Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Viherrakenne ja sen tuottamat hyödyt ovat keskeinen osa kestävää ja ilmastoresilienttiä kaupunkia. Luonnon monimuotoisuutta on tuettava kaikkialla, myös kaupunkimpäristössä. Se on edellytys ekosysteemien toiminnalle ja sopeutumista edistäville paikallisille ekosys-teemipalveluille.
Tässä esitettävät kaupunkien viherrakenteen päätöksentekoa ja johtamista koskevat suositukset sekä Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelmä on kehitetty erityisesti kasvaville kunnille, joiden maankäytön suunnittelussa on painetta kohdistaa rakentamista lähiviheralueille tai muille luonnon alueille. Suosituksia voidaan soveltaa viherrakenteen vahvistamiseen myös muissa kunnissa.

Katso ja lataa julkaisu

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025), joka on paikkatietopohjainen työkalu ja kehitetty parantamaan kaupunkialueiden luonnon monimuotoisuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

Katso ja lataa julkaisu

Ohjeistusta alueellisen viherkertoimen 2025 laskentaan paikkatieto-ohjelmilla

Tässä ohjeistuksessa on koottuna laskentamenetelmän työnkulku tarkemmin kuin loppujulkaisussa, sisältäen potentiaalit ja taulukkoarvot kolmen arvon laskentaan, paikkatieto-ohjelmissa käytettävät attribuutit ja lyhenteet, värimallit karttojen tulostukseen sekä vinkkejä laskentaan ArcGIS Pro- ja QGIS-ohjelmilla. Ennen tähän ohjeistukseen perehtymistä tutustu loppujulkaisuun, Rakennetun ympäristön luontotyyppeihin ja niiden ekologisen tilan määrittämiseen, Hyvinvointihyotyjen arviointiin osana alueellista viherkerrointa 2025 sekä Kohde-esimerkkeihin rakennetun ympäristön luontotyyppien ekologisesta tilasta.

Katso ja lataa julkaisu

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa Alueellinen viherkerroin -menetelmää on kehitetty ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden määrän ja laadun arviointiin soveltuvaksi.

Tämä kooste ”Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa” toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Katso ja lataa julkaisu

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelmän vaikutuksia arvioitiin pilottisuunnittelijoiden ja liitännäispartnerien osaamiseen ja työhön, menetelmän soveltuvuutta suomalaiseen maankäytön suunnittelujärjestelmään sekä vaikutuksia viherrakenteen vahvistumiseen pilottialueilla ARVO-hankkeen aikana.
Vaikuttavuusarvioinnilla tuotettiin tietoa laskentamenetelmän käytöstä sen kehittämiseksi sekä menetelmän käyttöönoton tueksi hankekaupungeille, liitännäispartnereille sekä muille kiinnostuneille tahoille. Vaikuttavuusarvioinnin myötä saatiin ymmärrystä mahdollisista suunnitteluprosessiin tarvittavista muutoksista esitettäväksi hankkeen tuottamiin suosituksiin: Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon.

Katso ja lataa julkaisu

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Raportti kokoaa rakennetun ympäristön luontotyyppiluokituksen sekä luontotyyppikohtaiset ohjeet ekologisen tilan arviointiin, jotta kaupunkiluonnon ekologinen laatu voidaan ottaa aiempaa vahvemmin mukaan maankäytön suunnitteluun, luontovaikutusten arviointiin ja viherrakenteen kehittämiseen.
Raportti tarjoaa yhtenäisen luokittelun rakennetun ympäristön kasvullisille alueille sekä tarkat tulkinta- ja inventointiohjeet. Lisäksi raportti mahdollistaa ekologisen tilan arvioinnin 0,1–1,0-asteikolla luontotyyppikohtaisilla mittareilla, jolloin kohteiden laatua voidaan vertailla keskenään. Luokittelu ja arviointikriteerit on kehitetty ARVO- ja BOOST-hankkeiden asiantuntijatyössä.

