Vähähiilinen rakentaminen on mahdollista nyt. Ja vähähiilisyyden tulisikin olla suunnittelun lähtökohta heti rakennushankkeen alusta alkaen kaikissa rakennushankkeissa. Vähähiilisyyden ohjaamiseen on erilaisia keinoja, kuten esimerkiksi:
- tilatehokkuuden parantaminen
- vähähiiliset materiaalit
- rakentamisprosessin suunnittelu vähähiilisemmäksi
- ratkaisut energiatehokkuuteen.
Vähähiilisyyden ohjauksessa on tärkeintä seurata vähähiilisyyden toteutumista koko hankkeen ajan. Apuna voi käyttää hiilijalanjälkilaskelmia hankkeen eri vaiheissa. On tärkeää määritellä rakennushankkeen tavoitteet vähähiilisyyden osalta ja pyrkiä niitä kohden hankkeen kaikkien eri osapuolien kesken, määrätietoisesti vähähiilisyyteen johtamalla.
Kannustusta ja selkeitä askeleita matkallesi
Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on Green Building Council Finlandin rakentaminen-toimikunnan julkaisu, jonka teimme auttamaan organisaatioita kehittämään rakennushankkeita vähähiilisimmiksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämistä. Opas tukee myös rakennussektorin toimijoita valmistautumaan uuden rakennuslain voimaantuloon vuonna 2025 ja tiedostamaan rakennushankkeiden keinoja vähentää ilmastovaikutuksia.
Opas tarjoaa mahdollisuuden tarttua vähähiilisyyteen askeleittain. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat jaettu kolmeen eri tasoon: voit olla tiedostaja, vaikuttaja tai edelläkävijä. Opas auttaa valitsemaan lähtötason ja kuinka ryhdyt toteuttamaan vähähiilistä rakentamista kunnianhimoisesti. Voit aloittaa hankkeen kannalta tärkeimmistä asioista, olivat ne sitten suunnittelu, tilatehokkuus, materiaalipäästöt, työmaan tai käytönaikaiset vaikutukset.
Katajanokalla opittua
Katajanokan Laituri on Työeläkeyhtiö Varman rakennuttama ja omistama hanke, missä vähähiilinen rakentaminen on toiminut ohjauskeinona läpi koko projektin. Rakennuksessa tulee toimimaan mm. Stora Enson pääkonttori.
Alusta alkaen Helsingin kaupunki on ollut mukana ohjaamassa kaavoituksen mukaisesti tontille vähähiilistä rakennusta. Varma, Stora Enso ja Helsingin kaupunki julkistivat hankkeen alkuun arkkitehtuurikilpailun, jonka yhtenä tavoitteena oli myös rakennuksen vähähiilisyys.
Hankkeen edetessä rakennushankkeen ilmastovaikutuksia on seurattu, ja ne ovat ohjanneet hanketta niin suunnittelu-, materiaali- kuin energiaratkaisuissa. Tontilla sijaitsi aikaisemmin vanha varastorakennus, jonka purkutöistä syntynyt purkujäte pystyttiin kierrättämään lähes sataprosenttisesti. Tontin poikkeuksellinen sijainti aivan meren rannassa on vaikuttanut olennaisesti rakennuksen perustuksien suunnitteluun sekä sopeutumiseen meren pinnan mahdolliseen nousuun. Hankkeessa on pyritty löytämään vähähiilisiä ratkaisuja niin rakennusmateriaalien kuin energiantuotannon kannalta. Hankkeesta on saatu positiivisia kokemuksia sekä ymmärrystä vähähiilisyyden ohjauksesta myös tulevia hankkeita varten.
Katajanokan laituri -hankkeen aikana on opittu, kuinka tärkeä on asettaa hankkeelle kunnianhimoiset vähähiilisyystavoitteet ja seurata niitä koko projektin ajan. On tärkeä verrata eri toteutusvaihtoehtoja ja arvioida niitä ilmastovaikutuksien kannalta. Kaikkia ratkaisuja ei välttämättä pysty teknisesti tai taloudellisesti toteuttamaan, mutta oppimisen kannalta on tärkeä tehdä vähähiilisyyden ohjausta kaikkien hankeosapuolien kesken ja valita toteuttamiskelpoisimmat vaihtoehdot. Jokaisella yksittäisellä vähähiilisyysratkaisulla on merkitystä koko rakennushankkeen ilmastovaikutuksiin.
Kirjoittaja:
Lauri Linkosalmi
Director Product Sustainability, Stora Enso
Lauri Linkosalmi toimii toista kautta FIGBC:n rakentamisen -toimikunnan varapuheenjohtajana.
