Green Building Council Finland

Liity jäseneksi

Energiankulutusta on pienennettävä tuplavauhdilla

Rakennuskannan energian kokonaiskulutus on ollut laskussa jo reilun vuosikymmenen ajan. Suunta on oikea, mutta energiatehokkuustavoitteet ovat silti karkaamassa käsistä.

Hyppää sisältöön:

Tavoitteen ja tulosten väli on repeämässä kuiluksi

Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian perusteella määritetty tavoite on vähentää rakennuskannan energiankulutusta noin 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Kun tähän mennessä toteutuneesta energiankäytöstä vedetään suora trendiviiva, päädytään vain 20 prosentin vähenemään. Väliin jää 17 TWh:n kuilu, joka vastaa mittaluokaltaan Olkiluoto 1:n ja 2:n yhteenlaskettua vuosituotantoa.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallisen toimeenpanon myötä tavoitteet ovat kiristymässä viimeistään 2026, joten on selvää, että energiankulutuksen vähentämisen eteen on tehtävä tulevina vuosikymmeninä parempaa työtä. Käytännössä meidän tulisi tuplata energian kulutuksen vähentämiseen tähtäävät toimemme, jotta pääsisimme edes tämänhetkiseen tavoitteeseemme.

Rakennuskannan kasvu syö energiatehokkuuden voitot

Energian kokonaiskulutus voidaan laskea neliökohtaisen energiankulutuksen ja rakennusneliöiden yksinkertaisena kertolaskuna.1 Olemme tottuneet tarkastelemaan rakennuksen energiatehokkuutta neliökohtaisesti (KWh/m2).

Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on kannustettu, ja sitä on tuettu. Alalta on jäänyt huomaamatta, että samalla rakennuskannan kokonaispinta-ala on jatkanut kasvuaan, mikä syö energiatehokkuustyön hyötyjä.

Yksinkertaisesta yhtälöstä voidaan vetää selkeä johtopäätös. Energiankulutusta voidaan leikata energiatehokkuuden parantamisen ohella myös hillitsemällä rakennuskantamme pinta-alan kasvua. Jälkimmäinen keino on perinteisesti ollut alalla vaikea keskustelun aihe.

Vuosien 2005 ja 2020 välillä rakennuskannan koko on paisunut noin neljänneksen. Kasvun oletetaan edelleen jatkuvan noin 18 prosentin vauhdilla aina vuoteen 2050 saakka. Se tarkoittaa yhteensä 92 miljoonaa lisäneliötä, eli noin Helsingin, Vantaan ja Espoon nykyisen rakennuskannan verran uusia rakennuksia.

Rakennuskannan kokonaispinta-ala on jatkanut kasvuaan, ja se syö energiatehokkuustyön hyötyjä.

1E = energiankulutus per neliö x pinta-ala neliöinä.

Kuilua voidaan kuroa umpeen kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla

Kiinteistöjen omilla energiantuotantoratkaisuilla kiinteistö- ja rakennusala voi kuroa umpeen eroa energian kokonaiskulutuksen trendin ja tavoitteen välillä.

Esimerkiksi aurinkopaneelit mahdollistavat merkittävän uusiutuvan energian tuotannon kiinteistötasolla. Ilma- tai maalämpöpumppujen avulla voidaan tuottaa suurenkin kiinteistön lämmitys tai jäähdytys aiempaa pienemmällä ostoenergiamäärällä. Vaikka nämä järjestelmät vaativat investointeja, ovat ne usein myös tuottavia.

Jos rakennuksessa on runsaasti kattopinta-alaa, aurinkopaneeleilla voisi tuottaa merkittävän osan kiinteistön tarvitsemasta energiasta. Käytettävissä olevaa pinta-alaa koko Suomessa olisi runsaasti.

Ajatusleikkinä voidaan esittää, että jos noin puolet Suomen tyhjistä, ilmansuunnaltaan suotuisista kattopinnoista täytettäisiin aurinkopaneeleilla, ne tuottaisivat vuositasolla jopa noin 15 TWh energiaa ja kattaisivat lähes koko 17 TWh:n kuilun.

Myös maalämmön tuotannon potentiaalia on arvioitu jo kansallisessa pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa. Arvion mukaan vuonna 2050 Suomessa olisi noin 18 TWh lämpöpumpuilla tuotettua energiaa. Tämä kattaisi täysin kokonaiskulutuksen ja tavoitteiden välisen kuilun, mutta laskelma ei huomioi maalämmön kasvun myötä lisääntyvää sähkönkulutusta.