Katso ja lataa julkaisu

Kohde-esimerkkejä rakennetun ympäristön luontotyyppien ekologisesta tilasta

Julkaisuun on koostettu esimerkkejä rakennetun ympäristön luontotyypeistä (”rytyt”) erilaisissa ekologisissa tiloissa. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti alueellisen viherkertoimen laskemisen tueksi. Julkaisu konkretisoi rakennetun ympäristön luontotyyppiraporttia (Jalkanen ym. 2026), jossa on määritetty kunkin rytyn ekologisen tilan mittarit ja ideaalitilan kuvaukset. Tässä julkaisussa olevat kohde-esimerkit auttavat suunnittelutyössä tarkasteltavan kohteen suuntaa-antavan ekologisen tilan määrittämisessä.

Työ on laadittu Espoon kaupungin tilaama osana ARVO-hanketta. Se on laadittu yhteistyössä ARVOn hankeryhmän ja Faunatican kanssa.

Katso ja lataa julkaisu

Luontotyyppitarkastelut ja alueellinen viherkerroin arkkitehtuurikilpailuissa

ARVO-hankkeessa on tuotettu Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit -luokittelu ja niiden ekologisen tilan mittarit (“rytyt”).
Näitä materiaaleja voidaan hyödyntää arkkitehtuurikilpailuissa, kun halutaan, että kilpailuratkaisuja voidaan verrata keskenään sen osalta miten suunnitteluratkaisut vaikuttavat alueen viherrakenteeseen, tukevat luonnon monimuotoisuutta ja edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kehitetyt menetelmät ja luokitukset tarjoavat läpinäkyvän tavan arvioida kilpailuehdotuksia ja luovat muitakin hyötyjä: numeerinen ja vertailukelpoinen arviointitapa vaihtoehtojen välillä, suunnitteluratkaisujen laadun varhainen näkyväksi tekeminen ja kokonaisvaltaisen luontotyyppiajattelun tuominen kilpailuehdotusten taustalle, kilpailut voivat tukea kaupunkien omia ilmasto-ja luontotavoitteita ja suunnittelijoiden ajattelun ja osaamisen laajeneminen.

Lataa julkaisu (pdf)

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Katso ja lataa julkaisu

Uusia näkökulmia kaupunkisuunnitteluun

Suunnittelun ja rakentamisen ratkaisut vaikuttavat siihen, miten kaupunki kestää helleaaltoja, rankkasateita ja tulvariskejä – ja samalla siihen, kuinka viihtyisä ja terveellinen ympäristö asukkaille syntyy.
Kaupunkiympäristöjen suunnittelussa tarvitaan vehreän kaupunkisuunnittelun periaatteita ja uutta osaamista luonnon monimuotoisuudesta, ekosysteemipalveluista, ihmisten hyvinvoinnista, ilmastoviisaudesta, luonnon kokonaisheikentymättömyydestä, lievennyshierarkiasta ja maaperästä.
Uuden osaamisen ja vehreän kaupunkisuunnittelun periaatteiden avulla voidaan rakentaa kaupunkeja, jotka ovat ilmastonkestäviä, monimuotoisia ja tukevat ihmisten hyvinvointia.

Opiskele vehreän kaupunkisuunnittelun periaatteita

Mikä alueellinen viherkerroin on?

Alueellinen viherkerroin on maankäytön suunnittelijoiden työkalu, joka auttaa varmistamaan, että kaupunkiluonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut toteutuvat kattavasti kaupunkirakenteessa, ei vain yksittäisissä kohteissa.
Viherkertoimien avulla mitataan ja tuodaan näkyväksi kaupunkien viherrakenteen määrä ja laatu suhteessa tarkasteltavan alueen pinta-alaan. Viherkertoimilla tähdätään kaupunkiekosysteemien vahvistamiseen, säilyttämiseen ja lisäämiseen.

Opiskele alueellinen viherkerroin

Miten kaupunkivihreä auttaa kaupunkeja sopeutumaan ilmastonmuutokseen?

