfoorumia. Hän sai vastuulleen myös alan kestävyysosaamista tukevien palveluiden kehittämisen, tukenaan FIGBC:n jäsenistä koottu, kaikkien aikojen ensimmäinen Osaamisen ohjausryhmä.
Samalla päivitettiin FIGBC:n uutta strategista suuntaa. Energian, vähähiilisyyden ja kiertotalouden rinnalle tärkeäksi teemaksi nousi luonto. Ella tarttui aiheeseen innolla.
“En tiennyt vielä paljoa, mutta lupasin oppia. Se, että sain siihen mahdollisuuden, oli iso kädenojennus työnantajalta.”
Oppi syveni samana vuonna käynnistyneessä ARVO-hankkeessa, jossa Ella työskenteli Aalto-yliopiston, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien asiantuntijoiden sekä peräti yhdeksän muun kaupungin suunnittelijoista kootun ryhmän kanssa.
Hankkeessa uudistettiin alueellista viherkerrointa, työkalua, jolla voidaan mitata ja arvioida kaupunkien viheralueiden määrän lisäksi niiden laatua, kuten luonnon monimuotoisuutta. Poikkeuksellisen laajan suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyön merkittävimpiä tuloksia oli rakennetun ympäristön luontotyyppien – eli ”rytyjen” – syntyminen.
Yhteistyö erilaisten asiantuntijoiden kanssa oli ja on parasta
Viidessä vuodessa tapahtui paljon – sekä alalla, että FIGBC:llä. Silti Ellalle vaikuttavinta oli – hieman hänet itsensäkin yllättäen – juuri tiivis yhteistyö erilaisten asiantuntijaryhmien kanssa.
”Löysin itsestäni puolen, joka innostui verkostojohtamisesta ja fasilitoimisesta.”
Verkostojohtamiseen liittyy olennaisesti fasilitointiosaaminen ja insinöörialalla niistä taidoista on ehkä hieman pulaa, Ella pohtii. Teemme kuitenkin yhä useammin yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa, joten nämä taidot tulevat olemaan yhä tärkeämpiä. Siispä karttuneen asiantuntijuuden lisäksi Ella kuljettaa mukanaan seuraavan työhönsä innostuksen verkostojen voimaan.