Kulutusjoustolla uusiutuva energia riittää

Uusiutuvan energian saatavuus energiajärjestelmässä on ainakin toistaiseksi rajallista, eikä sitä ole tarjolla kaikkina ajanhetkinä. Jotta voidaan varmistaa, että kiinteistön käyttämä energia on aidosti päästötöntä, kulutuksen tulisi mukautua nykyistä paremmin energian saatavuuteen.

Energian varastoinnilla on myös olennainen rooli uudessa energiajärjestelmässämme. Pörssisähköä ostaville kaduntallaajille tuttu ilmiö korostuu suurissa kiinteistöissä: siirtämällä energiankulutusta kalleimmilta tunneilta edullisemmille voi säästää – ja jopa ansaita. Energian varastointi voi auttaa alan toimijoita hyötymään tästä ilmiöstä vielä enemmän.

Suurista ostoskeskuskiinteistöistä on jo esimerkkejä, joissa kiinteistöillä on merkittäviä omia ratkaisuja lämmön- ja sähköntuotantoon sekä energian varastointiin. Kiinteistöt voivat jopa saada uutta tulovirtaa kytkeytymällä energian joustomarkkinoihin. Mitä nopeammin suuria muutoksia tehotarpeeseen voidaan tehdä, sen arvokkaampi jousto on.

Kulutuksen tulisi mukautua nykyistä paremmin energian saatavuuteen.

Tehokas tilojen käyttö pienentää energiankulutusta

Tilojen tehokas käyttö on keskeinen tekijä energiankulutuksen vähentämisessä. Esimerkiksi etätyön yleistyessä saatamme ylläpitää lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta sekä työpaikalla että kotitoimistolla varmuuden vuoksi. Tarpeenmukainen ohjaus mahdollistaa energiankulutuksen suuntaamisen ajankohtiin, jolloin tilat ovat oikeasti käytössä. Nimettyjen työpisteiden poistolla yritykset voivat parantaa tilatehokkuutta ja älykkäällä automaatiolla kiinteistökehittäjät voivat ohjata myös käytössä olevien asuinrakennusten kulutusta vastaamaan todellista tarvetta.

Tilojen tehokkaampi käyttö myös pienentää osaltaan painetta rakentaa ja kasvattaa rakennuskannan neliömääriä.

Tarvitaan avointa keskustelua ja harkittuja päätöksiä. Esimerkiksi muuttotappiollisilla alueilla ja sote-uudistuksen myötä tarpeettomiksi jäävien rakennusten kohdalla voi olla aika pohtia, onko niiden elinkaari tullut päätökseensä. Samalla tulisi ottaa huomioon kiertotalouden mahdollisuudet ja luonnon ennallistaminen.

Kuntotarkastuksen havainnot

  1. Energian kokonaiskulutusta on leikattava tuplasti nykyistä nopeammin. Olemassa olevissa kiinteistöissä on parannettava energiatehokkuutta ja laitettava hukkalämpö kuriin.
  2. Yksittäisten rakennusten energiankulutus on laskenut, mutta koko rakennuskannan pinta-alan kasvu syö energiatehokkuustyön hyödyt.
  3. Kiinteistökohtaisessa uusiutuvassa energiantuotannossa on suuri potentiaali – kiinteistöt ovat tulevaisuudessa myös energian tuottajia, ja uusiutuva energia kulkee yhä useammin kahteen suuntaan.
  4. Tilojen käytön tehostamisessa, energian tarpeenmukaisessa käytössä ja älykkäässä ohjauksessa on valtava energiansäästöpotentiaali.

Case-esimerkit

Kohti energiaoptimia

Itse tuotetun uusiutuvan energian varastointia ja kysyntäjoustoa hyödyntävät tehokkaimmin tällä hetkellä suuret ostoskeskukset. Ne näyttävät suuntaa sille, miten muissakin rakennuksissa voidaan tulevaisuudessa toimia. Samalla isojenkin taloyhtiöiden energialaskut ja päästöt on viilattu minimiin lämmitysmuotoa vaihtamalla ja energiaoptimoinnilla, eli älykkäät, automaattiset kiinteistöhallintajärjestelmät on pistetty töihin.

Ostoenergiasta melkein 70 % pois

Catellan asuntorahastojen omistama As Oy Helsingin Vattuniemenkuja 8:ssa vaihdettiin LeaseGreenin avulla kaukolämmöstä maalämpöön. Koko energiatarpeen kattavan energiakaivokentän toteuttaminen oli haaste, sillä maanalainen autohalli vie suurimman osan tontista. Tilanpuute ratkaistiin poraamalla autohallin lattian  läpi. Energiakaivoista kerätään lämmön lisäksi myös viilennysenergiaa asuntojen viilentämiseen. Tämä vaatii erillisen viilennysverkoston ja asuntokohtaiset viilennyslaitteet eli konvektorit. Viilennyksestä koituvat kondenssivedet kerätään kylpyhuoneen viemärin sijasta portaikossa kulkevaan kondenssiverkostoon. Energiaremontin lopputulemana lämmitykseen ostettava energiamäärä on pudonnut noin 67 prosenttia  ja lämmityksen CO2-päästöt noin 90 prosenttia.

Energiaremontin hyödyt
CO2-PÄÄSTÖISTÄ -90%
OSTOENERGIASTA -70%

Lue lisää Leasegreenin sivuilta

Kokonaisenergiankulutus putosi 77 %

nollaE:n tekoälyä hyödyntävä ohjelmisto laski Åbo Akademin säätiön Domus Aboensiksen kiinteistöille taloudellisesti kannattavimmaksi ratkaisuksi toimenpideyhdistelmän, jossa hyödynnetään muun muassa vyöhykeajattelua, ilmanvaihdon lämpöhäviöitä sekä maahan kausivarastoitua lämpöä. Toimenpiteiden toteutuksen myötä seurantadata kertoo todellisen kokonaisenergiankulutuksen pudonneen jopa 77 prosenttia, ja kahden kerrostalon vuotuiset hiilidioksidipäästöt vähenivät 58 tonnia aiempaan verrattuna. Lisäksi rakennukset ovat saavuttaneet energialuokan A-arvosanan.

Lue lisää nollaE:n sivuilta

Lippulaivaan viileää maalämpöä

Cityconin kauppakeskus Lippulaivan alla on rakentamishetkellään Euroopan suurin kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitos: 170 maalämpökaivoa, joiden yhteenlaskettu syvyys on 51 kilometriä. Lämpö johdetaan ylös rakennuksiin pumpuilla, jotka toimivat vihreällä sähköllä. Maalämpöratkaisun ansiosta keskuksen katoille ei ole tarvinnut asentaa myöskään lauhduttimia. Lauhduttimien sijasta katolla on viherkattoa sekä 2 400 neliömetriä aurinkopaneeleja.

Lue lisää Lippulaivan sivuilta

Lataa kestävyyden kuntotarkastus tästä

Lataa raportti

Taustamuistio

Tälle osiolle on julkaistu myös erillinen taustamuistio, joka avaa tutkittua dataa tarkemmalla tasolla.
Lataa taustamuistio Energiamurros (pdf)

Kuntotarkastuksen osiot

Ilmasto

Kiertotalous

Energiamurros

Luonto

Anna julkista palautetta, kommentoi tai kysy!

Tuoko kestävyyden kuntotarkastus hyviä vai huonoja uutisia alalle? Avoin keskustelu, kannustavat kommentit ja rakentava kritiikki saavat aikaan parempia tuloksia. Kirjoita asiallisella nimimerkillä ja liitä mukaan myös omat yhteystietosi.

Huomaa, että varaamme tarvittaessa oikeuden lyhentää julkaistavia kommentteja, emmekä julkaise epäasiallisia tekstejä.

"*" näyttää pakolliset kentät

Lisätiedot
Suostumus * Vaaditaan
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Ota yhteyttä

Antti johtaa Green Building Council Finlandin toimintaa ja hallintoa yhteistyössä FIGBC:n hallituksen kanssa ja toimii toimiston esihenkilönä. Hän vastaa yhdistyksen sidosryhmäsuhteista ja edustaa yhdistystä julkisessa keskustelussa.

Anne Valkama

Viestintäpäällikkö

anne.valkama@figbc.fi

+358 40 588 9911

Anne johtaa ja koordinoi Green Building Council Finlandin viestintää ja vaikuttamista, vastaa järjestön brändistä, mediasuhteista ja palveluiden markkinoinnista. Hän toimii yhteistyössä jäsenorganisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden viestijöiden kanssa.

Liina Länsiluoto

Yhteiskuntasuhdepäällikkö

liina.lansiluoto@figbc.fi

+358 40 835 4900

Liina vastaa Green Building Council Finlandin vaikuttavuustyöstä kestävyyssiirtymän edistämiseksi.

Lauri Tähtinen

Strategia- ja kehitysjohtaja

lauri.tahtinen@figbc.fi

+358 40 486 5400

Lauri varmistaa, että järjestö toteuttaa valittua strategiaa tehokkaasti. Hän koordinoi järjestön kehitystyötä, projekteja ja toiminnan suunnittelua. Lauri toimii myös energiamurroksen, ilmastonmuutoksen ja vastuullisuusjohtamisen asiantuntijana.

Kestävyyden kuntotarkastus

Kestävyyden kuntotarkastuksen on mahdollistanut #BuildingLife -hanke.

Siirry takaisin sivun alkuun