Suomen ilmasto muuttuu: hellejaksot pitenevät, rankkasateet yleistyvät ja talvet lauhtuvat. Kaupungeissa lämpösaarekeilmiö voimistaa kuumuutta, ja vettä läpäisemättömät pinnat lisäävät tulvariskiä. Nämä muutokset aiheuttavat kaupungeille ja kiinteistön omistajille kustannuksia sekä heikentävät väestön hyvinvointia. Kaupunkivihreä eli viherrakenne on tehokkain keino sopeutua ilmastonmuutokseen, sillä luonto tuottaa ekosysteemipalveluja, jotka viilentävät asuinalueita, auttavat hulevesien hallinnassa ja sitovat hiiltä. Tiiviissä kaupunkirakenteessa viherrakenne ja tekninen infrastruktuuri täydentävät toisiaan.

Opiskele kaupunkivihreän merkityksestä sopeutumisessa

Miten luontotyyppiluokittelu auttaa maankäytön suunnittelua?

Puistot, kadunvarren istutukset, viherkatot ja myös ruderaatit ovat rakennetun ympäristön luontotyyppejä. Lisäksi kaupungeissa on luonnon luontotyyppejä, kuten metsiä, jokia ja rantoja. Luontotyypit yhdessä muodostavat kaupunkialueen viherrakenteen.
Luontotyypit eroavat toisistaan paitsi ulkonäöltään myös siinä, kuinka paljon ne voivat tuottaa ekosysteemipalveluita: viilentävät kaupunkia, hallitsevat hulevesiä, sitovat hiiltä, tarjoavat elinympäristöjä lajistolle ja tuottavat ihmisille hyvinvointia.

Tutustu rakennetun ympäristön luontotyyppiluokitteluun

Kaupunkivihreän seminaari – Sopeutumattomuuden hinta ja viherrakenteen arvot esiin

Kaupunkivihreän päätösseminaari kokosi yhteen asiantuntijat, päättäjät ja hankekumppanit pohtimaan, miten viherrakenne voidaan nähdä strategisena investointina kaupunkien ilmastonkestävyyteen ja elinvoimaan. Päivän teemoina olivat sopeutumattomuuden hinta ja viherrakenteen arvot, jotka nousivat keskusteluun niin talouden, hyvinvoinnin kuin luonnon monimuotoisuuden näkökulmista.
Seminaari oli samalla kahden vuoden mittaisen ARVO-hankkeen huipentuma, jossa esiteltiin uudistunut alueellinen viherkerroin 2025 ja julkaistiin viherrakenteen vahvistamisen suositukset kunnille.

Lue seminaarin kooste!

Kaupunkien yhteistyötä kaupunkiluonnon vahvistamiseksi

ARVO-hankkeessa on vahvistettu kaupunkien välistä yhteistyötä ja samalla kehitetty yhdessä Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelmää, joka auttaa aiempaa paremmin määrittelemään luonnon arvon kaupunkisuunnittelussa. Hanketta on koordinoinut Helsingin kaupunki ja hankekumppaneina mukana ovat olleet Aalto-yliopisto, Green Building Council Finland, Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki. Lisäksi mukana ovat olleet Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Lahti, Oulu, Porvoo, Salo, Tampere ja Turku. Ville Selonen toimii ympäristösuunnittelijana Vantaan kaupungilla ja osallistui ARVO-hankkeessa rakennetun ympäristön luontotyyppien määrittelyyn. Leena Buller puolestaan edustaa hankkeen liitännäispartneria Jyväskylää.
Lue Villen ja Leenan haastatteluista miten luonto on nyt näkyvästi mukana kaupunkistrategioissa. Entä mitä he ajattelevat Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelmän käyttöönotosta ja hyödyistä?

Lue artikkeli!

