19.4.2023

Kuinka vauhdittaa puun kiertotaloutta infrahankkeissa? 

Elina Samila, FIGBC, haastatteli Janne Tikkamäkeä, Skanska, infrarakentamisen ympäristövastuullisuuden kehittymisestä. Tikkamäki on työskennellyt infrarakentamisen alalla eri rooleissa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan.  Kiihtyvä kehitysvauhti ja -tahto  Kehitysvauhti on hurja niin työmailla kuin infran kehityksessä. Suurelle yleisölle tämä ei näy, mutta alalla toimivien näkökulmasta toimintatavat kehittyvät nopeasti, esimerkiksi nyt jo elementtejä pystytään myös purkamaan jatkokäyttöön.   Tikkamäen […]

Elina Samila, FIGBC, haastatteli Janne Tikkamäkeä, Skanska, infrarakentamisen ympäristövastuullisuuden kehittymisestä. Tikkamäki on työskennellyt infrarakentamisen alalla eri rooleissa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. 

Kiihtyvä kehitysvauhti ja -tahto 

Kehitysvauhti on hurja niin työmailla kuin infran kehityksessä. Suurelle yleisölle tämä ei näy, mutta alalla toimivien näkökulmasta toimintatavat kehittyvät nopeasti, esimerkiksi nyt jo elementtejä pystytään myös purkamaan jatkokäyttöön.  

Tikkamäen mukaan uudelleenkäytön haaste on, että Suomessa on kauan ohjattu puujätteet energiakäyttöön ja toimintatavasta on vaikea siirtyä takaisin kiertotalouteen. Aiemmin puutavaraa oli mahdollista muun muassa antaa työmailta yksityisten käyttöön, mutta turvallisuussyistä ja jätelainsäädännön takia tämä ei ole enää mahdollista.  

Yksi keino edistää puun uudelleenkäyttöä muoteissa voisi olla esimerkiksi hyväksyä siltojen pinnan vaatimustaso, joka mahdollistaisi entistä tehokkaamman muottipuun kierron työmailla. Tällä hetkellä käytetään uudelleen pääasiassa vain niitä puumateriaaleja, jotka eivät ole kosketuksissa betoniin.  

Toisena keinona olisi uudelleenkäytön huomioiminen hankkeiden aikataulutuksessa varhaisessa vaiheessa hankkeen suunnittelua. Sillan rakentamisessa käytettäviä muotteja ei erimerkiksi Valtarissa pystytty uudelleenkäyttämään täydellä teholla, sillä lähes kaikki sillat rakennettiin samaan aikaan. Valtarille tuotiin kuitenkin toiselta Skanskan työmaalta vanhoja muottipuita uudelleenkäyttöön.  

Ylipäätään Tikkamäkeä ilahduttaa uusiomateriaalien käytön helpottuminen. Uusiomateriaalien käytön kehittyminen on edennyt kokonaisista autonrenkaista valleissa vaahtolasiin kevennysmateriaalina pohjarakenteessa. Betonimurskeen ei enää jätettä -asetuksen antamisen jälkeen neitseellistä kiviainesta pystytään korvaamaan yhä enemmän betonimurskeella, mikä on kestävän kehityksen kannalta hyvä ratkaisu, sekä taloudellisestikin kannattavaa.  

Hankkeiden aikataulutuksella on merkittävä vaikutus 

Tikkamäki korostaa myös hankkeiden ajoituksen merkitystä. ”Hankkeelle asetettu aikataulu voi tarkoittaa sitä, että puolet silloista valetaan talviaikaan. Silloin ei välttämättä voida käyttää vähähiilistä betonia”, Tikkamäki selvittää.  

Urakoitsijan ja tilaajan hyvällä vuoropuhelulla ja yhteisymmärryksellä vähähiilisen betonin käyttö olisi helpompaa. ”Täytyy arvioida halutaanko avata tie liikenteelle muutamaa kuukautta aiemmin vai tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja”. 

Toinen vaihtoehto on käyttää enemmän esivalmisteita. Silloin on hyväksyttävä, ettei esivalmistettu silta ole välttämättä arkkitehtonisesti niin vaikuttava. Ympäristönäkökulmasta se on kuitenkin perinteistä vaihtoehtoa parempi. Kaiken kaikkiaan aika on ratkaiseva. Elementtitehtaatkaan eivät vielä pysty siirtymään vähähiiliseen betoniin suurella mittakaavalla, sillä sen käyttö hidastaa muottikiertoa merkittävästi. Tikkamäki kuitenkin luottaa markkinan kehittyvän: ”Pian vähähiilinen betoni on arvokkaampaa kuin hidastunut tuotanto.” 

Lue lisää

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Ideakortti: Näin maksimoidaan kiinteistön kierrätysaste

Ohjeessa on koottuna vinkkejä kiinteistön eri toimijoille, mistä lähteä liikkeelle kierrätyksen parantamisessa. Sitä voi käyttää esimerkiksi keskustelun pohjana yhteistyön kehittämiseksi.

Ideakortti: Näin suunnittelet kiertotalousrakennuksen

Kiertotaloudessa pyritään säilyttämään materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään, kunnes ne lopulta ohjataan kierrätykseen. Oikealla suunnittelulla mahdollistetaan rakennuksen pitkä elinkaari.

Ideakortti: Näin otat kiertotalouden mukaan aluesuunnitteluun

Kiertotaloutta voidaan edistää aluesuunnittelussa monin tavoin. Aluesuunnittelun muotoja on monenlaisia kuten muun muassa eri kaavat, tontinluovutussopimukset, erilaiset muut kunnan ja maanomistajan sekä rakentajan väliset sopimukset että muut maankäytön suunnitelmat.

Ideakortti: Näin maksimoidaan rakennustyömaan kierrätysaste

Tähän ideakortistoon on koottu vinkkejä rakennuttajille, rakennusyrityksille ja ympäristöhuoltoyrityksille rakennustyömaiden kierrätysasteen nostamiseksi.

Ideakortti: kiertotalous työtilojen suunnittelussa ja konseptoinnissa

Hiilineutraalia rakennettua ympäristöä tavoiteltaessa on tärkeää huomioida kestävät ratkaisut myös tilasuunnittelussa. Työympäristöjä suunniteltaessa kiertotalous täytyy ottaa mukaan suunnitteluun heti alusta alkaen.

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste FIGBC -verkoston työstä 2021

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste FIGBC -verkoston työstä 2021 referoi vuoden aikana tehdyn yhteistyön tulokset yksiin kansiin.

Rakentamisen kiertotalouden sanakirja

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjan tavoitteena on yhdenmukaistaa termejä ja siten edistää niiden vakiintumista toimialalla.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun