Noin vuosi sitten Green Building Council Finlandissa laadittiin uutta strategiaa. Niissä keskusteluissa jäsenistömme kanssa todettiin, että tarvittaisiin yhteinen näkemys siitä, miten tästä toimialasta saataisiin hiilineutraali, starttasi aloituspuheenvuoron Lauri Tähtinen, FIGBC.
#BuildingLife käynnistettiin yhteistyössä kymmenen Green Building Councilin kanssa – vastaavaa työtä tehdään siis sekä eri Euroopan maissa, mutta World GBC:n johdolla myös aivan EU-tasolla.
Työ alkoi noin vuosi sitten ja huhtikuussa julkaisimme katsauksen kiinteistö ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan. Katsaus kokoaa yhteen tiedot edelläkävijäyritysten hiilineutraaliustyöstä.
Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma tarjoaa työpajoissa kootun näkemyksen siitä, mihin kiinteistö- ja rakennusalan pitäisi tavoitteissaan tähdätä ja lisäksi nk. kättä pidempään.
Viherpesun ja kauniiden puheiden aika on ohi
#BuildingLife lähettiläiden julkilausuman allekirjoittaneiden organisaatiot ovat jo laatineet hiilineutraaliussuunnitelmansa ja kehottavat nyt muita liittymään tähän edelläkävijöiden joukkoon.
Päästöjä vähennetään vain tekemällä tekoja, jotka vähentävät päästöjä, lainasi Lauri Tähtinen #BuildingLife -lähettiläs Kaisa-Reeta Koskisen sanoja. Myös Julkilausuman allekirjoittajat kannustavat toimialaa nopeaan muutokseen. ”Muutos ei ole meille uhka, vaan mahdollisuus hyvään, kasvavaan ja kansainvälistyvään liiketoimintaan.”
Hiilineutraalius ja Vihreä siirtymä ovat mahdollisuuksia kasvuun ja vientipotentiaalia
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi, ”KIRA-Foorumi”, on viidentoista järjestön yhteenliittymä, joka parhaillaan työstää kasvuohjelmaa alalle. Puheenvuoron tapahtumassa piti Miimu Airaksinen, SRV.
Rakentamisessa ja rakennuksissa tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys hyvinvointimme, ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta. Rakennettu ympäristö on myös mittava investointien kohde, ja kattaa yli 80 prosenttia kansallisvarallisuudestamme. Samanaikaisesti Euroopassa rakentaminen kuluttaa painoprosentteina laskien enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala.
Kasvuohjelman tekeminen on parhaillaan käynnissä. Kolme pääteemaa ovat Vihreä siirtymä, tuottavuus ja digitaalisuus sekä arvonluonti läpi elinkaaren.
Kolmen teeman alle on identifioitu erilaisia kasvumahdollisuuksia, joissa on myös vientipotentiaalia. ”Me KIRA-foorumissa olemme hyvin innoissamme näistä mahdollisuuksista, mutta samalla toki olemme nöyriä – rakennukset ovat pitkäikäisiä ja me suunnittelemme ja rakennamme nyt ihmisille, jotka eivät ole edes vielä syntyneet”.
Kiinteistö – ja rakennusalan päästöt voivat vähentyä 80 % vuoteen 2035 mennessä
”Me kaikki tiedämme, että Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä rooli tässä tavoitteessa”, kertasi Tähtinen.
FIGBC siis kartoitti keväällä mihin suomalaiset edelläkävijäyritykset tähtäävät jo nyt. Saimme selville, että
- Moni yritys on sitoutunut jo nyt hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 mennessä
- Rakennusmateriaalien päästöjen osalta moni tähtää jo esimerkiksi päästöjen puolittamiseen, osa on myös tuonut vähäpäästöisiä tuotteita markkinoille.
- Moni rakennusliike tähtää päästöjen puolittamiseen, jossa yksi keskeinen komponentti on työmaiden ja kuljetusten päästöjen pienentäminen.