Kaupunkisuunnittelun biodiversiteettikäänne 2020-luvulla

Kaupunkisuunnittelun biodiversiteettikäänne haastaa perinteiset ihmiskeskeiset lähestymistavat, korostaen symbioottisemman luontosuhteen merkitystä kestävän kehityksen osana. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen kaupunkisuunnittelun tämänhetkisiä käytäntöjä. Kyselyiden ja haastatteluiden kautta ilmenee, että luonnon monimuotoisuus on noussut keskeiseksi teemaksi kaupunkisuunnittelussa. Vaikka kestävyystyössä on edistytty, strategiset ja käytännön ristiriidat ekologisten ja muiden suunnittelutavoitteiden välillä vaativat edelleen ratkaisua. Jotta käänne biodiversiteetin tukemiseen voi todella tapahtua, tarvitaan syvällisempää arvokeskustelua ja vahvempaa strategista ja numeerista ohjausta suunnitteluprosessissa.
Yhdyskuntasuunnittelu-lehti Vol 62 Nro 4 (2024): Biodiversiteettikäänne
Kirjoittajat Elisa Lähde, Merete Kemppainen, Teemu Jama, Olivia Mahlio, Aalto-yliopisto ja Ella Lahtinen Green Building Council Finland.

Lue artikkeli Yhdyskuntasuunnittelu-lehden sivuilta

More than the sum of its parts – Integrating the use of green area factor tool and biodiversity offsetting for no net loss urban planning

As part of the actions to fight biodiversity loss, the European Union is working on a restoration regulation demanding the principle of no net loss (NNL) state of biodiversity of urban green space. Applying this principle in urban planning may raise conflicts between biodiversity conservation and ecosystem services provision. Here we present a novel approach where the green area factor tool (GAF) and biodiversity offsetting (BO) are integrated to achieve NNL of biodiversity in urban planning, while maintaining the necessary ecosystem services and avoiding the negative, unintended tradeoffs that may occur if only one of these tools is used in the planning process.
The study was supported by ARVO and BOOST.
Science Direct. The study Urban Forestry & Urban Greening
Volume 112, publ. October 2025.

Read full article here

Oppia kotimaan vihreistä kaupungeista!

ARVO-hankkeen hankekumppaneista Aalto-yliopiston, Espoon ja Vantaan kaupungin ja Green Building Council Finlandin sekä liitännäispartnereista Lahden ja Porvoon kaupunkien sekä Jyväskylän yliopiston edustajat matkasivat perehtymään Tampereen ja Jyväskylän luontotyöhön.

Lue matkakertomus!

ARVO X BOOST! Kaupunkivihreän seminaari: rakennetun ympäristön luontotyypit käyttöön

ARVO-hankkeen kolmannessa seminaarissa 27.3.2025 yhdistimme voimamme BOOST-hankkeen kanssa. Julkistimme rakennetun ympäristön luontotyypit ja perehdyimme niiden potentiaaliin maankäytön suunnittelussa, luontohyötyjen vaalimisessa ja ilmastonkestävässä rakentamisessa.

Lue seminaarin kooste!

Kaupunkivihreän seminaari – suunnittelun nykytila ja haasteet

Kuinka asiantuntijat, suunnittelijat ja maankäytön johto näkevät kaupunkivihreän suunnittelun nykytilan ja haasteet? Kaupunkivihreän suunnittelun pahimmat pullonkaulat paljastettiin kaupunkivihreän seminaarissa 31.10.2024.
Lisäksi otettiin katsaus alueellinen viherkerroin -työkalun kehittämistyöhön ja mutusteltiin mielenkiintoisia case-esimerkkejä ilmastonmuutokseen sopeutuvasta suunnittelusta Tukholmassa ja Kööpenhaminassa.

Lue seminaarin kooste!

Pöpeliköt kunniaan!

ARVO-hankkeen hankekumppanien ja liitännäiskaupunkien edustajien ryhmä matkasi syyskuussa 2024 maata pitkin perehtymään kaupunkisuunnittelun ratkaisuihin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Pohjoismaissa on tehty pitkäjänteisesti töitä kaupunkiviherrakenteen kehittämiseksi monimuotoisemmaksi ja monitoiminnallisemmaksi. Tulokset näkyvät toteutetuissa projekteissa. Tutustu matkalta poimittuihin oppeihin!

Lue koko artikkeli!

Kaupunkivihreän seminaari: Viherrakenteen arvo ja suunnittelun lähtökohdat

Viherrakenteen arvo ja suunnittelun lähtökohdat
Alueellista viherkerrointa tuotiin Suomeen alunperin Virtuaalivehreä-hankkeessa, ja nyt työkalua kehitetään edelleen ARVO-hankkeessa. Seminaarissa kuultiin myös kaupunkien viherrakenteen suunnittelun kehityksen suunnista neljän viime vuosina käynnissä olleen hankkeen: Co-carbon, BOOST, No Net Loss City, sekä Ekosysteemitilinpidon ja Virtuaalivehreän tulosten kautta. Seminaarin keynote-puhuja, professori Arto O. Salonen joka on mm. Suomen kestävyyspaneelin jäsen, käsitteli innostavassa puheenvuorossaan ihmisten elämänlaadun ja kestävyyden yhteyttä.

Lue seminaarin kooste!

ARVO-hankkeen tavoitteena systeeminen muutos

Maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori Elisa Lähde, Aalto-yliopisto, ollut tuomassa alueellista viherkerrointa Suomeen Virtuaalivehreä-hankkeessa, ja nyt on tunnistettu, että työkalua on syytä kehittää edelleen. ARVO-hankkeessa mukana on kolme kaupunkia ja yhteensä kahdeksan aluetta. Lisäksi maanlaajuista ulottuvuutta tuovat liitännäispartnerit.

Katso Vimeosta

Miten hyvinvointimurros vaikuttaa kaupunkien suunnitteluun?

Miten käynnissä oleva hyvinvointimurros vaikuttaa kaupunkien suunnitteluun? ”Millaisessa ympäristössä ihmiset kävelevät? No, kauniissa, viehättävässä ympäristössä”. Entäpä kulkutapojen valinta?
Professori Arto O. Salonen puhui Kaupunkivihreän seminaarissa 21.3.2024 muun muassa älykkäimmän liikkumisen hierarkiasta.

Katso Vimeosta

Hyvä kaupunki houkuttelee asukkaiden parhaat puolet esiin

”Hyvässä kaupungissa ihmiset liittyvät sukupolvien ketjuun ja ehkä he ajattelevat, että olisipa kiva jättää seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa. Jos kokee luontoon integroitumista, voi kokea arvostusta, yhteyttä suurempaan ja siitä syntyy elämänlaadun kokemus,” kertoi professori Arto O. Salonen puhui Kaupunkivihreän seminaarissa 21.3.2024.

Katso Vimeosta

Alueiden tiivistyessä ekosysteemipalvelut on pidettävä riittävinä

Johanna Huttunen, Vantaan kaupunki, kertoi Vantaan olevan yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Vantaalla yleiskaava ohjaa kaupunkirakennetta tiivistymään erityisesti keskustoissa ja raideliikenteen pysäkkien tuntumassa. Alueiden tiivistyessä ekosysteemipalvelut on pidettävä riittävinä.

Katso Vimeosta

Työkalu tuottaa jokaisesta mitattavasta ekosysteemipalvelusta teemakartan

”ARVO-hankkeessa kehitetään kaksiosainen viherrakenteen suunnittelutyökalu, joka soveltuu viherrakenteen tuottamien ekosysteemipalveluiden mittaamiseen ja luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen”, kertoi Johanna Huttunen, Vantaan kaupunki, Kaupunkivihreän seminaarissa 21.3.2024. Tulosten perusteella voidaan tunnistaa ekosysteemipalveluiden katvealueita ja viherrakennesuunnittelutarpeita sekä perustella suunnitteluratkaisuja. Laskennat tehdään paikkatieto-ohjelmassa.

Katso Vimeosta

Toivomme yhteistyötä ja jokaisen panosta

Kaupunkivihreän seminaarissa 21.3.2024 järjestetyssä paneelikeskustelussa keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että vihreästä ja kaupunkivihreästä keskustellaan yhä enemmän – toimi keskustelija sitten korttelitasolla, yhteiskunnallisena keskustelijana tai ministeriössä. Anttinen Oiva Arkkitehtien Selina Anttinen peräänkuulutti jatkuvaa kehittämistä ja tavoitetason nostamista, jotta hyvät ratkaisut kumuloituisivat projekti projektilta ja muodostaisivat uutta perustasoa seuraaville projekteille.

Katso Vimeosta