Käyttämällä Rakennusteollisuus RT:n tiekartan päästöjakaumia voimme arvioida päästövähennysten kokonaisvaikutuksen. Vähentämällä päästöjä energiankäytöstä -90 %, rakennusmateriaaleista -50 % ja työmaiden ja kuljetusten päästöistä -50 %, voimme laskea, että Kiinteistö – ja rakennusalan päästöt vähenevät 80 % vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi tarvitaan hiilinieluja ja varastoja, eli positiivisia vaikutuksia jäljelle jäävää 20 % päästöosuutta vastaava määrä.
Tämä on laskentakaava, jonka pohjalta #BuildingLifen toimintaohjelma on luotu.
Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma
Miisa Tähkänen, FIGBC avasi puheenvuorossaan työprosessia ja itse Toimintaohjelman tulkintaa.
Toimintaohjelmassa asetettuja tavoitteita on kommentoinut noin sata asiantuntijaa työpajoissa sekä kymmenet asiantuntijat kyselytutkimuksessa. Työpajojen ja tutkimusten jälkeen on haastateltu alan huippututkijoita tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa.
Toimenpidetaulut kaikille alan organisaatioille
Jokaisen kiinteistö- ja rakennusalalla toimivan organisaation toiminta on erilaista, joten toimintaohjelmaan on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kullakin kyseisellä toimijaryhmällä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa.
Toimijat on jaettu kahdeksaan ryhmään:
- Rakennustuoteteollisuus
- Rakennusliikkeet
- Rakennuttajat
- Infrahankkeiden tilaajat
- Suunnittelijat ja muut asiantuntijat
- Kiinteistösijoittajat
- Kunnat ja kaupungit sekä muut julkisyhteisöt
- Järjestöt
Toimijakohtaiset toimenpidetataulut on jaettu aihealueisiin, kuten Johda – Kouluta – Viesti – Suunnittelun ohjaus – Kiertotalouden hyödyntäminen – Vähähiilisten ratkaisujen suosiminen Urakoitsijayhteistyö Kaavoita ja luvita – Rakennuta – Määritä – Sitouta – Tiedota ja Kehitä.
Toimenpiteet on lopulta asetettu aikajanalle aihealueittain.
Green Building Council Finland toivoo nyt runsaasti alan yritysten palautetta julkaisuun. Palautteiden perusteella toimintaohjelmaa täydennetään entisestään ja sen lopullinen versio julkaistaan 8.11.2021 YK:n ilmastokokouksen COP26:n yhteydessä. Lataa Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma tästä.
Miten soveltaa toimintaohjelmaa käytäntöön?
Tilaisuus päättyi paneelikeskusteluun, johon osallistuivat Niina Nurminen, Ilmarinen, Pasi Suutari, SOK ja Riku Patokoski, Bonava Suomi Oy.
Ilmarinen on tehnyt pitkään töitä energiatehokkuuden eteen. Nurminen myös kertoi, että Ilmarisen kotimaisten kiinteistösijoitusten hiilineutraaliuskartta on valmistumassa ja julkaistaan pian.
Bonava on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja 1,5 asteeseen jo ilman, että konkreettiset stepit olivat edes tiedossa. Tällä hetkellä he vakioivat parhaita toimintatapoja ja toimintamalleja. Hyvät uudet löydetyt ratkaisut pystytään siten skaalaamaan ja niiden kokonaisvaikuttavuus kasvaa.
S-ryhmän vastuullisuustavoitteena on olla hiilinegatiivinen kaupparyhmä vuonna 2025. Pohjaa tälle on kehitetty aktiivisesti jo kymmenen vuoden ajan. Kauppapaikoissa ollaan kaiken sähkönkäytön osalta hiilineutraali, omaa tuotantoa on mm. aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla. Tällä hetkellä mietitään energiatehokkuuden parantamista, ja kaupan kylmät ovat tässä iso tekijä. Tästäkin suunnitelmat ovat olemassa jo, kertoi Suutari.
Ilmastokriisin pelissä joukkue joko voittaa tai häviää
”Kaikki tarvitaan mukaan ilmastotyöhön”, totesi Mikko Nousiainen nyt julkaistusta toimintaohjelmasta. Toimintaohjelma tarjoaa työkaluja myös heille, joilla oma hiilineutraaliustyö on ehkä vasta alkamassa.
”Varmasti ilmastonmuutos on jokaisen yrityksen pöydällä, mutta jos ei vielä tiedä mitä tehdä, niin tämän toimenpideohjelma antaa erittäin hyvät raamit tekemiselle ja mistä aloittaa”, kannusti Suutari.
Nurminen puolestaan kehotti tutustumaan RT:n, RAKLIn tiekarttoihin ja #BuildingLifen toimintaohjelmaan. Kun oma lähtötilanne on selvillä, tiedetään mitä tietoa tarvitaan oman tiekartan luomiseen. ”Alalla on hurjasti tietoa ja tähän työhön saa käyttää apuja – yksin meistä ei selviä kukaan.”
”Mitä aiemmin reagoit itse, ja vapaaehtoisesti, sitä enemmän sinulla on vaihtoehtoja. Siksi kannattaa olla mieluummin eturintamassa, kuin seuraaja. Kyseessä on niin iso asia, ettei ole kuin ajan kysymys, milloin tämä on jokaisen yrityksen edessä”, täydensi Patokoski.
Osaamisen pullonkaula
”Isoilla yrityksillä on enemmän resursseja kehittää uutta, mutta myös isompia haasteita vanhan poisoppimisessa”, pohti Suutari.
Keskustelijat olivat myös huolissaan siitä, että usein löydetyt ratkaisut jäävät yritysten sisäisiksi, eivätkä leviä koko toimialaa kehittäviksi. ”Yritykset myyvät paitsi tuotteita, myös palveluaan ja tämän ymmärrystä näkee liian vähän meidän alallamme. Olisimme asiakasyrityksenä hyvinkin kiinnostuneita keskustelemaan tuottajien kanssa, miten he voisivat auttaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme”, totesi Riku Patokoski Bonava Suomen näkökulmasta. ”Osaamisen hankkiminen ja parantaminen on paljon laajempi haaste, kuin mitä yritykset edes yhdessä pystyisivät ratkaisemaan. Tarve on valtakunnallisen tasolla koulutuksesta, jotta meille syntyy tätä työvoimaa, jota tarvitsemme muutokseen. Osaaminen on ehkä jopa pullonkaula meille tällä hetkellä”, pohti Patokoski. Paneelikeskustelussa pidettiinkin erittäin tärkeänä, että ”Kouluta” oli omana aihealueenaan toimenpidetauluissa. Mikko Nousiainen muistutti 21.9.2021 järjestettävästä tietoiskusta kestävän KIRA-alan täydennyskoulutusmahdollisuuksista.
Katso tilaisuuden tallenne Vimeosta!
Kohdassa 9:40 Päästövähennysten aika on nyt: IPCC:n 6. arviointiraportin terveiset, Hilppa Gregow, Ilmatieteenlaitos
Kohdassa 37:00 Suomen KIRA-alan yhteiset tavoitteet
Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 – Lauri Tähtinen, FIGBC
Kohdassa 43:00 Kommenttipuheenvuoro: KIRA-kasvuohjelman visio – Miimu Airaksinen
Kohdassa 51:00 Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma – Miisa Tähkänen, FIGBC
Toimintaohjelman luonnoksen esittely
Keskeiset toimenpiteet ja tavoitteet eri toimijoille
Toimintaohjelman kommentointi ja tarkentaminen
Kohdassa 1:08:00 Paneeli: Miten sovellamme toimintaohjelmaa käytäntöön?
Panelisteina #BuildingLife lähettiläitä.
